78147 osumaa

Mihin unohtui Tutkimuseettinen neuvottelukunta?

Suomen Lääkärilehden ja Aikakauskirja Duodecimin päätoimittajat puuttuivat yhdessä ajankohtaiseen tutkimuseettiseen ongelmaan, plagiointiin ja kaksoisjulkaisemiseen (SLL 38/2008, ja Duodecim 17/2008). Pääkirjoituksessa korostettiin julkaisusarjojen toimituskuntien ja arvioijien tärkeää roolia ongelman tunnistamisessa ja ehkäisyssä. Valitettavasti ansiokas pääkirjoitus jättää täysin mainitsematta Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ja sen laatimat ohjeet (1), joiden noudattamiseen kaikki Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut, useimmat tutkimuslaitokset ja mm. useat tieteelliset seurat ovat sitoutuneet. Neuvottelukunta julkaisi ensimmäiset ohjeet, tutkijoiden omat pelisäännöt, vuonna 1994. Tästä lähtien Suomi on ollut eturivin maita maailmassa tutkimuseettisten ohjeiden kehittämisessä.

Eero Vuorio

Laskimoiden vaahtohoito tehoaa valtaosalla potilaista

Professori Pertti Aarnio kommentoi pääkirjoituksessaan (SLL 41/2008, s. 3382) laskimoiden vajaatoiminnan hoitovaihtoehtoja käsitellyttä alkuperäistutkimustamme (SLL 41/2008, s. 3399-404). Aarnion tulkinnan mukaan tutkimussarjassamme kaksi kolmasosaa vaahtohoidetuista suonista aukesi osittain tai täydellisesti puolen vuoden seurannassa. Tulos oli kuitenkin päinvastainen: vain 5 % suonista aukesi kokonaan, 32,5 % osittain - ja 62,5 %:lla potilaista ne olivat kuuden kuukauden kohdalla edelleen täysin tukossa.

Elina Eskelinen, Anders Albäck, Mauri Lepäntalo

Kipulääke potilaskohtaisen kokonaisarvion perusteella

Tupakoivan, diabetesta sairastavan avosäärimurtumapotilaan kohdalla tulehduskipulääkkeen käyttö on ongelmallista. Olemme tästä samaa mieltä ortopedian ja traumatologian professori Hannu Aron kanssa (SLL 42/2008, s. 3504). Luun paranemisen mahdollisen hidastumisen lisäksi on huomioitava tulehduskipulääkkeiden munuaisiin, mahan limakalvoon sekä sydän- ja verenkiertoelimistöön kohdistuvat haittavaikutukset. Toisaalta myös opioidien käyttöön ja puudutuksiin liittyy merkittäviä haittoja, joten hoitovaihtoehtoihin liittyvät riskit täytyy arvioida potilaskohtaisesti.

Vesa Kontinen, Eija Kalso

Basaliooman fotodynaaminen hoito pettymys

Fotodynaamista terapiaa on pidetty basaliooman lupaavana hoitomuotona, koska hoito jättää tavallista leikkausta vähäisemmän arven. Nyt julkaistu tutkimus kuitenkin osoittaa, että basaliooma uusii hoidon jälkeen arveltua useammin. Fotodynaamista terapiaa onkin harkittava jokaisen basaliooman kohdalla entistä huolellisemmin, ja huomioon on otettava potilaan kokonaistilanne ja seurantamahdollisuudet.

Sirkku Peltonen

Diabeetikolle aina vain matala verenpaine

Kerran aikaansaatu diabetespotilaan hyvä verenpainetaso ei tuo komplikaatioiden vähenemisen etua, jos paineet repsahtavat entiselleen. UKPDS-tutkimuksessa saatu tulos viittaa siihen, että tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden verenpaine on pidettävä matalalla tasolla pitkään, ehkä jatkuvasti. Painetta ei saa päästää nousemaan, jos halutaan pitää verisuonitapahtumat loitolla.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat