Pneumokokkirokote hyödyksi COPD:ssa

Pneumokokkipneumonia on keskeinen ongelma etenkin iäkkäillä ja pikkulapsilla. Keuhkoahtaumatautia sairastavat ovat myös riskiryhmässä. Espanjalaiset tutkivat 596 COPD-potilaan (keski-ikä 66 vuotta) kohdalla, olisiko pneumokokkirokotteesta (PPV) hyötyä (annettiin 298:lle). Noin kolmen vuoden seurannassa todettiin koko ryhmässä 58 keuhkokuumetta, joista 25 rokotetuilla. Koko ryhmässä PPV:n teho oli 24 % (p = 0,333) , mutta alle 65-vuotiailla 76 % (p = 0,013) ja vaikeaa keuhkoahtaumaa sairastavilla 48 % (p = 0,076). Nuorehkoilla vaikeaa ahtaumaa sairastavilla teho oli 91 %. Tutkimuksen ongelmana on pieni koko ja tästä johtuva voiman puute. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että riskiryhmien rokottamista ainakin kannattaisi harkita, koska rokotteella ei sinänsä ole merkittäviä sivuvaikutuksia.Terveystaloustieteellinen analyysi ei liene ongelman osalta kovin vaikea. Suomalaisissa suosituksissa ehdotetaan harkitsemaan COPD-potilaan rokottamista.

Hannu Puolijoki

Temotsolomidin aiheuttama aplastinen anemia

Glioblastooman sädehoitoon liitetty solunsalpaaja temotsolomidi lisää hoitovasteita. Temotsolomidi aiheuttaa 10 %:lle potilaista merkittävää sytopeniaa. Julkaistussa potilastapauksessa potilas oli saanut kemosädehoidon. Sen jälkeen annettiin vielä temotsolomidia. Neljännen kuurin jälkeen potilaalla todettiin aplastinen anemia. Tilannetta yritettiin korjata allogeenisella kantasolusiirrolla, mutta valitettavasti potilas kuoli infektiokomplikaatioon. Temotsolomidiin liittyvä aplastinen anemia on harvinainen mutta vakava hoidon komplikaatio.

Sirkku Jyrkkiö

Hoitosuositus erottelee olennaisen tiedon epäolennaisesta

Kiitän tutkimusprofessori Juha Pekkasta dyslipidemia-suosituksen (1) kommentoinnista (SLL 2006;61:1828). On tärkeää, että kolesterolikeskustelu jatkuu.

Eeva Ketola

Fifty-fifty-säännön tarpeellisuudesta on keskusteltava

Luimme iloisina Lääkärilehden numerosta 20/2006 uutisen erikoistumiskoulutusta koskevan kiistan ratkeamisesta. Erikoistumiskoulutukseen liittyvän ns. fifty-fifty-säännön mukaan vähintään puolet erikoistumisajasta on työskenneltävä yliopistosairaalan ulkopuolella. Alkuperäisen ehdotuksen mukaan kyseisestä säännöstä ei sallittu poikkeuksia, lukuun ottamatta erikoisaloja, joita ei käytännössä harjoiteta yliopistollisten sairaaloiden ulkopuolella (esimerkiksi neurokirurgia).

Tero Yli-Kyyny, Anne-Mari Kantanen

Pienempikin tetrasykliiniannos tehoaa silmäluomen ruusufinniin

Johanna Sarmela ym. käsittelivät silmäluomen kirurgisesti hoidettavia sairauksia ja niihin kuuluvia tulehduksellisia muutoksia ansiokkaasti Lääkärilehdessä (SLL 17/2006, s. 1851-6).

Osmo Kari

Hyvä potilasinformaatio on tärkeä tuki rinnankorjauksesta päätettäessä

Noin puolet 3 800:sta Suomessa vuosittain rintasyöpään sairastuvasta naisesta voidaan hoitaa rinnan säästävällä leikkauksella. Näitä leikkauksia voidaan myös lisätä, kun opitaan käyttämään avuksi onkoplastisia tekniikoita tilanteissa, joissa oma jäljelle jäävä rinta ei muutoin riittäisi hyvään esteettiseen lopputulokseen. Monilta rinta joudutaan kuitenkin poistamaan, ja heillä tulee olla mahdollisuus rinnan korjausleikkaukseen, ellei lääketieteellisiä esteitä ole. Korjausleikkauksia tehdään noin 500 vuodessa ja hoitotakuu on parantanut niiden saatavuutta.

Päivi Hietanen

Potilastyytyväisyys välittömän rinnankorjausleikkauksen jälkeen

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää syöpäleikkauksen yhteydessä tehtävän välittömän rinnan korjausleikkauksen läpikäyneiden rintasyöpäpotilaiden tyytyväisyys käytettyyn leikkausmenetelmään 3 vuoden seurantajakson jälkeen.

Kaisa Herttuainen, Paula Mustonen, Leena Setälä, Markku Härmä

Alkoholi ja hedelmättömyys

Alkoholin kulutus kasvaa Suomessa, sukupuolierot ovat kaventumassa ja etenkin nuorten naisten alkoholinkäyttö on nousussa.

Susanna J. Apter

Lasten helikobakteeri-infektion diagnostiset testit ja niiden käyttö

Lasten helikobakteeri-infektio on useimmiten oireeton.

Kaija-Leena Kolho

Perintötekijöiden osuus diabeettisen retinopatian synnyssä: onko sairastumisalttius geenien määräämää?

Verensokeritaso, diabeteksen kesto ja kohonnut verenpaine ovat tärkeimmät diabeettisen retinopatian ilmaantumista ennustavat tekijät.

Johanna Liinamaa, Sakari Kakko