PET-tutkimuksesta vain vähän apua kivessyövän hoidon suunnittelussa

Kiveksen non-seminooma on usein rajoittunut kivekseen (65 % kaikista potilaista). Joka kolmannella tauti uusii myöhemmin. Jos kasvain invasoi veri- tai imusuoniin, uusiutumisriski on 35-50 %. Nykyisin on tapana tarjota potilaille mahdollisuus valita joko välitön liitännäishoito tai seuranta ja solunsalpaajahoito vasta taudin uusiutuessa. Molemmissa ryhmissä hoitotulos on yhtä hyvä, viiden vuoden seurannassa yli 98 % potilaista on elossa. Nuorien potilaiden solunsalpaajahoitoihin liittyy myöhäishaittoja, jonka takia aktiivista seurantaa pidetään nykyään suositeltavana vaihtoehtona potilaille, joilla uusimisriski on 20-30 %. PET-tutkimuksella pystytään havaitsemaan kivessyövän etäpesäkkeet jonkun verran herkemmin kuin morfologisella kuvantamisella.

Sirkku Jyrkkiö

Estramustiini yhä käyttökelpoinen levinneen eturauhassyövän hoidossa

Estramustiini on antimitoottinen lääke, jolla on sekä hormonaalisia että ei-hormonaalisia vaikutuksia. Estramustiini toimii solunsalpaajan tavoin, ja lisäksi sen metaboliitit estroni ja estradioli hoitavat eturauhassyöpää, joka ei reagoi kastraatiohoitoon.

Sirkku Jyrkkiö

Päihdehuoltolain väkivaltaisuuskriteeri ei sovellu käytännön tilanteisiin päivystyksessä

Johtavan ylilääkärin Jarmo Kantosen esiin ottama päihdehuoltolain mukainen vapauden rajoittaminen (SLL 43/2007, s. 3975) voi joskus olla mahdollinen keino lähettää potilas päivystyksestä tahdosta riippumattomaan hoitoon erityisesti terveysvaaran perusteella. Jo kaksikymmentä vuotta vanha laki on tältä osin ollut kuitenkin hyvin vähäisessä käytössä.

Arno Vuori, Jukka Kärkkäinen

Puhu potilaalle, älä tietokoneelle!

Suomessa on yli 744 000 ihmistä, joiden kuulo ei ole normaali. Kuulokojeesta hyötyisi 250 000- 300 000 huonokuuloista, mutta heistä vain 50 000-100 000:lla on kuulokoje käytössä. Nämä potilaat eivät saa vastaanotolla lääkärin puheesta selvää, jos heillä ei ole katsekontaktia puhujaan.

Elina Rytsölä

Unettomuuden hoito uudistuu

Unettomuus on yleinen oire, jopa 40 % aikuisista kärsii siitä. Koska ihmisen on luonnollista reagoida henkiseen rasitukseen menettämällä yöunensa, tilapäinen unettomuus on tavallista. Unettomuuden esiintyvyys kasvaa ikääntymisen myötä. Surun ja stressin tunteiden lisäksi unettomuuden riskitekijöitä ovat ylivireys ja päiväunet. Työaikajärjestelyt, kiire ja virikkeet pitävät vireänä pitkälle iltaan. Päiväunet virkistävät hetkeksi mutta saattavat viivyttää nukahtamista yöksi.

Timo Partonen

Laskimonsisäinen tsoledronihappo osteoporoosin hoitovaihtoehtona

Tsoledronihappo kerran vuodessa annettavana infuusiona vaikuttaa houkuttelevalta osteoporoosin hoitomuodolta, koska bisfosfonaattien imeytyminen on heikkoa ja potilaiden pysyminen peroraalisissa hoidoissa on todettu huonoksi.

Timo Möttönen, Riitta Saario, Minna Soinio, Hanna Laine, Jorma Viikari

Lisää tehoa osteoporoosin hoitoon

Osteoporoosin hoitoon on viime vuosina vilkkaan tutkimuksen tuloksena saatu jatkuvasti uusia työvälineitä, joten vanhoja käytäntöjä on päivitettävä. Tällä kertaa ainakaan turkulaiset kollegat eivät ole antaneet yllättää itseään, vaan esittävät nähtäväksemme tavallisen kliinisen työn ohessa tuotettua tietoa suoneen annettavasta bisfosfonaatista, tsoledronaatista, osteoporoosin hoidossa.

Anna-Mari Koski

Muistihäiriösairauksien alkuvaiheessa tarvitaan toiminnanohjauksen osa-alueiden tuntemusta

Muistihäiriöiden alkuvaiheen erotusdiagnostiikkaa tarkentuu, kun käyttäytymistä säätelevän toiminnanohjauksen käsite jaetaan kolmeen osa-alueeseen.

Pekka Kuikka, Veijo Pulliainen, Juhani Salo, Timo Erkinjuntti

Miten palliatiivinen sedaatio toteutetaan

Kuolevilla potilailla esiintyy runsaasti erilaisia oireita, yleisimmin kipuja, hengenahdistusta ja uupumusta. Palliatiivinen sedaatio on viimeinen keino muuten hallitsemattomien oireiden hoitamiseen.

Katri Hamunen, Tarja Heiskanen, Eija Kalso

Hankinnainen vuotoalttius ja toimenpiteisiin valmistautuminen

Antitromboottinen lääkitys on yleistynyt, ja niinpä yhä useammin joudutaan yksilöllisesti punnitsemaan toisaalta tukosriskiä ja toisaalta toimenpiteisiin liittyvää vuotoriskiä.

Eira Poikonen, Elina Armstrong, Jarmo Salo, Riitta Lassila