Sydämentahdistinten viat, häiriöt ja vaaratilanteet

Ammattimaisella käyttäjällä ja valmistajalla on velvollisuus ilmoittaa Lääkelaitokselle terveydenhuollon laitteiden ominaisuuksista tai suorituskyvyn muutoksista tai häiriöistä, jotka ovat johtaneet tai olisivat voineet johtaa potilaan vakavaan terveydentilan heikkenemiseen tai kuolemaan. Vuosina 1996-2001 saatiin kaikkiaan 69 vaaratilanneilmoitusta sydämentahdistimista. Teknisestä monimutkaisuudestaan ja vaativista käyttöolosuhteista huolimatta tahdistimet ovat varsin luotettavia ja pieniriskisiä laitteita. Etukäteen suunnitellut tarkistuskäynnit ja niiden yhteydessä tehtävät säädöt ovat yleensä riittäviä tahdistimen toiminnan varmistamiseksi. Vuosittain vain muutaman potilaan tahdistin joudutaan vaihtamaan ennenaikaisesti laitevian vuoksi.

Harri Sievänen

Mitä psyykenlääkkeitä voi käyttää raskauden ja imetyksen aikana

Psyykenlääkityksen edut ja riskit joudutaan raskauden ja imetyksen aikana harkitsemaan tapaus kerrallaan. Monesti psykiatrisen sairauden uusiutumisen vaara on suurempi ongelma kuin sikiövaurioiden tai imeväiseen kohdistuvien sivuvaikutusten riski. Raskauden ensimmäinen kolmanneksen aikana tulisi välttää lääkkeitä, joilla tiedetään olevan teratogeenisia vaikutuksia. Tämä aiheuttaa ongelmia erityisesti kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa. Psykoosipotilaan lääkehoitoa joudutaan yleensä jatkamaan. Trisyklisiä ja serotoniini-selektiivisiä masennuslääkkeitä voidaan yleensä käyttää niin raskauden kuin imetyksenkin aikana. Sen sijaan ainakin säännöllisestä bentsodiatsepiinien käytöstä on hyvä pidättäytyä ainakin synnytyksen lähestyessä ja imetysvaiheessa.

Esa Leinonen

Riittävätkö akuutin otiitin oireet ja tärykalvolöydökset oikeaan diagnoosiin pääsemiseen?

Lasten äkillinen välikorvatulehdus on lähes poikkeuksetta ylähengitysteiden virusinfektion komplikaatio, mutta sen erottaminen tavallisesta flunssasta oireiden perusteella on vaikeaa. Useimmat otiittiin yleisesti liitetyt oireet ovat itse asiassa samanaikaisen virusinfektion oireita, jotka eivät ole lainkaan spesifisiä otiitille. Korvakipu on käytännössä ainoa selvästi otiittiin viittaava oire. Merkittävällä osalla otiittilapsista ei kuitenkaan todeta korvakipua, ja toisaalta korvakipua esiintyy yleisesti myös ilman otiittia.

Terho Heikkinen

Lyhyesti: Ikä vaikuttaa keuhkoputkien metakoliiniherkkyyteen

Sveitsiläisten tekemässä 7 126 aikuisen keuhkoputkien metakoliiniherkkyyttä eli bronkiaalista hyperreaktivitettia koskeneessa selvityksessä tuli esiin mielenkiintoista tietoa tämän problematiikan taustatekijöistä. Metakoliiniherkkyyttä kuvastava käyrä oli nonlineaarisessa suhteessa FEV1-tasoon molemmilla sukupuolilla (sukupuolen vaikutus reaktiviteettiin hävisi kun keuhkojen koko otettiin huomioon), ja niin ikään kasvava ikä itse asiassa pienensi herkkyyttä. Tupakointitausta ja atopia (paitsi kovasti tupakoineilla) lisäsivät herkkyyttä. Tupakoinnin ja atopian yhteisvaikutus siis tässä asiassa vaikuttaa monimutkaiselta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Ruumiista erkanemista sähköllä

Lääketieteellisesti kiinnostavia yliluonnollisia ilmiöitä on mm. kuoleman kokemiseen liittyvää ruumiista erkanemista. Onko kyse aivotoiminnan häiriöstä vai sielun leijumisesta? Kiinnostava potilastapaus julkaistiin Naturen sivuilla. Keski-ikäinen nainen tuli epilepsiaoireiden selvittelyyn. Fokuksen paljastamiseksi asennettiin myös subduraalielektrodit. Fokus löytyikin, mutta samalla myös muuta. Sähköimpulssit oikean aivopuoliskon kulmapoimun seutuville saivat potilaan raportoimaan leijuvansa ilmassa katon rajassa ja näkemään itsensä vuoteessa. Stimulaatio aiheutti myös illusorisia raajojen pienenemisiä tai liikkeitä. Olisikohan ruumiista erkaneminen sittenkin aivojen hapenpuutteesta johtuvaa fysiologiaa?

Heikki Arvilommi

Hiljentääkö West Nile kevään?

Tämän kysymyksen esittää Sciencen toimittaja David Malakoff. Syynä huoleen on se, että West Nile -virus on jo tähän mennessä tappanut Amerikan mantereella arviolta 100 000 varista, närheä ja muuta lintua. Serologisissa tutkimuksissa on lisäksi todettu, että virus on infektoinut ainakin 120 eri lintulajia aina kerttusista mahtaviin kaljukotkiin asti.

Matti Viljanen

Neuroottisuus altistaa myös somaattisille sairauksille

Persoonallisuuden neuroottisuuden tiedetään altistavan psyykkisille häiriöille. Toisaalta tiedetään, että somaattinen sairastaminen on tavallista yleisempää psyykkisistä häiriöistä kärsivillä. Mutta onko persoonallisuuden piirteillä suoraa vaikutusta somaattiseen sairastamiseen. Tätä tutkittiin vuonna 1946 Englannissa syntyneeseen väestökohorttiin kohdistuneessa tutkimuksessa.

Raimo Kr Salokangas

Spermisidi ei suojaa HIV-tartunnalta

Spermisidi, jonka vaikuttava aine on nonoksygenoli-9, on osoittautunut kohtalaisen tehokkaaksi HIV-viruksen tuhoajaksi in vitro ja se on tehonnut tippuria ja klamydiaakin vastaan. Nämä havainnot antoivat toivoa erityisesti HIV:n leviämisen ehkäisylle. Aineen tehon selvittämiseksi tehtiin satunnaistettu, lumekontrolloitu ja sokkoutettu monikeskustutkimus lähes 900 prostituoidulle, jotka oli todettu HIV-seronegatiivisiksi.

Pertti Kirkinen

Tiotropiini salmeterolia tehokkaampi keuhkoahtaumassa

Keuhkoahtaumataudin (COPD) hoito on tuskallista monessa mielessä. Markkinapotentiaalin kannalta kenttä on lääketeollisuudelle suuri, ja siksi ei ihme, että uusia viritelmiä tulee. Sairauden ehkäisy mm. lopettamalla tupakointi olisi kyllä hoitoa parempi vaihtoehto.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lihasvenyttely ei juuri vähennä penikkatautia

Meta-analyysiin saatiin 5 tutkimusta (77 tutkittavaa), joiden avulla saatettiin arvioida, auttaako lihasvenyttely ennen ja jälkeen urheilusuorituksen lihaskipuun. Eipä auta. Venyttely 1, 2 tai 3 vuorokautta urheilusuorituksen jälkeen antaa kipujanalla noin 1 mm:n kivunlievityksen, kun asteikko on 0-100 mm. Kahdessa armeijassa suoritetussa tutkimuksessa (n = 2 630) arvioitiin puolestaan venytyksen loukkaantumiselta suojaavaa vaikutusta. Eipä suojaa, sillä venyttäneiden ja venyttämättömien ryhmässä oli saman verran loukkaantumisia. Venytyksen sosiaaliseen dimensioon ei tutkimuksissa otettu kantaa.

Robert Paul