78318 osumaa

Onko lasten astma lisääntynyt?

Lasten astman ja atooppisten sairauksien esiintymislukujen tarkastelua vaikeuttavat diagnostisten kriteerien ja hoitolinjojen muutokset sekä terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vaihtelu. Yhdysvalloissa on tehty laaja rekisteripohjainen selvitys asiasta vuodesta 1980 lähtien. Huomioon otettiin paitsi astman esiintyvyys, myös sairaalaan joutuminen ja kuolleisuus sekä muutokset muiden keuhko- tai keuhkoputkien sairauksien vuoksi tehdyissä lääkärissäkäynneissä.

Marjo Renko

Déjà vu taas kerran

Koko viime vuosisadan jälkipuoliskon ajan keskusteltiin kiivaasti beeta2-agonistien turvallisuudesta astman hoidossa. Englannissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa todettiin 1960-luvun puolivälissä astmapotilaiden äkkikuolemia isoprenaliinin käytön yhteydessä, sittemmin soppaa kiehutti fenoterolikeskustelu 1980- ja 90-luvulla. Osa tutkimuksista ei kestä kriittistä arviointia ja osa havainnoista on myös ristiriitaisia. Suosituksiin tuli kuitenkin yleisesti käsitys, että mitään beeta2-agonisteja ei pitäisi käyttää ainoana astman jatkuvana hoitona. Sama näkemys koskee nykyään myös pitkävaikutteisia sympatomimeettejä, vaikkaki niiden turvallisuutta on varsinkin lääketeollisuus sittemmin innokkaasti tutkinut.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lyhyt kognitiivinen terapia auttaa skitsofreniassa

Tutkimuksessa selvitettiin lyhyen koulutuksen saaneiden psykiatristen hoitajien antaman kognitiivis-behavioraalisen terapian vaikutusta avohoidossa olevien skitsofreniapotilaiden oireiluun. Interventio käsitti 6 tunnin kestävää hoitokertaa 2-3 kuukauden aikana. Vertailuna käytettiin tavanomaista avohoitoa. Vertailuryhmään nähden interventioryhmän potilaiden kokonaisoireilu väheni, depressio väheni ja oivalluskyky parani. Itsetuhoisuus ei lisääntynyt.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Inhaloitava TNFalfa lisää keuhkoputkien hyperreaktiviteettia ja inflammaatiota

Hengitetyn tuumorinekroositekijä alfan (TNFalfa) on terveillä vapaaehtoisilla osoitettu aiheuttavan hengitysteiden neutrofiilisten solujen määrän kasvua ja hyperreaktiviteettia. Nyt asiaa selvitettiin 10:n lievää astmaa sairastavan potilaan aineistosta, ja aiemmat havainnot saivat vahvistusta. Useiden inflammaation merkkiaineiden määrän todettiin lisääntyneen ysköksessä koejärjestelyssä, jossa vertailukohtana oli lumelääkkeen hengittely. Neutrofiilien määrä ysköksissä oli 9-kertainen. Sen sijaan vaikka bronkiaalinen reaktiviteetti metakoliinialtistuksessa kasvoi, spirometria-arvot tai uloshengitysilman kaasuanalyysin tulokset eivät muuttuneet. Havainnot voivat johtaa inhaloitavia steroideja spesifisempien inflammaation estäjien kehittelyyn.

Hannu Puolijoki

Ruotsissa ohjeet influenssan hoidosta viruslääkkeillä

Ruotsin lääkelaitos (Läkemedelsverket) on julkaissut asiantuntijakokouksen laatimat ohjeet influenssan hoidosta viruslääkkeillä. Ohjeissa käsitellään ensisijaisesti tsanamiviirin (Relenza, GlaxoSmithKline), oseltamiviirin (Tamiflu) ja amantadiinin (meillä Atarin, Leiras) käyttöä. Ohjeissa käsitellään viruslääkkeiden käyttöä riskiryhmien hoidossa silloin, kun influenssaa esiintyy epidemiana tai taloudessa, jossa on riskiryhmään kuuluva henkilö. Lisäksi annetaan ohjeita näiden lääkkeiden käytöstä lasten hoidossa sekä sairaalassa tai hoitokodissa puhkeavassa influenssassa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Dibotermiini-alfa hyväksytty luunmurtumiin

Euroopan komissio on hyväksynyt luun morfogeneettisen proteiinihoidon dibotermiini-alfan (InductOs, Wyeth ja Yamanouchi Europe) luunmurtumien jälkihoitoon. Lääke näyttäisi nopeuttavan luunmurtuman paranemista, mutta saattaa aiheuttaa mm. haiman toiminnan häiriöitä, plasman magnesiumtason laskua ja pulssin nopeutumista. Yhdysvalloissa lääkkeen hyväksymistä on lykätty riittämättömien kliinisten tutkimusten vuoksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat