Samanaikaisen mielenterveys- ja päihdeongelman hoitoon on kehitetty integroitu arviointimalli Tärkein tieto

Kaksoisdiagnoosi psykiatriassa viittaa samanaikaiseen mielenterveyden häiriöön ja päihdeongelmaan.

Olli Kampman, Antero Lassila

Lapsen ja perheen laaja hyvinvointiarvio vähentäisi katastrofien vaaraa

Lapsen ja hänen perheensä pitäisi päästä määräaikaiseen hyvinvointiarvioon neljä kertaa perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen aikana. Arvio tulisi tehdä hallinnonalojen ja ammattiryhmien yhteistyönä. Olennaista on myös huomata, että opiskeluhuolto on lasten ja nuorten työsuojelua ja työterveyshuoltoa, ja siksi siitä pitäisi säätää eri hallinnonalat ja muut toimijat yhdistävä opiskeluhuoltolaki.

Matti Rimpelä

Huimaava vertigo

Huimaako? -kirjan takakannessa on varsin osuvasti kuvattu kirjauutuuden sanoma ja sisältö: "Huimaus on kansantauti. Joka kymmenes meistä hakeutuu jossain elämänsä vaiheessa lääkäriin huimauksen vuoksi. Potilaalle huimaus on pelottava ilmiö, ja monelle lääkärille vaikeasti selviteltävä vaiva. Kuitenkin suurin osa huimauksista on hoidettavissa. Neurologi Mikael Ojala on laatinut ensimmäisen suomenkielisen käsikirjan huimauksen syistä, tutkimisesta, hoidosta ja ennusteesta. Kirja on tarkoitettu potilaille ja heidän omaisilleen, mutta antaa hyödyllistä tietoa myös lääkäreille, fysioterapeuteille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille."

Jaana Suhonen

Mikä meitä naisia oikein vaivaa?

Meille kaikille on viimekuukausien palkkaneuvotteluissa tullut varmasti harvinaisen selväksi, että naisten euro on 80 senttiä. Naiset ovat lisäksi Suomessa kaltoin kohdeltu ihmisjoukko, jota palkkakysymyksissä aina painetaan alaspäin. Nytkin säädettiin laki, jolla naiset velvoitetaan potilasturvatyöhön - miehiähän näin ei voi kohdella, eihän? Miesten kanssa oltaisiin varmasti jo neuvoteltu ja sopukin olisi saatu, niinhän? Ja kukaan ei muista, että rajavartioliiton työtaistelussa (erityisen naisvaltainen ala?) oltiin pari vuotta sitten säätämässä samanlaista lakia, joka vedettiin takaisin sovun synnyttyä.

Susanna Wilén

Uutta tietoa nukutusaineiden vaikutuksista ihmisen aivoissa

Nukutusaineita on lääketieteessä käytetty jo yli 150 vuoden ajan, mutta niiden vaikutusmekanismeja ihmisen aivoissa ei tunneta. Tässä tutkimusprojektissa saatiin täysin uudenlaista tietoa mekanismeista, joilla nukutusaineet aiheuttavat nukutuksen. Vastaavia tutkimuksia juuri ei ole aikaisemmin tehty. Erityisen tärkeitä näistä tutkimustuloksista tekee se, että uusi tieto saatiin tutkimalla elävän ihmisen aivoja eikä solu- tai eläinkokeista.

Elina Salmi

Aspergillus fumigatus -homesienen ja vioittuneiden PVC-materiaalien hengitystievaikutukset

Tutkimusten mukaan altistuminen kosteusvauriorakennusten sisäilman mikrobeille aiheuttaa erilaisia oireita, erityisesti hengitystieoireita ja jopa kroonisia sairauksia, kuten astmaa. Samoin tiedetään polyvinyylikloridin (PVC) hajoamistuotteille altistumisen aiheuttavan ihmisille hengitystieoireita. Polyvinyylikloridia käytetään esimerkiksi pinnoitemateriaaleissa.

Harri Stark

Sindbis-virus ja pogostantauti

Pogostantauti on virusinfektio, joka ilmenee ihmisellä nivel- ja ihottumaoirein. Noin 5 % suomalaisista on sairastanut infektion. Tautia esiintyy syyskesällä, sillä ilmeisesti loppukesän hyttyslajit siirtävät viruksen ihmiseen. Spesifistä hoitoa tai rokotetta tautiin ei ole. Tauti löydettiin vuonna 1974 Ilomantsissa ja potilaiden vasta-ainetutkimukset osoittivat, että taudinaiheuttaja on läheistä sukua Sindbis-virukselle. Tätä virusta esiintyy Euraasiassa, Afrikassa ja Oseaniassa, mutta ihmisten tautitapauksia lähinnä vain Pohjois-Euroopassa, etenkin Suomessa. Pogostantauti on puhjennut satojen tai tuhansien potilaiden epidemiaksi täsmälleen seitsemän vuoden välein. Viimeisin epidemia oli syyskesällä 2002, jolloin diagnosoitiin 600 tapausta. Tämä väitöskirjatutkimus pohjautuu suurelta osin vuoden 2002 pogostantautiepidemian aikana koottuun näyte- ja potilasaineistoon. Potilaita seurattiin akuutin vaiheen jälkeen kolmen vuoden ajan.

Satu Kurkela

Asumismuoto ja terveyserot

Kuten muissakin Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Amerikan maissa ja Australiassa, Suomessa on tapahtunut selvä demografinen muutos viime vuosikymmenien aikana. Yhä pienempi osuus väestöstä elää avioliitossa, ja vastaavasti avoliitossa ja yksin asuvien osuudet ovat kasvaneet. Virallinen siviilisääty ei enää heijasta yksilön asumismuotoa, sillä naimattomat, eronneet ja lesket saattavat asua yksin tai avopuolison, lasten, vanhempien, sisarusten tai sukuun kuulumattomien henkilöiden kanssa. Niinpä viralliseen siviilisäätyyn verrattuna asumismuoto saattaa selvemmin heijastaa ihmisten välisiä sosiaalisia siteitä ja terveyttä. Tämän tutkimuksen yleisenä tavoitteena oli lisätä tietämystä asumismuodon mukaisten terveyserojen suuruudesta, kehityssuunnista ja määräävistä tekijöistä suomalaisessa työikäisessä väestössä.

Kaisla Joutsenniemi

Dementoituvien henkilöiden hoitoa ja palveluja on mahdollista parantaa monin käytännöllisin keinoin

Dementiaa sairastavat henkilöt tarvitsevat erityisen haavoittuvuutensa vuoksi asianmukaista terveydenhoitoa, kuntoutusta ja riittäviä sosiaalisia palveluja, jotta heidän autonomiaansa voidaan tukea ja laitoshoidon tarvetta myöhentää. Tässä väitöstyössä kartoitettiin mahdollisia karikoita dementiaa sairastavien henkilöiden hoidossa: lonkkamurtuman jälkeistä kuntoutumista, sopimattomia lääkkeitä, psykoosilääkkeitä ja sosiaalisia, juridisia ja taloudellisia palveluja. Tutkimuksessa käytettiin kolmea suomalaista potilasaineistoa vuosilta 1999-2005. Potilaiden keski-ikä oli 78-86 vuotta. Tutkimus tehtiin Kansaneläkelaitoksen tuella ja osa siitä toteutettiin yhteistyössä Vanhustyön Keskusliiton kanssa.

Minna Raivio

Solunulkoisen nestetilavuuden vaihtelun vaikutukset dialyysipotilailla

Suomessa on noin 1 200 pitkäaikaisesti keinomunuaishoitoa saavaa potilasta. 70-90 %:lla heistä on verenpainetauti tai sydämen vasemman kammion liikakasvu. Lisäksi noin kolmasosalla on sepelvaltimotauti tai sydämen vajaatoiminta. Dialyysihoidossa olevien potilaiden kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin onkin noin 70-kertainen normaaliväestöön verrattuna, ja noin puolet kuolleisuudesta johtuu sydämen ja verisuonien sairauksista. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin dialyysihoidon ja solunulkoisen nestetilavuuden vaihtelun vaikutuksia pitkäaikaisessa dialyysihoidossa olevien potilaiden verenpainetta, sydänlihaksen hapenpuutetta ja sydämen lepovaiheen toimintaa mittaaviin muuttujiin.

Seppo Ojanen