Rintasyövän hoitoketjun kehittäminen

Rintasyövän diagnostiikkaa, hoitoa ja seurantaa voi kehittää monin eri tavoin. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä aloitettiin rintasyövän hoitoketjun kehittämisprojekti vuonna 1998. Hoitoketjuajattelu on hallinnut viime vuosina monien yksittäisten tauti- tai potilasryhmien hoidon kehittämistä, mutta sen toimivuudesta ei ole kovinkaan paljon tietoa. Rintasyöpä on yleisyytensä ja vakavuutensa vuoksi hyvä esimerkki siitä, miten hoitoketjun prosessoinnin avulla voidaan havaita diagnostiikassa ja hoidossa esiintyviä puutteita ja korjata ketjun huonosti toimivia osia.

Kaija Holli

Puhelimitse annetut hoito-ohjeet ja niistä laskuttaminen

Lääkärinpalkkioista maksetaan sairausvakuutuslain mukaan korvaus, joka perustuu vakuutetulle aiheutuneisiin kustannuksiin. Kelalta on tiedusteltu, miten lääkärin tulisi menetellä periessään maksua puhelimitse tai postitse annetuista hoito-ohjeista, jotta sairausvakuutuslain edellytykset korvauksen maksamiselle täyttyisivät. Hoito-ohjeet annetaan myöhemmin esimerkiksi silloin, kun potilaskäynnillä on tehty tutkimuksia (esimerkiksi Papa-koe), joiden tuloksia on jääty odottamaan.

Tiina Telakivi

Kansalaisyhteisön sosiaalinen pääoma heijastuu vireyteen

Haittaavaa päiväaikaista väsymystä esiintyy ruotsinkielisellä väestöllä merkitsevästi vähemmän kuin suomenkielisellä väestöllä. Unettomuutta ja muita unihäiriöitä esiintyy kummassakin kieliryhmässä yhtä paljon, eikä myöskään nukkumisen määrässä ole eroa. Tulokset ilmenivät, kun vertasimme nukkumiskäyttäytymisen, unihäiriöiden, päiväaikaisen väsymyksen ja uupumuksen esiintymistä terveystekijöiden suhteen valikoiduissa keski-ikäisissä suomen- ja ruotsinkielisissä väestöissä, jotka asuvat samoissa kunnissa Varsinais-Suomessa.

Markku T. Hyyppä, Erkki Kronholm

Ihmisen elimien ja kudoksien käyttö lääketieteelliseen tutkimukseen

Laki ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä (101/2001, jäljempänä laki) tuli voimaan 1.9.2001. Lain edellyttämät toimintaluvat oli haettava vuoden kuluessa lain voimaantulosta eli viimeistään 1.9.2002. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on kuvata uuden lain merkitystä tutkijoille. Laissa tähdennetään, että pääsääntöisesti tutkija tarvitsee aina luvan, kun elimiä ja kudoksia käytetään lääketieteelliseen tutkimukseen. Ensisijaisesti lupa pyydetään potilaalta, jolta elimet tai kudokset on otettu, erityistapauksissa edellytetään myös Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lupaa. Tämä kirjoitus perustuu pääasiassa lakiin ja hallituksen esitykseen (93/2000).

Heli Tuomola

Robottipölynimurit

Ensimmäiset kotikäyttöön sopivat robottipölynimurit ovat tulleet markkinoille. Elektrolux Trilobite on myynnissä Euroopassa, iRobot Roomba Yhdysvalloissa.

Erkki Karjalainen

Liikenneterveys ja liikenneturvallisuus?

Olen viime kuukausien aikana mielenkiinnolla seurannut sosiaali- ja terveysministeriön asettaman moniammatillisen ajoterveys- ja tiedonkulku -työryhmän lausuntokierrokselle lähetetyn mietinnön (1) aiheuttamia kannanottoja sekä Suomen Lääkärilehdessä että lehdistössä yleensä.

Rainer Fogelholm

Onko viikkoraha oikein laskettu?

Kolmannes kunnista aikoo nostaa veroäyriään. Helsinki maksaa elinvoimattomien kuntien ylläpitoa verosiirroilla. Rahaa riittää julkisiin investointeihin muttei terveydenhuoltoon. Näitä otsikoita riittää. Onko tähän tilaan ajauduttu tarkoituksella vai huomaamatta? Onko suurta erityistietämystä vaativille kapeille erikoisaloille jakautuneen sairaanhoidon kustannuskatteet laskettu oikein? Jatkuuko päiväaikaisen toiminnan rinnalla entistä intensiivisempi päivystystoiminta nykyistä harvemmissa päivystyspisteissä? Onko hinnoittelu laskettu todellisuutta vastaavaksi päiväsajan ja päivystysajan suhteen?

Olli Meretoja

Vaasan sairaanhoitopiiri yhä vailla paikallista sopimusta Kun paikallinen sopiminen mättää...

Vaasan sairaanhoitopiirissä ei olla päästy yksimielisyyteen paikallisesta sopimuksesta, jonka lääkärikunta voisi hyväksyä.

Mika Vehkasaari

Lääkevaihto ja potilasturvallisuus -seminaari Lääkäritalolla: Geneerinen substituutio heikentää hoitomyöntyvyyttä

Lääkäriliitto järjesti yhdessä Apteekkariliiton ja Lääketietokeskuksen kanssa toimittajille ja sidosryhmille Lääkevaihto ja potilasturvallisuus -seminaarin, jossa käsiteltiin lääkkeiden geneeristä substituutiota.

Mika Vehkasaari

Edistetään lääketieteen toimittajien ammatillista osaamista Maimu Halosen rahasto perustettu

Lääkäriliitto, Apteekkariliitto ja Lääketietokeskus ovat perustaneet Maimu Halosen rahaston, jonka avulla edistetään ja tuetaan lääketieteen toimittajien ammatillista osaamista ja koulutusta.