Onko diabetespotilaallasi sopivan kokoiset kengät?

Diabeetikoista noin 15 % saa jalkahaavauman, ja peräti puolet haavaumista jää potilaalta huomaamatta. Perifeerisestä neuropatiasta kärsivä diabeetikko ei välttämä huomaa kenkien puristamista tai hiertämistä jalkojen heikentyneen tunnon takia.

Camilla Schalin-Jäntti

Intensiteettimoduloitu sädehoito kuivattaa suuta

Suun kuivuminen on pään ja kaulan alueen sädehoidon ikävimpiä pitkäaikaishaittoja. Uusin sädehoitotekniikka mahdollistaa sädehoitovolyymin tarkan suunnittelun ja toteutuksen niin, että korvanalussylkirauhasen sädeannos jää mahdollisimman pieneksi.

Sirkku Jyrkkiö

Koululääkäri on tärkeä toimija lasten mielenterveystyössä

Moniammatillisesti toteutetun, ennaltaehkäisevän kouluterveydenhuollon mahdollisuudet nykytilanteessa ovat valtavat. Siksi tuntuu käsittämättömältä, että haasteeseen ei vastata. Johtuuko se siitä, että kouluterveydenhuolto mielletään edelleen seulontakoneeksi?

Sirkku Suontausta-Kyläinpää

Maksakirurgian vallankumous jatkuu

Maksakirurgiassa todella käynnistyi vallankumous 1980-luvulla, kun maksansiirto löi itsensä läpi täysin uudenlaisena hoitomuotona (1). Ensi kertaa tarjoutui mahdollisuus hengenvaarallisten maksasairauksien täydelliseen parantamiseen. Maksansiirto herätti lääkäreissä kaikkialla maailmassa aivan uudenlaisen innostuksen vaikeasti sairaiden maksapotilaiden tutkimiseen - samojen potilaiden, joiden tarkempaan diagnoosiin aikaisemmin ei aina ollut edes pyritty, kun parannuskeinotkin olivat vähissä. Samalla saivat silloisetkin harvoin käytetyt kirurgiset toimenpiteet uutta tuulta ja täysin uusia leikkausmenetelmiä alettiin kehittää. Maksakirurgia oli vielä parikymmentä vuotta sitten harvinaista, mutta nykypäivänä se tarjoaa paranemismahdollisuuden monelle potilaalle, joilla on maksakasvain tai henkeä uhkaava maksasairaus.

Krister Höckerstedt

Ovatko äidinmaidonkorvikkeet jo optimaalisia?

Tutkimusraportit ja äidinmaidonkorvikkeiden esitteet toistavat suorastaan liturgisesti äidinmaidon ihanteellisuutta vauvan ravintona, mutta on syytä muistaa, että äidinmaidon ravintosisältö on kompromissi äidin ja vauvan tarpeiden välillä. Vauvan menestymisen tärkein ehto on äidin kyky hoivata vauvaa - äidin ravitsemus on ensisijainen. Äiti on voinut uhrata ravinnostaan vauvan hyväksi vain ehdottomasti tarvittavan minimin. Tästä selvä esimerkki on äidinmaidon vähäinen rautapitoisuus. Rauta on niukka ravinne ja äidin pitää pystyä korvaamaan raskauden ja synnytyksen aiheuttamat menetyksensä. Vaikka raudan imeytyminen äidinmaidosta on monin kerroin parempi kuin korvikkeista, vauvan saadessa yksinomaista rintamaitoa yli 6 kuukautta raudanpuute tulee yhä yleisemmäksi. Korvikkeen rautapitoisuus on kymmenkertainen äidinmaidon pitoisuuteen nähden, ja vaikka siitä imeytyy vain noin viidennes, se estää raudanpuutoksen synnyn vauvalle.

Erkki Savilahti

Maksan vajaatoiminnan kehonulkoinen tukihoito - MARS

Maksasairaudet ovat yleistyneet ja niihin kuolleiden määrä on kasvanut viime vuosina selvästi.

Helena Isoniemi, Anna-Maria Koivusalo, Risto P. Roine, Minna Kärkkäinen, Marjukka Mäkelä

Äidinmaidonkorvikkeiden tuotevalikoima monipuolistuu - syntyykö valinnanvaikeuksia?

Kehitystyön myötä nykyiset äidinmaidonkorvikkeet on saatu entistä paremmin vastaamaan äidinmaidon vaikutuksia kasvavassa ja kehittyvässä imeväisessä.

Merja Nermes, Erika Isolauri, Aila J. Ahola, Kirsi Laitinen

Murtuman hidastunut luutuminen

Murtuman luutumista hidastuttavat mm. vammaenergian suuruus, pehmytkudosvammojen laajuus, puutteellinen murtuman primaarihoito sekä potilaan tupakointi. Suuri osa luutumisongelmista johtuu huonosta murtuman hoidosta.

Tuomas Lassila, Jarkko Pajarinen, Timo Raatikainen, Mikko Kirjavainen, Jari Salo

AT-salpaaja vai ACE:n estäjä verenpainelääkkeeksi? Lääkkeet ovat hoidollisesti samanveroisia, mutta hintaero on merkittävä

Angiotensiinireseptorin salpaajien käyttö on kasvanut nopeasti ja samaan aikaan ACE:n estäjien käyttö on vähentynyt. Beetasalpaajat ovat Suomessa edelleen käytetyimpiä verenpainelääkkeitä.

Ilkka Kantola, Raimo Kettunen

Beetakaroteeni ehkä hidastaa muistin heikkenemistä

Beetakaroteenin pitkäaikainen käyttö saattaa hidastaa muisti-, ajatus- ja oppimiskyvyn heikkenemistä. Nämä muutokset edeltävät usein mm. Alzheimerin tautia. Havainnot perustuvat vuonna 1982 aloitettuun Physicians´ Health Study II -tutkimukseen, jossa oli mukana yli 4 000 miestä. Heistä puolet otti joka toinen päivä 50 mg antioksidanttina tunnettua beetakaroteenia ja toinen puoli lumelääkettä. Yli 65-vuotiaille tutkimukseen osallistuneille tehdyt havaintokykyä mittaavat testit antoivat myönteisiä tuloksia. Toinen tutkittu ryhmä käytti beetakaroteenia vain 1-3 vuotta, eikä testeissä näkynyt eroa lumelääkeryhmään verrattuna. Tutkijat muistuttavat, että beetakaroteenin on osoitettu lisäävän tupakoijilla keuhkosyövän riskiä. Saman lehden pääkirjoituksessa todetaan, että tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, eikä niiden perusteella voi antaa yksiselitteistä suositusta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä