Oulun kaupunginjohtajasta Husin toimitusjohtaja

Oulun kaupunginjohtajasta Kari Nenosesta on tulossa Husin uusi toimitusjohtaja. Husin hallituksen nimeämä etsintätyöryhmä ehdotti hänen valintaansa toimitusjohtajaksi yksimielisesti. Nenosen valintaa pidettiin alkuviikosta selvänä, mutta lopulliset päätökset asiasta on tehty Husin hallituksessa ja valtuustossa vasta Lääkärilehden mentyä painoon.

"Tiekartta vaskuliitteihin" on Lääkärilehden Vuoden kirjoitus

Dosentti Tom Petterssonin ja professori Yrjö T. Konttisen artikkeli Tiekartta vaskuliitteihin on valittu Suomen lääkärilehden Vuoden kirjoitukseksi 2005.

WHO:n uusi pääjohtaja valitaan marraskuussa

Maailman terveysjärjestö WHO kokoontuu marraskuussa ylimääräiseen yleiskokoukseen valitsemaan seuraajaa äkillisesti menehtyneelle pääjohtaja Lee Jong-wookille.

Palkattomat ylityöt tyypillisiä koulutetuille naisille Omalla ajalla tehdään ajattelurauhaa vaativia töitä

Ylemmät toimihenkilönaiset hankkivat itselleen jatko- ja täydennyskoulutusta ja paiskivat ylitöitä siinä missä miehetkin. Kaikista ponnisteluistaan huolimatta naiset eivät saa vastineeksi laadukasta työelämää.

Ulla Järvi

Lisää tietoa Mondorin taudista

Mondorin taudin nimellä kulkevasta tilasta on julkaistu 25 potilaan materiaaliin perustuva aineisto. Kyseessä on peniksen dorsaalisen subkutaanilaskimon tromboosi, joka ilmenee äkillisenä, lähes kivuttomana, vaihtelevan mittaisena kovana juosteena peniksen dorsaalipinnalla. Aiheesta on aiemmin julkaistu etupäässä yksittäistapauksia. Potilaitten keski-ikä oli 34 vuotta (15-57). Magneetti- ja ultraäänitutkimusten perusteella varmistettiin, että muutos oli paikallinen. Jo muutaman päivän paikallishoito hepariinivoiteella ja suun kautta annetulla indometasiinilla toi avun 23:lle potilaista. Kahdelle, joilla tilanne jatkui vielä 4 viikon hoidon jälkeen, tehtiin trombektomia. Taudin patogeneesi on tuntematon. Hoidon jälkeisestä pitkäaikaisseurannasta ei ole tietoja. Mahdollisen relapsin syyn selvittelyssä kannattaa tutkia proteiini S, vapaa proteiini S, antitrombiini III ja proteiini C.

Ossi Lindell

Tanskassa sädehoitoon liian pitkä jono

Kirjallisuuden mukaan kuukauden viive kurkunpääsyövän hoidon aloituksessa heikentää elonjäämistä 4 %. Jos odotusaika on 56 vrk, tuumorin volyymi kasvaa 70 %. Tanskalaistutkimuksen mukaan vuonna 1992 kurkunpään tai nielun alueen syöpään sairastuneen potilaan odotusaika lääkärin ensi tapaamisesta sädehoidon aloitukseen oli 50 vrk. Vuonna 2002 odotuspäiviä kertyi 70. Aika ensikontaktista diagnoosiin ei muuttunut, mutta aika diagnoosista hoidon aloitukseen oli merkittävästi pidempi. Vuonna 2002 tehtiin enemmän kuvantamistutkimuksia ja hoidon suunnitteluprosessi on monimutkaistunut. Suurin syy hoidon viivästymiseen oli kuitenkin jonotus hoitokoneelle. Kirjoittajat arvioivat, että kolmen viikon ylimääräinen odottelu heikentää potilaan paranemismahdollisuuksia noin 10 %. Pitkä jonotus voi mitätöidä vaativan hoitoprosessin tulokset.

Sirkku Jyrkkiö

Magneettinavigointi ja robottimenetelmät mullistavat eteisvärinän hoidon

Eteisvärinän katetrihoidot kehittyvät nopeasti. Milanolainen alan uranuurtaja Carlo Pappone työtovereineen raportoi ensimmäisiä kokemuksiaan eteisvärinän kauko-ohjatusta ablaatiohoidosta. Nyt käytössä oleva menetelmä perustuu magneettinavigointisysteemiin (Stereotaxis), jossa operatööri voi kauko-ohjata hyvin taipuisaa ablaatiokatetria magneettikentässä tarkasti haluamiinsa kohteisiin "joystickin" avulla joko läheisestä ohjaushuoneesta tai näytösluontoisesti jostakin kongressikeskuksesta käsin. Näyttää siltä, että magneettikentän avulla saatava kudoskontakti on vähintään yhtä hyvä ja turvallinen kuin manuaalisesti jäykillä katetreilla saatava. Menetelmään voidaan yhdistää tavanomainen elektroanatominen kuvantaminen ja perinteistä röntgenläpivalaisua tarvitaan entistä vähemmän. Tavoitteena on, että vasemman eteisen kartoituksen ja ilmeisesti varsinaisen ablaationkin voi toteuttaa eteisväliseinäpunktion jälkeen tietokoneohjatusti puoliautomaattisesti operatöörin valvonnassa.

Juhani Airaksinen

Migreenihuimaus jää usein diagnosoimatta

Migreenin yhdistetään päänsäryn lisäksi joukko mitä erilaisempia neurologisia oireita. Viime aikoina on julkaistu useita tutkimuksia migreeniin liittyvästä huimauksesta. Tuoreet tutkimustulokset on ansiokkaasti koottu yhteen tuoreessa katsausartikkelissa.

Jaana Suhonen

Monilääkitys lisää skitsofreniapotilaiden kuolleisuutta

Skitsofreniapotilaiden kuolleisuus on 2-3-kertainen normaaliväestöön verrattuna. Syiksi tähän on esitetty skitsofreniapotilaiden muita epäterveellisempää elämäntyyliä, kuten runsasta tupakointia, vähäistä liikkumista ja epäterveellistä dieettiä. Myös somaattisia sairauksia skitsofreniapotilailla on keskimääräistä enemmän. Mikä sitten on psyykenlääkityksen, erityisesti neuroleptien osuus, on jäänyt useimmissa tutkimuksissa epäselväksi.

Raimo K.R. Salokangas

Tomaatit torjuvat astmaa?

Ranskassa etupäässä opettajien joukossa tehdyssä terveystutkimuksessa (E3N) selvitettiin, vaikuttaako vihannesten ja hedelmien käyttö astman esiintymiseen. Mukana oli 68 535 naista, joille lähetettiin kolme asiaa koskevaa kyselyä vuosina 1990-1993. Kun tulokset suhteutettiin ikään, BMI:hin, menopaussiin, tupakointiin, kalorien kulutukseen, fyysiseen aktiivisuuteen ja lisäravinteiden käyttöön, havaittiin, että tomaattien, porkkanoiden ja lehtiä sisältävien vihannesten käyttö vähensi astman esiintyvyyttä (riskisuhteet tasoa 0,81-0,85). Muilla hedelmillä ei ollut vaikutusta. Tulokset antavat siis ymmärtää, että tietyt vihannekset ja hedelmät vaikuttaisivat myönteisesti myös astman estämisessä. Muilta sektoreiltahan - diabetes, maligniteetit - dataa on jo paljonkin.

Hannu Puolijoki