78372 osumaa

Onko rytmihäiriötahdistinpotilas vaarallinen liikenteessä?

Rytmihäiriötahdistimien käyttö äkkikuoleman estämiseksi yleistyy. Pääosa laitteista asennetaan sekundaaripreventiona, kun potilas on onnistuneesti elvytetty kammiovärinästä tai henkeä uhkaavan kammiotakykardiakohtauksen jälkeen. Yhä useammin rytmihäiriötahdistin kuitenkin asennetaan suuressa äkkikuoleman vaarassa olevalle potilaalle jo ennen ensimmäistä, henkeä uhkaavaa rytmihäiriötä. Autoilun kannalta on ongelmallista, että rytmihäiriötahdistin ei useinkaan estä kammiovärinän aiheuttamaa hetkellistä tajunnanhäiriötä ennen onnistunutta defibrillaatiota.

Juhani Airaksinen

Eturauhassyöpäpotilaan lantion imusolmukkeita ei tarvitse sädehoitaa

Lantion alueen imusolmukkeiden sädehoito on ollut tapana hoidettaessa suuren riskin eturauhassyöpäpotilasta. Kirjallisuudessa lantion hoidon hyödyllisyydestä ja haitoista on kuitenkin esitetty ristiriitaisia tuloksia. Ranskalaistutkimuksessa 444 eturauhassyöpäpotilasta (luokitus T1b-T3N0) satunnaistettiin saamaan lantion alueen sädehoito annokseen 46 Gy. Eturauhasen sädehoitoannos oli 66-70 Gy ja suuren riskin potilaille annettiin 6 kk:n neoadjuvantti hormonaalinen hoito. Viiden vuoden seuranta-aikana elossaolossa tai taudin etenemisessä ei ollut eroa ryhmien välillä. Hoitoryhmien välillä ei myöskään ollut eroa elämänlaadun tai sädehoidon aiheuttamien haittojen suhteen.

Sirkku Jyrkkiö

Kuka hoitaisi masentunutta?

Kun ihminen sairastuu depressioon, hän vaipuu alakuloon ja alkaa menettää kiinnostustaan elämään. Toimintakyky heikkenee sekä työssä että vapaa-aikana. Avuttomuuden ja toivottomuuden rinnalle nousee muitakin kielteisiä mielikuvia ja tunteita, usein myös kipua ja ärtymystä. Lopulta masentunut mieli alkaa suojautua kivettymällä. Ihminen jättäytyy syrjään ja käpertyy omiin oloihinsa. Masentunut lyö itseään ja syö omaa hyvinvointiaan.

Jouko Lönnqvist

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat