Suositus psykoosilääkkeistä Britanniassa

Kansallinen kliinisen asiantuntemuksen laitos Britanniassa (National Institute of Clinical Excellence, NICE) on arvioinut seitsemän nk. atyyppistä psykoosilääkettä. Aineet olivat amisulpiridi, olantsapiini, ketiapiini, risperidoni, tsotepiini, klotsapiini ja sertindoli. Viittä ensin mainittua suositeltiin ensiasteen hoidoksi uusille skitsofreniapotilaille ja yhdessä sertindolin kanssa niitä suositeltiin vaihtoehdoksi, kun tavanomaiset psykoosilääkkeet aiheuttavat potilaalle vaikeita sivuvaikutuksia. Potilaita ei tulisi rutiininomaisesti siirtää atyyppiseen psykoosilääkitykseen. Hoitojen hintaerot todettiin merkittäviksi. Vuotuiset hoitokustannukset perinteisillä psykoosilääkkeillä ovat potilasta kohti noin 70 puntaa, kun ne kohoavat 1220 puntaan uusilla atyyppisillä lääkkeillä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kuluttajat lääkkeiden suoramainontaa vastaan

Britannian kuluttajien yhdistys on julkistanut tulokset noin 1 800 kuluttajaan kohdistuneesta tutkimuksesta, jossa selviteltiin reseptilääkkeiden suoramainonnan mahdollisia seuraamuksia. Yli puolet arveli, että lääkeyritykset yrittäisivät uskotella ihmisten sairastavan jotakin tautia, jota heillä ei ole. Vain 25 % uskoi, että lääkeyrityksien informaatio olisi puolueetonta ja kokonaisvaltaista, ja että siinä esitettäisiin myös lääkkeetön hoitovaihtoehto ja kilpailevat hoitomahdollisuudet. Lääkeyrityksien informaatio katsottiin vähiten luotettavaksi, kun sitä verrattiin lääkärien, apteekkihenkilöstön, viranomaisten, potilasjärjestöjen tai Internetin tarjoamaan tietoon. Puolet vastaajista epäili, ettei haittavaikutuksista mainittaisi, ja yli 80 % uskoi, että lääkeyritykset mainostaisivat vain tuottoisimpia lääkkeitään.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Selvitys lääkkeiden korvausjärjestelmän laajuudesta ja sisällöstä

Selvitysmies jätti ministeri Perholle selvityksen lääkkeiden korvausjärjestelmän laajuudesta ja sisällöstä 29.8.2002. Se on aiheuttanut odotettuakin enemmän julkisuutta, eikä sen "väärinymmärtäjistäkään" ole ollut puutetta. Siksi lienee perusteltua selvittää lyhyesti selvitysraportin keskeistä sisältöä ja siinä esitettyjen ehdotusten perusteita ja taustoja.

Pauli Ylitalo

Ajokyvyn seuranta muuttaa muotoaan

Joka viidestoista liikennekuolema liittyy sairauteen. Jos sairauden vuoksi ajokyvyttömät kuljettajat saataisiin pois liikenteestä, kuolonkolarit ja loukkaantumiset vähenisivät. Tämä edellyttää toimia niin lääkäreiltä kuin poliisiltakin. Nykyinen tapa valvoa ajokykyä määräaikaisin tarkastuksin ei anna kustannuksiinsa nähden tarpeeksi tuloksia. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman ajoterveystyöryhmän muistiossa todetaan, että valvonta tehostuu, kun parannetaan lääkäreiden ja poliisin välistä tiedonkulkua ajoasioissa ja kohdennetaan lääkärintarkastukset niihin, joiden onnettomuusriski on erityisen suuri.

Markku Litola, Terhi Hermanson

Työkyvyttömästä kuntoutujaksi - mielenterveysongelmat ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimisessa

Mielenterveyshäiriöiden perusteella myönnettyjen sairauspäivärahakausien määrä on kaksinkertaistunut ja myös uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on lisääntynyt huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mielenterveyshäiriöstä kärsivän potilaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen piiriin tulisi muodostua yhä yleisemmäksi käytännöksi, jotta työelämään pääsy helpottuisi ja työssä pysyminen pitkittyisi. Tämä edellyttää hoitavalta lääkäriltä valppautta tunnistaa kuntoutuksen tarve, valmiutta tehdä yhteistyötä kuntoutustoimenpiteitä kustantavien ja toteuttavien tahojen kanssa ja osallistua kuntoutumisen edellytysten arvioimiseen.

Elina Kinnunen

Kokemuksia turvapaikanhakijoiden terveydenhuollosta

Ulkomaalaisen potilaan kohtaaminen on aina haaste, mutta turvapaikanhakijoiden hoitoon liittyy vielä erityispiirteitä heidän taustansa ja elämäntilanteensa takia. Heillä on runsaasti lähinnä psykosomaattisiksi tulkittavia oireita, joista helposti syntyy pitkiä sairastamiskierteitä. Hoitavan lääkärin on tärkeää osata suhteuttaa turvapaikanhakijan oireilu hänen elämänsä kokonaistilanteen osaksi. Turvapaikanhakijoiden yleistiedon taso on tavallisesti paljon matalampi kuin suomalaisten, jopa akateemisesti koulutettujen tietämys ihmisruumiin normaalista fysiologiasta ja anatomiasta on hämmästyttävän huono.

Anna-Maija Salmi

Lepositeiden käyttöön liittyvät potilasvahingot

Lepositeitä käytetään paitsi aggressiivisten psykiatristen potilaiden rauhoittamisessa, myös somaattisen hoidon yhteydessä, mikäli potilas perussairautensa taikka sekavuustilan takia on vaarassa vahingoittaa itseään. Lepositeitä käytetään myös hoivaosastoilla, kun vahingoittumisvaarassa olevan potilaan ympärivuorokautista valvontaa ei voida järjestää. Leposidehoidosta taikka leposide-eristyksestä päättäminen kuuluu psykiatrisen hoidon yhteydessä lääkärille. Hoivaosastoilla sen sijaan lepositeiden tarpeen arviointi ja niiden käyttö jää usein hoitohenkilökunnan päätettäväksi. Leposidehoidon yhteydessä tulisi kuitenkin aina varmistaa sen lääketieteellisesti oikea toteuttaminen. Väärin toteutetun leposidehoidon aiheuttamat vahingot voivat olla korvattavia potilasvahinkoja.

Juhani Kaivola, Lassen Lehtonen

Käytännön tietoa opetustilanteisiin

Lääkäriltä vaadittava tietomäärä kasvaa noin 14 %:n vuosivauhdilla. Tietotulvasta pitäisi pyrkiä löytämään keskeiset tärkeät asiat ja muistaa ne pitempäänkin. Etäisyyttä pyritään saamaan ns. sienimalliin, jossa opiskelijat imevät kaiken mahdollisen tarjottavan tiedon ja tentissä puristettaessa antavat sen määrän takaisin, mikä ei ole jo matkalla haihtunut. Jotta oppiminen olisi tehokasta, on tärkeää kehittää oppimistaitoja. Tavoitteena on elinikäinen oppiminen. Miten siis lääketieteen opettajat voivat tukea opiskelijaa?

Hilpi Rautelin

Johann Rudolph Glauber (1604-1668) - apteekkari ja kemisti

Saksalaissyntyinen apteekkari Johann Rudolph Glauber (1604-1668) eli aikana, jolloin apteekkilaitoksen kehitys oli hyvin voimakasta. Apteekkien lukumäärä kaupunkipaikoissa lisääntyi nopeasti ja myytävien lääkkeiden laatu muuttui merkittävästi. Vielä 1500-luvulla suurin osa apteekin myymistä lääkkeistä oli ollut ns. galeenisia lääkkeitä, lääkekasvien kuivatuista osista valmistettuja. Paracelsuksen (1493- 1541) oppien seurauksena yrttilääkkeiden rinnalle tulivat vähitellen kemialliset lääkkeet. Alkuvaiheessa tärkeimmäksi niistä muodostui elohopea, jota käytettiin kuppataudin hoitoon.

Arno Forsius

...Ei tämä suinkaan ole sitä...

Eri sairauksilla on oma arvohierarkiansa. Kuten ihmisilläkin, valitettavasti.