78096 osumaa

Suomalainen diabetestutkimus maailman huipulla

Euroopan diabetestutkimusyhdistyksen (European Association for the Study of Diabetes, EASD) 38. vuosikokous ja kongressi kokosi noin 11 000 osallistujaa Unkarin Budabestiin 1.-5. syyskuuta. Suomen panos diabetologiseen tutkimukseen tuli tässä maailman suurimmassa kongressissa vahvasti esille: suuren suomalaisosallistujajoukon lisäksi esitettiin lukuisia postereita sekä muutamia suullisia esityksiä. Kongressin avauspuheessa mainittiin mm. erikseen suomalaisen kollegan Jorma Ilosen diabeetikoiden periytyvyystutkimukset. Maamme painoarvoa diabetestutkimuksen kärkimaana korosti erityisesti se, että kongressin viidestä juhlaluennosta kaksi oli suomalaisten pitämiä.

Robert Paul

Terävämpää kirurgista tutkimusta

Monet kirurgian hoitoperiaatteet, kuten lastoitus ja märkäpaiseiden tyhjennys, ovat kestäneet muuttumattomina jo satoja vuosia. Usein kirurgia onkin ollut ainoa tepsivä hoito. Osa nykyisistäkin leikkausmenetelmistä on kehitetty kymmeniä vuosia sitten, aikana jolloin vaihtoehtoja ei ollut edes tapana verrata tieteellisesti (1). Matka nykypäivään on kulkenut aika ajoin pahasti harhaan: vasta jälkikäteen on kauhisteltu kymmeniä huiman vaarallisia ja suuria leikkaushoitoja hemikorporektomioista radikaaleihin mastektomioihin ja lobektomioihin (2). Retrospektiivisuus on yleisemminkin leimannut kirurgista tutkimusta, josta alle kymmenesosa on kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia (1). Osa kirurgisen tutkimuksen ongelmista johtuu alan perinteistä. Pulmia aiheuttaa myös se, että luotettavat kirurgiset kliiniset tutkimukset edellyttävät varsin mutkikkaita, työläitä ja kalliita erityisjärjestelyjä (1) mm. lume- ja sokkouttamisongelmien, kirurgien taitoerojen ja potilaiden toiveiden takia.

Pekka Leinonen

Äkilliset sepelvaltimotautikohtaukset Itä-Suomessa vuosina 1983-1992 (II) Hoidon porrastuksen toteutuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä

Sepelvaltimotauti ja sen vakavat kohtausmuodot aiheuttavat suuren sairaalakuormituksen. Terveydenhuoltojärjestelmän on mietittävä huolellisesti strategiansa taudin ehkäisyssä ja hoidossa. Huomioon on otettava paikalliset olosuhteet ja resurssit. Uudet hoitomuodot pakottavat arvioimaan hoidon toteutuksen strategiaa määrävälein. Työikäisen väestön vakavien sepelvaltimotautikohtausten hoito muuttui tutkimusjakson aikana erikoissairaalapainotteisemmaksi. Tutkimusalueelle suunniteltu sydäninfarktin hoidon järjestely porrastusperiaatteen mukaan osoittautui toimivaksi.

Matti Ketonen, Harri Mustaniemi, Pertti Palomäki, Juha Mustonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Jorma Torppa, Veikko Salomaa

Kaulavaltimoahtauman kirurgisen hoidon aiheet

Aivohalvaus on merkittävä sairaus yksilötasolla ja kansantaloudellisesti. Iskeemisen aivoinfarktin yleisin syy on kaulavaltimohangan ja sisemmän kaulavaltimon tyven ahtauma, joka syntyy tavallisimmin valtimonkovetustaudin seurauksena. Kirurgisesti hoidettaessa poistetaan ahtauma avoleikkauksella tai pallolaajennuksella. Jos oireinen ahtauma on yli 70 %, saavutetaan leikkauksella selkeä hyöty konservatiiviseen hoitoon verrattuna. Tätä vähäisempien ahtaumien leikkaushoitoa on mietittävä tarkoin tapauskohtaisesti ottaen huomioon toimenpiteeseen edelleenkin liittyvät huomattavat riskit.

Maarit Heikkinen, Rainer Zeitlin, Juha Salenius

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat