Oulun yliopisto ehdottaa ministeriölle intensiivimallia lääkärikoulutukseen

Oulun yliopisto esittää opetusministeriölle ns. intensiivikoulutusmallia lääkärikoulutuksen nopeuttamiseksi. Opetusministeriö antoi loppukesällä Kuopion, Oulun ja Turun yliopistoille tehtäväksi laatia hahmotelmat opetussuunnitelmiksi, joilla sairaanhoitajia muuntokoulutettaisiin lääkäreiksi.

Suvi Sariola

Tunnustusta terveyskeskuslääkäri Markku Elloselle

Turunmaan Duodecim-seura jakoi Turun Lääketiedepäivillä vuotuisen 3 500 euron tunnustuspalkintonsa yleislääketieteen ja sisätautien erikoislääkäri Markku Elloselle.

Tuula Vainikainen

Viisikymppiset aktiivisina kuntotestissä

Helsingin kaupunki on tarjonnut yli kuudelletuhannelle olympiavuonna 1952 syntyneelle kaupunkilaiselle mahdollisuutta maksuttomaan kestävyyskuntotestiin. Lokakuun puoliväliin mennessä noin kolmasosa kutsun saaneista oli ilmoittautunut, mikä on ylittänyt liikuntaviraston odotukset. Tiettävästi näin laajaa yhden ikäluokan testausta ei ole aiemmin tehty yhdessä kaupungissa Suomessa tai Euroopassa.

Maira Palosuo

TEO huolissaan PKV-lääkkeiden määräämiskäytännöistä

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus TEO on huolissaan nuorten lääkärien PKV-lääkkeiden määräämisessä ilmenneistä epäasiallisuuksista. Apteekeilta TEO:lle tulleet ilmoitukset väärinkäytöksistä ovat lisääntyneet niin, että kun niitä vuonna 2000 oli 63, vuonna 2001 tehtiin 106 ilmoitusta ja kuluvan vuoden heinäkuun loppuun mennessä ilmoituksia oli tehty jo 74.

Heli Mikkola

Vitamiinit ja sairaus

Vitamiinien maine on myyttinen. Ne ovat ns. terveyskauppojen myyntivaltteja ja uskomuslääkinnän terävin miekka koululääketieteen lohikäärmettä vastaan. Mystiikkaa ja myyntiä tukee sopivasti se seikka, että vain harvoja todellisia vitamiinien puutoksesta johtuvia sairauksia tunnetaan, ja vitamiinien vaikutuksia elimistössä on vaikea objektiivisesti mitata (1,2,3). Toisaalta ilman perussairauksia tai selviä altistavia tekijöitä (tietoisesti rajattu ruokavalio, osa vanhuksista) vitamiinin riittämättömästä saannista johtuvat perinteiset sairaudet kuten keripukki, pellagra ja beriberi ovat länsimaissa äärimmäisen harvinaisia (2). Sen sijaan sangen luotettavien tutkimusten mukaan joidenkin vitamiinien liian vähäinen saanti lienee mukana kroonisten sairauksien kehittymisessä (1,2). Parhaiten tunnettuja yhteyksiä ovat folaatin, B6- ja B12-vitamiinin vähäisen saannin liittyminen sepelvaltimotautiin, sikiön hermostoputken kehityshäiriöön ja paksusuoli- ja rintasyöpään, D-vitamiinin puutteen aiheuttama osteopenia ja luunmurtumat sekä antioksidanttien (A-, E- ja C-vitamiini) niukan saannin mahdollinen suhde erityisesti eturauhassyöpään ja arterioskleroosiin (1,2).

Pekka Leinonen

Synnytyspelon hoito terapeuttisen ryhmän ja rentoutumisharjoituksen avulla

Koska synnytyspelot ja keisarinleikkaustoiveet lisääntyvät, on tärkeää löytää uusia hoitomuotoja tulevien äitien kohtaamiseksi. Synnytyspelkoisille ensisynnyttäjille on HUS:n Naistenklinikalla vuodesta 1998 alkaen tarjottu mahdollisuus osallistua psykologin ohjaamaan Nyytti-ryhmään, jossa keskusteluin, tunteiden ja tiedon jakamisen ja rentoutumisharjoituksen avulla valmistaudutaan synnytykseen. Nyytti-ryhmään osallistuneiden synnyttäjien kokema synnytyspelko lieveni huomattavasti ryhmäprosessin aikana.

Riikka Toivanen, Terhi Saisto, Katariina Salmela-Aro, Erja Halmesmäki

Dementian diagnosoinnista etenevän muistihäiriön varhaiseen tunnistamiseen - neuropsykologinen näkökulma

Lievien, ikääntymiseen liittyvien kognitiivisten muutosten erottaminen aivosairauden aiheuttamasta kognition etenevästä taantumisesta on haasteellinen tehtävä. Potilaan muistihäiriöksi nimittämät käytännön vaikeudet ja heikko suoriutuminen yksittäisessä muistitestissä voivat tutkimuksissa paljastua enemmänkin toiminnanohjauksen tai kognitiivisten perustoimintojen häiriöistä johtuviksi, ja oirekuvan tarkentumisella on erotusdiagnostista merkitystä. Riskitekijöiden hallinnan ja sairauden etenemistä hidastavan lääkityksen aloituksen kannalta hoitavan lääkärin on pyrittävä tunnistamaan tilanne mahdollisimman varhain.

Laura Hokkanen, Tuomo Hänninen, Veijo Pulliainen, Erja Poutiainen, Juhani Salo, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Pekka Kuikka, Satu Winqvist, Matti Laine, Raija Portin, Timo Erkinjuntti

Depression varhainen toteaminen ja hoito

Depression tunnistamista vaikeuttavat käsitteen epämääräisyys ja oireiden monimuotoisuus. Depressioon viittaavat usein pitkään jatkuneet, epämääräiset psyykkiset tai fyysiset oireet. Potilaan perusteellinen haastattelu on erittäin tärkeää. Siinä pyritään selvittämään keskeiset oireet, niiden kesto ja vaikeusaste, itsemurhavaara ja sairausloman tarve. Depression hoito on syytä aloittaa mahdollisimman varhain biologisia ja psykoterapeuttisia hoitomuotoja yhdistäen. Lääkehoito on keskeinen keskivaikeissa ja vaikeissa depressioissa, mutta lievään depressioon ei välttämättä lääkitystä tarvita.

Anne Herva

Veriturvatoiminta

Veriturvatoiminta on SPR:n Veripalvelun ylläpitämä ohjausjärjestelmä, johon kerätään sairaaloiden verikeskusten antamat tiedot verensiirtoketjun toiminnasta, verivalmistehoidon haittavaikutuksista ja virheistä. Veripalvelu kokoaa tiedot raportiksi ja laatii toimintasuositukset yhdessä sairaaloiden kanssa. Vuoden 2001 aikana tuli ilmoitus 145 verensiirtoreaktiosta, joista 17 luokiteltiin vakaviksi. Valtaosa johtui toimintatapavirheestä tai erehdyksestä, jotka olisi voitu välttää. Valmisteilla oleva EU:n veridirektiivi edellyttää tulevaisuudessa verivalmisteista johtuvien vakavien haittavaikutusten ilmoittamista viranomaisille, Suomessa Lääkelaitokselle.

Jukka Koistinen, Sinikka Koskinen, Tiina Mäki

Lyhyesti: Uniapnea sydänsairauksien itsenäinen riskitekijä?

Chestissä julkaistiin 85 peräkkäisen potilaan aineistosta alkuperäistutkimus, jossa osoitetaan, että uniapnea-hypopneaoireyhtymä on yhteydessä mm. painoon, painoindeksiin, ihon rasvapoimujen summaan ja rasvaprosenttiin. Sen sijaan yllättäen korrelaatiota ei löytynyt verenpaineeseen, tupakointiin, ikään tai dyslipidemiaan. Metabolinen oireyhtymä osoittautunee lopputieksi, joka yhdistää uniapnean ja sydän- ja verisuonisairaudet. Rasva vartalolla, etenkin viskeraalinen, ennustanee obstruktiivista uniapneaa ja sen vaikeutta, mutta kaulalta tai parafaryngeaalialueelta löytyvä rasva ei ole yhteydessä uniapneaan; ei muuten tämän tutkimuksen mukaan myöskään veren leptiinipitoisuus, jos se suhteutetaan ruumiin rasvamäärään. Osa päätelmistä on ristiriidassa aiemmin esitettyjen kanssa, mutta siitähän tiede saa lisäpontta tutkimuksiin.

Hannu Puolijoki