Rikos ja kirjallisuus

nRikos hyväksytään nykyään laadukkaan kirjallisuuden aihealueeksi siinä missä kaikki muukin inhimillinen. Vielä parisenkymmentä vuotta sitten dekkarit olivat halveksittavaa kioskikirjallisuutta, jota valtaväestö luki, mutta ei luettuaan jättänyt hyllyyn vieraiden arvostelevien kommenttien pelossa. 1960-ja 70-lukujen suosikkikirjailija Mauri Sariola saattoi vielä huitaista dekkarin kasaan päivässä keksien juonta kirjoittaessaan ja murhaajan henkilöllisyyden liuskapinon ollessa riittävän korkea viinavelkojen kuittaamiseksi. Nykydekkarin kirjoittaja on samalla tavalla ammattitaitoinen kuin ns. vakavista aiheista (mikä muuten voisi olla rikosta vakavampaa?) kirjoittavat ammattitoverinsa. Rikoskirjallisuuden yhteiskuntakuvaus on usein hyvin tarkkaa ja syvältä luotaavaa, henkilöhahmojen psykologinen kuvaus ja tekojen taustat esitetään parhaimmillaan poliisiprofiloijan tarkkuudella. Sekä hyvien että pahojen psyyke kuoritaan kokonaan auki samalla jännitettä lisäten.

Juha T. Laine

Lääkäri rikollisuutta vastaan eli lääkäri rikoskirjallisuudessa Patricia Cornwellin Kay Scarpetta -romaanit

Amerikkalainen Patricia Cornwell on aikamme menestyneimpiä ja palkituimpia rikoskirjailijoita. Oikeuslääkäri Kay Scarpettan tutkimuksista kertovan kirjasarjan aloitti vuonna 1990 teos Post mortem, minkä jälkeen kuolinsyyntutkija on ehtinyt seikkailla viidessätoista romaanissa. Cornwellin romaaneja on käännetty 22 kielelle.

Moraalia psykopaattien ja byrokraattien puristuksessa Michael Connellyn rikoskirjallisuutta

Michael Connelly (s. 1956) kuuluu modernin rikoskirjallisuuden ehdottomaan kärkeen. 1930-luvun lamavuosien synnyttämä kovaksikeitetyn dekkarin perinne edellyttää kirjan lähtökohdaksi murhaa ja mieluiten sen taustalle myös häikäilemätöntä valtapeliä, oman edun tavoittelua ja kasoittain rahaa. Kun mikään ei enää riitä hätkähdyttämään todellisten tapahtumien saaman mediajulkisuuden rinnalla, on rikoskirjallisuus alkanut yhä enemmän käsitellä äärimmäistä pahaa, sadistisia sarjamurhaajia kehittelemässä huolellisesti juoniaan ja yrittämässä toteuttaa täydellistä, julmaa rikosta. Arkkityyppinen etsivä ei ole kuitenkaan muuttunut. Raymond Chandlerin ja Dashiel Hammettin luoma karunkova, lahjomaton ja pientä ihmistä puolustava ja ymmärtävä stereotyyppinen hahmo elää edelleen, vaikka nykyajan tapaan käyttääkin tutkimuksissaan tietokonetta, kännykkää ja turvautuu modernin lääketieteen tarjoamiin DNA-tunnisteisiin ja psykologian profilointimenetelmiin.

Juha T. Laine

Oikeusasiamies on huolissaan...

"Oikeusasiamies korostaa, että potilasasiakirjojen tehtävänä on palvella potilaan neuvonnan ja hoidon suunnittelua, toteutusta ja seurantaa. Potilasasiakirjoilla pyritään parantamaan hoidon jatkuvuutta ja tiedonvälitystä potilaan terveydentilasta ja hoidosta sekä potilaan myöhemmässä hoidossa kyseisessä hoitoyksikössä että myös silloin, kun potilas siirtyy toiseen terveydenhuollon toimintayksikköön. Riittävät, asianmukaiset ja virheettömät merkinnät selkiinnyttävät ja vahvistavat potilaan ja henkilökunnan oikeusturvaa sekä edistävät luottamuksellisten hoitosuhteiden syntymistä."

Tinja Lääveri

Omapihlajassa hoidetaan ihmisiä Tehoa työparityöskentelystä ja kannustavasta yrityskulttuurista

Omapihlajan terveysaseman seinällä ei roiku työvuorolistoja. Työnantaja, pirkanmaalainen Pihlajalinna Oy, luottaa henkilökuntansa harkintakykyyn. Asemalla työskentelee viisi lääkäri-hoitaja -työparia, joiden vastaanotoille potilaat listautuvat. Kunkin työparin listalle mahtuu enintään 1000 potilasta.

Minna Seppä

Suomi on hyvä nuorten palveluissa Euroopan psykiatriliiton puheenjohtajaksi Kari Pylkkänen

Suomi on edelläkävijä nuorille suunnatuissa psykiatrisissa palveluissa. Kaikilta osin järjestelmämme ei kuitenkaan ole ihanteellinen. Ongelmia aiheuttaa erityisesti sen rahoituksen pirstaleisuus.

Minna Seppä

Uusi testimenetelmä MS-taudin lääkehoidon vaikutusten mittaukseen

Suomessa MS-tautia sairastaa noin 6 000 henkilöä. Heistä noin 2 500 saa taudinkulkua muuntavaa lääkehoitoa, joko beetainterferonia tai glatirameeriasetaattia. Hoidon kustannukset olivat vuonna 2006 yli 32 miljoonaa euroa.

Anna-Maija Vallittu

Uutta tietoa virtsarakkosyövästä

Virtsarakkosyöpä on yleisimpiä syöpiä Suomessa. Tupakointi ja ympäristön saasteet ovat tärkeimmät virtsarakkosyövän aiheuttajat. Proteiinikinaasi C (PKC) on solunsisäinen signaalimolekyyli, jonka on osoitettu aktivoituvan mm. tupakansavun sisältämien ainesosien vaikutuksesta. PKC:n jatkuva aktiivisuus soluissa puolestaan on erittäin vahvasti liitetty syövän syntymiseen.

Vesa Aaltonen

Anestesian arviointi

Useita aivosähkökäyrään (EEG) perustuvia unen syvyyden valvontamenetelmiä on kehitetty yleisanestesian aikana käytettäviksi. Kudosvaurion aiheuttamia ärsykkeitä vaimentavan yleisanestesian osan arviointimenetelmien tutkimus on alkamassa. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin unen syvyyden ja kudosvaurion aiheuttamien ärsykkeiden vaimennuksen vuorovaikutusta, useiden elimistön toimintaa kuvaavien muuttujien ja kudosvaurion aiheuttaman ärsytyksen suhdetta sekä EEG:n bispektraali-indeksin (BIS) käyttöä yleisanestesian valvonnassa. Lisäksi verrattiin desfluraani- ja sevofluraanianestesiaan liittyviä EEG-muutoksia ja sykevasteita.

Elina Seitsonen

Sydänläppätulehduksen varhainen toteaminen parantaa ennustetta

Infektiivinen endokardiitti saa alkunsa, kun bakteeri pääsee verenkiertoon muualla elimistössä olevan tulehduksen tai esimerkiksi verenvuotoa aiheuttavan hammastoimenpiteen tai jonkin tähystyksen seurauksena ja kiinnittyy läppärakenteisiin. Endokardiitin riski on suurentunut henkilöillä, joilla on synnynnäisesti tai elämän aikana vaurioitunut läppä tai tekoläppä. Suonensisäisiä huumeita käyttävillä endokardiitti on poikkeuksellisen yleinen.

Maija Heiro