Ivermektiinilahjoituksia jokisokeuteen 15 vuoden ajan

Ihmisen onkosersiaasin (nk. jokisokeus) ja filariaasin hoitoon Afrikassa on käytetty ivermektiiniä (Mectizan, MSD) 15 vuoden ajan. Lääkkeen valmistaja on ylläpitänyt lääkkeen lahjoitusohjelmaa, jonka kautta tällä hetkellä noin 30 miljoonaa sairastunutta saa lääkehoitoa vuosittain, ja kaikkiaan on käytetty 250 miljoonaa lääkeannosta. Lääkettä annetaan yleensä yksi annos kerran vuodessa. Se pysäyttää yleensä muutoin mm. sokeuteen johtavan onkosersiaasin etenemisen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pitkävaikutteinen lovastatiini käyttöön

Yhdysvaltojen lääkeviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) on hyväksynyt kerran päivässä annosteltavan lovastatiinin (Altocor, Andrx), jossa on sovellettu nk. SCOT-teknologiaa (single combination osmotic tablet). Valmiste on uusi formulaatio jo käytössä olevasta lovastatiinista (Mevacor, MSD) ja sille on hyväksytty käyttöaiheeksi mm. koronaaritaudin ehkäisy potilailla, joilla seerumin kokonaiskolesteroli ja LDL-kolesteroli on kohonnut ja HDL-kolesteroli on tavallista matalampi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kultainen stafylokokki - aina mukana muutoksessa

Michiganilaisesta potilaasta eristettiin metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus -kanta (MRSA), joka poikkesi tavanomaisesta MRSA:sta: se oli esimmäinen kliinisestä näytteestä eristetty vankomysiiniresistentti St. aureus (VRSA). VRSA:n rynnäkön alkaessa sopii toivoa, että arsenaalissamme on edes jokin siihen tehoava lääke.

Teinipojan tensio

Nuorukaisella oli koskenut viikon ajan niskaan ja selkään. Hän sai hoidoksi titsanidiinia. Sitten ilmaantui kuumeilua.

Pekka Koukkari, Pekka Mäntyselkä

Hormonikorvaushoito edelleen aiheellista vaihdevuosioireiden hoidossa

Suomen Gynekologiyhdistyksen antaman kannanoton mukaan estrogeeni on edelleen ensisijainen valinta, jos naisen vaihdevuosioireet edellyttävät lääkehoitoa. Jos naiselta ei ole poistettu kohtua, hoitoon liitetään keltarauhashormoni. Hormonihoidolla on selkeä asema myös osteoporoosin ehkäisyssä ja hoidossa. Muuta pitkäaikaissairauksien ehkäisyvaikutusta hoidolla ei tämänhetkisten tutkimusten perusteella ole. Hoidon hyödyt ja riskit erityisesti trombialttiuden ja rintasyövän suhteen arvioidaan yksilöllisesti.

Aila Tiitinen

Sairaalalääkärien päivystys

Sairaaloiden päivystystoiminnassa on tapahtunut suuriakin muutoksia kahden viime vuosikymmenen aikana. Tuoreimmat päivystysrasitusta ja päivystyksen kohdentumista koskevat tulokset ovat maaliskuussa 2002 toteutetun Lääkärikyselyn analyysistä.

Olli Meretoja, Mikko Kangas, Timo Kaukonen, Erkki Laakso, Risto Lantto, Mikko Murtonen, Outi Vanha-Kämppä

Palliatiivisen ja saattohoidon taustateoria ja sen rinnalla vaikuttavat uskonnollis-filosofiset ajattelutavat

Palliatiivisen ja saattohoidon periaatteiden mukaan elämän loppuvaiheessa pyritään hoitamaan potilasta ihmisenä parhaalla mahdollisella tavalla. On kuitenkin osattava luopua ajatuksesta tehdä kaikki mahdollinen, joka on usein vaikeaa, koska lääketieteeltä on totuttu odottamaan lähes messiaanista kykyä kukistaa kuolema tai ainakin siirtää sitä. Palliatiivisen hoitoideologian mukaan ihmisarvoiseen kuolemiseen kuuluu, ettei ihmistä jätetä yksin, vaan hänen vierellään ollaan loppuun asti. Kuoleminen on siten myös yhteisesti jaettavaksi tarkoitettu tapahtuma.

Kalervo Nissilä

Kirje Yhdysvalloista

Inflammaation merkitys sydäninfarktin ja aivohalvauksen synnyssä saattaa olla yksin tärkeämpi kuin kolesterolin. Ennen kaikkea Paul Ridkerin ryhmä Bostonin Brigham and Womens Hospitalissa on tutkinut C-reaktiivisen proteiinin merkitystä varhaisena varoitusmerkkinä sairauden vaarasta.

Tuula Fabrizio

Uhkaava tavallisuus

Kuitukaapeleita on liikaa. Tietoliikennefirmat taistelevat eloonjäämisestä. Uhkaako tietotekniikkaakin ylikapasiteetti?

Erkki Karjalainen

Onko Lönnrotin lääkintäopeille käyttöä 2000-luvulla?

Vuonna 1802 syntynyt Paikkarin torpan poika Elias Lönnrot oli monien vaikeuksien jälkeen kirjoittautunut Turun yliopistoon v. 1822 opiskellakseen lähinnä kieliä ja humanistisia aineita filosofisessa tiedekunnassa. Nuori opiskelija käänsi venäjästä ruotsiksi Karamzinin runon Satama ja sai sen jopa julkaistua Åbo Underrättelser -lehdessä. Sen ajan romantiikan aalto oli tempaissut myös Eliaksen mukaansa. Hän valmistui maisteriksi vuonna 1827 ja puolusti ensimmäistä väitöskirjaansa, joka kansanrunouden innoittamana käsitteli Väinämöistä. Varattomuutensa vuoksi hän ei kuitenkaan voinut osallistua juhlalliseen promootioon ja onnettomuudeksi väitöskirjan jatko-osa paloi Turun palossa syyskuussa 1827. Hänen maineikkaimmat opiskelutoverinsa Turussa olivat J. V. Snellman ja J. L. Runeberg.

Simo Tarpila