Huumeiden käytön tunnistaminen ja varhainen puuttuminen vaikeutuneet

Stereotypia huumeiden käyttäjästä langanlaihana narkkarina ei enää päde, todetaan Olavi Kaukosen ja Pekka Hakkaraisen vastailmestyneessä artikkelikokoelmassa.

Anne Ernsten

Tunne outo rinnassani...

Tunteet ovat taas pinnalla. Uutiset osoittavat nuorisorikolliset tunteettomiksi, kodin lämmön puute uhkaa puuduttaa ja paaduttaa jo lapsena, ja työelämään perätään enemmän tunneälyä. Kolmisenkymmentä vuotta sitten tunnesokeus nimettiin aleksitymiaksi, ei sanoja tunteille (1). Tämä Sifneoksen (1) kiteyttämä käsite linkosi liikkeelle tutkimusten ryöpyn, joka paljasti aleksitymiaa vähän siellä sun täällä, terveillä ja sairailla, miltei kaikissa psykiatrisissa ja somaattisissa potilasryhmissä (1). Jopa niin rajattomasti - ja estoitta Freudia ja neurobiologiaa naittaen - että koko aleksitymiaa on pidetty epäuskottavana kuplanakin (2). Kuitenkin yritykset hahmottaa arvokkainta psykologista piirrettämme, kykyä tunteisiin, neurobiologisesti syntyvänä ja psykodynaamisesti koetuksi tulevana siltana kehon ja mielen välillä (3) ovat ensisijaisen tärkeitä inhimillisyyden ja sairauksienkin ymmärtämisessä (3,4,5).

Pekka Leinonen

Masennuspotilaiden hoitotyytyväisyyskyselyt

Selvitimme seurantatutkimuksessamme osastolla hoidettujen masennuspotilaiden tyytyväisyyttä hoitojaksoonsa sekä hoitotyytyväisyyden yhteyttä kliinisen tilan muutokseen. Potilaat toipuivat osastohoidon myötä, mutta kliininen toipuminen ja hoitotyytyväisyys eivät olleet selvässä yhteydessä toisiinsa. Potilastyytyväisyyskyselyt ovat edelleen tarpeellisia. Niiden perusteella ei kuitenkaan voida tehdä päätelmiä masennusoireiden lievittymisestä. Masennuspotilaiden kliininen toipuminen tulee arvioida erillisesti.

Heimo Viinamäki, Risto Antikainen, Heli Koivumaa-Honkanen, Kirsi Honkalampi, Antti Tanskanen, Jouni Kontkanen, Jukka Hintikka

Perinnöllinen alttius rintasyöpään

Viime vuosina on saatu paljon lisää tietoa periytyvästä rintasyöpäalttiudesta. Tähän mennessä on tunnistettu geenit BRCA1 ja BRCA2, joiden mutaatiot altistavat rintasyövälle. Samat geenimutaatiot voivat altistaa myös munasarjasyövälle ja joillekin muillekin syöville. Nykyään voidaan laboratoriodiagnostiikan avulla tunnistaa monien riskisukujen jäsenet, jotka ovat perineet syövälle altistavan geenimutaation ja tarjota heille tarkempaa seurantaa ja syövän syntyä ehkäiseviä toimenpiteitä. Katsauksessa tarkastellaan tunnettuja rintasyöpäalttiusgeenejä ja niiden kliinistä merkitystä erityisesti suomalaisissa rintasyöpäsuvuissa.

Hannaleena Eerola, Kristiina Aittomäki, Heli Nevanlinna

Psykoosien varhainen toteaminen ja hoito

Viime vuosina on kehitetty hoito-ohjelmia, joilla pyritään ehkäisemään psykoosien ja erityisesti skitsofrenian puhkeamista. Esioireisiin puuttumalla saatetaan pystyä ehkäisemään psykoosin puhkeaminen. Vakuuttavia todisteita skitsofrenian ehkäisyn onnistumisesta ei kuitenkaan toistaiseksi ole, mutta joidenkin tutkimusten tulokset ovat lupaavia. Psykoosien ehkäisy onkin lähivuosien suuri haaste. Vaikka psykoosien ehkäisyn onnistumisesta ei ole tarpeeksi tieteellistä näyttöä, niin varsinaisten psykoottisten oireiden varhaisella hoidolla on voitu vaikuttaa sairausjaksoon.

Birgitta Alakare, Juha Veijola

Flunssat päiväkodissa - tai vasta koulussa

Tämä tutkimus ilmestyi jo aiemmin tänä vuonna, mutta on aiheeltaan ajankohtainen nyt, kun flunssakausi on käsillä ja päiväkodit täynnä lapsia. Tutkimuksessa seurattiin lasten flunssatauteja päiväkoti-iästä 13 ikävuoteen asti. Tulosta voidaan kuvata siten, että lapsuusajan flunssien määrä on sama, kotona hoidettu lapsi vain sairastaa ne vähän myöhemmin kuin päiväkotilapsi.

Heikki Arvilommi

ReijoWaaran palkinto Erik Anttiselle

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on myöntänyt tämän vuoden Konrad ReijoWaaran palkinnon rantasalmelaiselle emeritusprofessori Erik Anttiselle. 17 000 euron suuruinen palkinto myönnettiin Anttisen ansioista psykiatristen potilaiden kuntoutustyössä. Erik Anttinen tunnetaan paitsi käytännön lääkärinä, erityisesti potilaiden arvon ja aseman puolesta puhujana. Hänen lääkärintyönsä on kohdistunut ensisijaisesti psykiatrisiin ja neurologisiin potilaisiin sekä sodassa aivovammautuneisiin. Hänen panoksensa kotisairaanhoidon ja asuntolatoiminnan kehittämisessä on ollut kansainvälisestikin merkittävä. Anttinen on ollut myös kantava voima pitkäaikaissairaiden tueksi luotua Sopimusvuori-mallia kehitettäessä.

Etelä-Suomen lääkäreille muistutuskirje

Lääninhallituksen mukaan ilmoituksia jää tekemättä huolestuttavan runsaasti. Esimerkiksi vuonna 1997 korvatuista 3 161 ammattitaudista vain 35 prosenttia oli ilmoitettu työsuojelupiireille. HUS-alueella ilmoituksia oli elokuun loppuun mennessä tullut vain 68 prosenttia viime vuoden vastaavasta määrästä. Näin suuri ero ei lääninhallituksen mukaan johdu ammattitautien vähenemisestä.

Sami Lukkarinen lakimieheksi liittoon

Oikeustieteen kandidaatti Sami Lukkarinen on palkattu liiton edunvalvontaosastolla toimivan lakimies Kati Lehtosen sijaiseksi. Joensuusta kotoisin oleva Lukkarinen työskenteli ennen Lääkäriliittoon tuloaan työministeriössä työoikeudellisten asioiden valmistelun parissa. Vanhempainvapaalle jäänyt Lehtonen palaa näillä näkymin takaisin töihin syksyllä 2003.

Huumeiden käyttäjien HIV-epidemia hidastunut

Tiedotus, neulanvaihtopaikat, vankeinhoidon terveydenhuollon toimenpiteet ja palvelujen kehittäminen ovat olleet keinoina epidemian rajoittamiseksi. Syrjäytyneille HIV-tartunnan saaneille huumeiden käyttäjille järjestetty erityispalvelupiste on auttanut myös tuberkuloositapausten löytämisessä.