Aivoverenkiertohäiriöt ja veren virtaus

Kollega Johan Ahlqvist otti Lääkärilehdessä 24/2006 (s. 2664-5) puheeksi tärkeän ja kliinikoita pitkään askarruttaneen kysymyksen: Miten veren viskositeetti vaikuttaa aivoverenkiertoon? On loogista ajatella, että korkea hematokriitti (eli sakea veri) vähentää veren virtaavuutta ja että tämä heikentää perfuusiota pienissä aivovaltimoissa. Käytännössä monet kollegat ovat tutustuneet ilmiön seurauksiin kuluneen kesän aikana - helteillä on varsinkin vanhusten dehydraation aiheuttamia TIA-kohtauksia ja aivoinfarkteja runsaasti. Asia on myös dokumentoitu vuoden 2003 helleaallon yhteydessä (1,2).

Robert Paul

Suomeen tarvitaan ihmisensuojeluohjelma!

Kollega Helena Pihko kirjoitti Lääkärilehdessä 27-31/2006 (s. 2974-5) avoimesti ylirasittumisongelmista otsikolla F 43.2 Sopeutumishäiriö. Kirjoitus on tervetullut kuvaus työelämän epäkohdista ja sen seurauksista, tässä tapauksessa korkeasti koulutetulle ihmiselle.

Ken Malanin

Viini ei ole terveellistä

Viime vuosikymmenien aikana on julkaistu hyvin uutisoituja tuloksia siitä, että kohtuullisella viininkäytöllä on edullisia vaikutuksia sydämen ja valtimoiden terveyteen (1). Viinin kohtuukäyttäjille on ilmaantunut vähemmän sepelvaltimotautia ja myös vähemmän dementiaa (2). Edulliset yhteydet tulivat esiin myös mm. Helsingin johtajatutkimuksen aineistossa. Niillä miehillä, jotka keski-iässä nauttivat mieluummin viiniä kuin olutta tai väkeviä, oli 35 % pienempi kokonaiskuolleisuus noin 30 vuoden seurannan aikana (3). Myös vanhan iän psyykkinen elämänlaatu näytti paremmalta.

Timo Strandberg

Alkoholi ja vanhusten tapaturmat- voimistuva yhteys

Alkoholin osuudesta vanhusten tapaturmissa ja lonkkamurtumien riskitekijänä on niukasti tutkimustietoa ja tulokset ovat osittain ristiriitaisia (1,2,3,4). Alkoholinkäyttöä on kuitenkin tutkimuksissa yleensä kysytty vanhuksilta itseltään, ja tiedetään, että ihmisillä on asiaa kysyttäessä tapana vähätellä juomistaan.

Ilona Nurmi-Lüthje

Eteisvärinän katetriablaatiohoidon aiheet ja tulokset

Katetriablaatio on vakiinnuttanut asemaansa eteisvärinän hoidossa viime vuosina. Tämän satunnaistamattoman prospektiivisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ensi kokemuksia eteisvärinän katetriablaatiohoidosta Suomessa.

Mj Pekka Raatikainen, Anna Laine, Paavo Uusimaa, Vesa Virtanen, Kari Ylitalo, Heikki V. Huikuri

Hoitotilanteen erityispiirteet, kun vamman syynä on lähisuhdeväkivalta

Fyysinen ja seksuaalinen lähisuhdeväkivalta aiheuttaa vakavia fyysisiä vammoja ja pysyviä toimintahäiriöitä.

Anna-Lisa Söderholm

Miksi nainen ei pääse irti väkivaltaisesta parisuhteesta?

Moni psykiatrian alalla työskentelevä on joutunut kysymään itseltään, mikä saa naisen jatkamaan suhdettaan väkivaltaiseen mieheen. Miksi väkivaltaisissa olosuhteissa kasvanut aikuinen nainen ajautuu yhä uudelleen väkivaltaiseen parisuhteeseen, josta on vaikea irtautua? Pelko miehen kostosta, taloudellinen riippuvuus tai pelko lasten menettämisestä avioerossa ei aina tunnu riittävältä selitykseltä. Miten voisimme paremmin ymmärtää näiden naisten motiiveja?

Anneli Larmo

Lääkärin on huomioitava väkivaltaa kotonaan nähneet lapset

Suomalaisen naisiin kohdistunutta väkivaltaa selvittäneen tutkimuksen perusteella on arvioitu, että noin 17 % alle 18-vuotiaista lapsista ja nuorista on nähnyt tai kuullut kotonaan äitiinsä kohdistunutta väkivaltaa. Suurella osalla heistä kyse on altistumisesta lievälle väkivallalle, mutta mukana on myös niitä, joiden kohdalla kyse on ollut vakavasta ja pitkään jatkuneesta väkivallasta. Väkivalta on yleisintä pienten lasten perheissä (1,2,3).

Mikko Oranen

Sikiöaikaisessa kaikututkimuksessa todetut virtsateiden rakennepoikkeavuudet: seuranta ja ennuste

Järjestelmällisen sikiöaikaisen kaikututkimusseulonnan avulla virtsateiden rakennepoikkeavuuksia havaitaan noin 0,5 %:ssa raskauksista. Hydronefroosi on poikkeavuuksista yleisin.

Elisa Ylinen, Seppo Taskinen, Riitta Fagerholm, Marja Ala-Houhala, Marjatta Antikainen

Psykoosilääkkeet dementiapotilaan käytösoireiden hoidossa - hyötyä vai haittaa?

Psykoosilääkkeitä käytetään Suomessa pitkäaikaisessa laitoshoidossa dementiapotilaille runsaasti.

Hanna-Mari Alanen, Maire Santala, Esa Leinonen