Pieni hippokampus ja amygdala altistavat dissosiaatiohäiriölle?

Dissosiaatiohäiriöille on tyypillistä kyvyttömyys yhdentää menneisyyden muistoja, identiteetin tunnetta, välittömiä aistimuksia ja ruumiinliikkeitä. Niihin liittyy usein lapsuuden hyväksikäyttöä tai muita traumaattisia kokemuksia. Onkin ajateltu, että varhaiset traumaattiset kokemukset voivat johtaa psykologisiin tai neuropsykologisiin muutoksiin, jotka aktivoituvat aikuisiän rasitustapahtuman yhteydessä. Näyttää siltä, että muistin ja voimakkaan ahdistuksen kokemisen kannalta keskeiset aivorakenteet hippokampus ja amgdala voivat olla ratkaisevia dissosiaatiokokemuksen synnyssä.

Raimo K.R. Salokangas

Vanheneva väestö ja syöpä

Kymmenen vuotta sitten Suomessa todettiin 20 000 uutta syöpätapausta vuodessa (www.syoparekisteri.fi). Vuonna 2004 invasiivisia syöpiä ilmaantui jo lähes 26 400 ja lisäksi rekisteröitiin 6 000 basalioomaa, 300 rinnan ja 150 kohdunkaulan in situ -karsinoomaa sekä yli 100 munasarjan borderline-kasvainta. Eräiden yleisimpien syöpien vaara kasvaa edelleen (http://www.cancerregistry.fi/tilastot/index_7.pdf ; ks. s. 7). Suurin syy on väestön ikääntyminen: sodanjälkeiset suuret ikäluokat ovat tulleet ikään, jossa syövän vaara alkaa nopeasti suurentua. Lisäksi sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden romahtamisen ansiosta myös vanhemmat ikäluokat pysyvät pitkään hengissä. Tapausmäärän kasvu jatkuu siis vääjäämättä.

Risto Sankila

Unenaikaisen hengityshäiriön tutkiminen

Uniapneassa toistuvat yli 10 sekunnin mittaiset unenaikaiset hengityskatkokset, osittaisessa ylähengitysteiden ahtaumassa hengitysvirtaus ahtautuu toistuvasti, mutta ei katkea kokonaan. Molemmat unenaikaiset hengityshäiriöt huonontavat unen laatua ja aiheuttavat potilaalle monenlaisia oireita.

Ulla Anttalainen

Naisen anemia ja hedelmättömyys

Lieväkin anemia voi olla oire yleissairaudesta tai tilanteesta, jolla on merkitystä hedelmällisyyden kannalta. Perusverenkuva kuuluu hedelmättömyyden perustutkimuksiin.

Varpu Ranta

Lapsen sydämen kaikututkimukset

Lähes kaikki vastasyntyneiden ja lasten sydänviat voidaan selvittää kajoamattomasti sydämen kaikututkimuksella. Huomattava osa vioista pystytään diagnosoimaan jo sikiöaikana.

Anneli Eerola, Eero Jokinen

Nielemisfunktiotutkimus

Nielemisfunktiotutkimus on käyttökelpoinen menetelmä niin dysfagian kuin lievempienkin nielemisongelmien kuvantamisessa.

Esko Peltonen, Jaakko Pulkkinen, Jukka Yrjänä, Erkki Svedström

Märkä sukupolvi tulee taas?

Kun puhutaan väestön vanhenemisesta, puhutaan terveydenhuollon kasvavista palvelutarpeista. Ikärakenteen muutos vaikuttaa vääjäämättä ikäsidonnaisten sairauksien esiintyvyyteen. Lohtua tuo ns. kompressioteorian viimeaikaisista tutkimuksista saama tuki: kohortit vanhenevat edeltäjiään hitaammin, toimintakyvyn heikkeneminen myöhentyy, sairaudet pakkautuvat (keskimäärin) elämän viimeisiin vuosiin. Näin ei ainakaan eliniän pitenemisen pitäisi vaikuttaa palvelutarpeisiin dramaattisesti.

Antti Karisto

Kesä, kana, kampylobakteeri!

Kampylobakteerit viihtyvät Suomen kesässä kuten ihmisetkin. Yhdessä viihtyminen ei ole ihmiselle mieleen. Kampylobakteerin aiheuttama ripuli saa monet kolisuttelemaan vessan ovea.

Petri Penttinen

Kampylobakteerit

Kampylobakteerit on tällä hetkellä jaettu kuuteentoista lajiin. Campylobacter jejuni on yleisin ihmisen ripulin aiheuttaja.

Reumasairaudet ja niiden lääkehoito Kelan tietojen valossa vuonna 2005

Reumasairaudet kuuluvat yleisyytensä perusteella kansantauteihin. Vuoden 2005 lopussa niiden vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja henkilöitä oli lähes 84 000.

Timo Klaukka, Kalevi Kaarela