Muisti pätkii

58-vuotias mies tuli maanantaiaamuna vaimonsa kanssa huolestuneena terveyskeskuslääkärin vastaanotolle edellisenä päivänä ilmenneen muistinmenetyskohtauksen vuoksi. Mies oli ollut iltapäivällä kalastamassa naapurinsa kanssa, mutta ei muistanut iltapäivän tapahtumista mitään. Kalaretkellä hän oli toiminut naapurin välittämän tiedon mukaan normaalisti. Kaatumista tai muuta vammaa ei ollut tapahtunut eikä mitään motorisia puutosoireita, puhe-, tasapaino- tai näköhäiriöitä ollut saatavilla olevien tietojen mukaan ilmennyt. Illalla kotona potilas oli vaimon kertoman mukaan ollut hieman rauhaton ja kysellyt toistuvasti, ovatko auton ovet lukossa.

Jouni Lohi, Pekka Mäntyselkä

Tehohoitopotilaan enteraalinen immunonutriitio - missä mennään?

Enteraalinen immunonutriitio on ollut kliinisessä käytössä jo yli kymmenen vuoden ajan. Sen tavoitteena on ollut tukea elimistön vastustuskykyä ja näin edistää tehohoitopotilaan toipumista. Kuitenkin tutkimustulokset siitä, mitkä potilasryhmät hyötyvät hoidosta, ovat edelleen osittain ristiriitaisia.

Juha Perttilä

Kangasalan seudulla tiedetään: Toimiva terveyskeskus ei synny sattumalta

- Hyvähän teidän on olla, kun olette niin lähellä Tamperetta, murisevat lääkäripulassa kärvistelevät johtavat lääkärit Kangasalan vetovoimaisuutta. Kangasalan seudun terveyskeskuksen johtava ylilääkäri Toivo Rintamäki ja hänen työtään jatkava Mauri Jussila tietävät kuitenkin ettei se ole niin yksinkertaista.

Tuula Vainikainen

Geriatrit tyytyväisiä työhönsä Suomen geriatrikyselyn 2001 tuloksia

Suomen Lääkäriliiton geriatrien alaosaston jäsenille tehtiin vuonna 2001 postikysely, jossa selviteltiin geriatrien sijoittumista vanhustenhuollon kentässä, heidän työtyytyväisyyttään ja työssäjaksamistaan sekä näkemyksiään vanhustenhuollon työilmapiiristä. Geriatrit esittivät myös mielipiteitään vanhustenhuollon ja oman työnsä kehittämisestä.

Kaisu Pitkälä, Timo Strandberg, Sirpa Hartikainen

Ruumiinavauksessa avustavan preparaattorin toiminnan sertifiointi

Patologian alalla on 1990-luvulla käynnistynyt monissa eri yksiköissä laatuprojekteja, joissa laadunvarmistukseen liittyvä painotus on ensisijaisesti kohdistunut histopatologiaan ja sytologiaan, sen sijaan ruumiinavaustoimintaan liittyvä laadunvarmennus on jäänyt vähäisemmälle huomiolle. Ruumiinavauspreparaattorit ovat tärkeä erikoisosaamista omaava ammattiryhmä, joiden asemasta ja työtehtävistä on ainoastaan työpaikkakohtaisia säädöksiä. Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksella on valmistunut yli 200-sivuinen ruumiinavauspreparaattorin toimenkuvaan liittyvä laatukäsikirja.

Matti Hyttinen, Tarja Ruotsalainen, Antti Sajantila, Antti Penttilä

Sijaissynnytys: puolesta ja vastaan

Sijaissynnytystä esitetään laissa kiellettäväksi vedoten sijaissynnyttäjälle raskaudesta ja synnytyksestä aiheutuviin terveydellisiin riskeihin. Monelle parille sijaissynnytys olisi kuitenkin ainoa mahdollisuus saada geneettisesti oma jälkeläinen, jos kohdun puuttuminen tai muu lääketieteellinen syy estävät naisen raskauden. Vaikka sijaissynnytys saataisiin lääketieteellisin keinoin mahdollisimman riskittömäksi, liittyy siihen vielä paljon psykologisia ja sosiaalisia näkökohtia, joita pohditaan kirjoituksessa.

Anne-Maria Suikkari

Raskaus ja synnytys ovat matka äitiyteen

On monia eettisesti tärkeitä perusteita, joilla voidaan puolustaa sijaissynnyttäjän käyttöä. Anne-Maria Suikkari on puheenvuorossaan esittänyt selkeässä muodossa tärkeimmät sijaissynnyttämisen hyväksymisen puolesta puhuvat argumentit. On olemassa harvinaisia ja hyvin vakavia sairauksia, jotka estävät biologisesti oman lapsen saannin, vaikka hedelmöitys voitaisiin saada aikaan parin omilla sukusoluilla. On myös olemassa esimerkkejä toteutuneista hoidoista, joissa sijaissynnytys on toiminut käytännössä ongelmitta, vaikka esimerkiksi Suomessa sille ei ole ollut mitään kestävää oikeudellista pohjaa. Voimassaolevan lain mukaan synnyttäjä on lapsen äiti. Lakia on toki mahdollista muuttaa, jos siihen ratkaisuun mennään.

Martti Lindqvist

Sijaissynnytys eettisenä ongelmana

Sijaissynnytys ei ole lisääntymistapahtuman säätelynä mikään uusi keksintö. Jo Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan, kuinka Abraham ja Saara, jotka eivät voineet saada lapsia, käyttivät apuna Hagaria, joka tuli raskaaksi ja synnytti heille lapsen. Nykyinen lisääntymislääketiede mahdollistaa suuremman määrän valintoja. Sijaissynnyttäjä voi tulla raskaaksi koeputkihedelmöityksellä, jolloin lapsi saa alkunsa lasta toivovan parin omista sukusoluista. Vaihtoehtoisesti sijaissynnyttäjä voi hankkiutua raskaaksi omista ja lasta toivovan pariskunnan miesosapuolen sukusoluista (kuten Abrahamin tapauksessa kävi). Kolmanneksi sijaissynnyttäjä voi tulla raskaaksi jonkun muun tai joidenkin muiden kuin omista ja lasta toivovan pariskunnan sukusoluista. Lääkintäjuristi Lori B. Andrews kuvailee kirjassaan The Clone Age tapauksen, jossa lapseton aviopari hankki spermanluovuttajan, munasolun luovuttajan ja sijaissynnyttäjän. Hän kertoo myös tapauksesta, jossa 42-vuotias äiti hankkiutui raskaaksi ja toimi sijaissynnyttäjänä oman lapsettomuudesta kärsivän tyttärensä ja tämän aviomiehen sukusoluista (1).

Veikko Launis

Eurooppalaisuutta

LKT Eino Nivaja (s. 1929, aik. Niskanen) on koulutukseltaan patologi ja radiologi, ajattelutavaltaan yhtä hyvin humanisti kuin luonnontieteilijäkin. Hän on julkaissut kirjoituksiaan 1960-luvun loppupuolelta, aluksi satunnaisesti, mutta 1980-luvun alusta tiheämmin. Artikkelit ovat ilmestyneet enimmäkseen Hufvudstadsbladetissa, Finsk Tidskriftissä ja muutamassa muussa ruotsinkielisessä lehdessä, minkä vuoksi kirjoittajan mielipiteet ovat tulleet harvoin suomenkielisiä lehtiä lukevien käsiin. Nivaja on käsitellyt usein julkisuudessa kiistoja herättäneitä aiheita, mistä syystä hän on joutunut toisinaan etsimään sallivaa foorumia, ja joskus on esiintynyt jopa yrityksiä panna kirjoittajalle suukapuloita.

Arno Forsius

Terveysvaalit?

Eduskuntavaaleihin on aikaa vielä neljä kuukautta. Vaalien lähestyminen näkyy kuitenkin jo monella tapaa. Eduskuntavaaliehdokkaita nimetään, ehdokkaiden kuvia näkyy lehdissä ja mahdollisten ehdokkaiden innokkuus osallistua julkiseen keskusteluun tuntuu kasvaneen. Isoista asioista puhuttaessa viitataan tuleviin hallitusohjelmaneuvotteluihin - onko niin, että yhteiskunnallista keskustelua tästä eteenpäin leimaavat vain vaalistrategiset ja -taktiset laskelmat ja että halvaus päätöksenteossa kestää huhtikuulle 2003?

Heikki Pärnänen