Perustamishankkeiden rahoitus muuttuu

Valtio siirtää kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon antamaansa tukea rakentamisesta entistä enemmän toiminnan kehittämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmään sisältyvä kuntien perustamishankkeiden rahoitus muuttuu ensi vuoden alusta lähtien. Perustamishankkeisiin, eli rakentamiseen, peruskorjauksiin ja laitehankintoihin, käytetyistä määrärahoista merkittävä osa käytetään ns. kehittämishankkeisiin, kuten toiminnallisiin uudistuksiin ja kokeiluhankkeisiin.

Kova tungos Helsingin lääkikseen

Helsingin yliopiston lääketieteen koulutusohjelmaan lähetettiin tänä vuonna peräti 44 % enemmän hakemuksia kuin vuosi sitten. Koko yliopiston hakijamäärä kasvoi viime vuodesta 12 %, mutta sekä lääketieteellisen tiedekunnan että maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan hakijamäärät kasvoivat 34 % viime vuodesta.

Hoitajien muuntokoulutuksen suunnittelu alkaa uudelleen

Opetusministeriö on antanut yliopistoille uudelleen tehtäväksi suunnitella sairaanhoitajien muuntokoulutuksen lääkäreiksi. Kuopion, Oulun ja Turun yliopistojen on yhdessä paikallisten ammattikorkeakoulujen kanssa laadittava hahmotelmat opetussuunnitelmiksi ja selvitettävä koulutuksesta aiheutuvat kustannukset. Yliopistoilla on aikaa suunnitelmien laatimiseen lokakuun loppuun asti.

Suvi Sariola

Kädet puhtaaksi

Huolellista käsien pesua pidetään tärkeimpänä yksittäisenä toimena sairaalainfektioiden ehkäisyssä, erityisesti nykyisten ärhäköiden ja lääkeresistenttien sairaalabakteerien aikakaudella. Käsihygienia ei kuitenkaan toteudu riittävän hyvin sairaaloissa. Tutkimusten mukaan vähintään joka toinen tarpeellinen käsien pesu unohtuu. Osin puutteet johtuvat siitä, että käsiä ei kaikessa kiireessä pestä riittävän kauan ja tehokkaasti. Parhaimpana vaihtoehtona käsien pesulle on pidetty käsien puhdistamista antiseptisella liuoksella. Se onkin osoittautunut ainakin käsien pesun veroiseksi käsien desinfektiomenetelmäksi. Näyttö on kuitenkin perustunut koejärjestelyihin, jotka eivät välttämättä vastaa sairaalatyön arkea.

Pekka Leinonen

Ollako vai ei?

Albert Camus aloittaa tyrmäävästi esseekirjansa Le mythe de Sisyphe: On olemassa vain yksi todella vakava filosofinen probleema: itsemurha (1). Niin tai näin, noin 90 %:lla itsemurhaan kuolleista on jokin psykiatrinen sairaus (2,3); siten medikalisoimattakin itsemurha on myös lääketieteellinen ongelma, kuolinsyytilastojen suuri kysymysmerkki. Itsemurhavaaran arviointi on tärkeä terveydenhuollon haaste erityisesti siksi, että noin puolet itsemurhan tehneistä on kuukauden sisällä ennen kuolemaansa käynyt vastaanotolla (2). Tosin vain vajaa neljännes heistä on maininnut itsemurha-aikeistaan, miehet selvästi harvemmin kuin naiset, ja yleensäkin hyvin harvoin muille kuin psykiatrille (4). Lääkärin tulisikin olla aktiivinen ja tunnistaa vaaran merkit (2); onko niitä?

Pekka Leinonen

Lapsen diagnostinen gastroduodenoskopia

Endoskooppisia tutkimuksia tehdään tavallisina perustutkimuksina myös lapsille. Toisin kuin aikuisten, lasten tutkimukset tehdään pääsääntöisesti yleisanestesiassa, minkä takia tutkimusindikaatiot pitää asettaa sen mukaisesti tiukemmiksi. Neljän vuoden aikana OYS:n lastentautien klinikalla tehtiin 751

Jorma Kokkonen

Kantasolusiirrot - tulevaisuuden hoitomuoto?

Ensimmäiset ihmisen alkion kantasolulinjat eristettiin vuonna 1998 ja niiden osoitettiin kykenevän erilaistumaan minkä tahansa kudoksen soluiksi. Samalla todettiin, että myös aikuiskudoksen kantasoluilla saattaa olla kyky erilaistua toisen kudoksen soluiksi. Alan tutkimus on tämän jälkeen kasvanut räjähdysmäisesti. Kannustimena toimii mahdollisuus hoitaa lukuisia pitkäaikaisia ja nykyhoidoin parantumattomia sairauksia palauttamalla vaurioituneen elimen toiminta normaaliksi. Kantasoluhoitojen kehitys on kuitenkin vielä alkuvaiheessa ja edessä on useita ylitettäviä esteitä. On tärkeää, ettei potilaiden odotuksia ruokita katteettomilla lupauksilla pian odotettavissa olevista hoidoista.

Jarmo Laine, Timo Otonkoski

Dementiapotilaan hankalien käytösoireiden hoitomahdollisuudet

Valtaosalla dementiapotilaista on sairauden jossain vaiheessa psykiatrisia tai käytösoireita. Masennus liittyy taudin alkuvaiheeseen ja harhat sekä aggressiivisuus pidemmälle ehtineeseen dementiaan. Nämä oireet vaikuttavat usein ratkaisevasti omaisten jaksamiseen. Potilaiden hoidossa käytetään nimenomaan dementiapotilaille suunnattuja käyttäytymistä muokkaavia psykoterapiamuotoja sekä lääkehoitoa. Uusilla masennuslääkkeillä ja toisen polven psykoosilääkkeillä on huomattavasti vähemmän haitallisia sivuvaikutuksia kuin vanhemmilla valmisteilla, joten niiden hyöty-haittasuhde on paljon aikaisempaa parempi.

Esa Leinonen, Maire Santala

Tunteet, mitä ne ovat, mistä ne tulevat, mitä ne merkitsevät ihmisen mielenterveydelle ja sairaudelle

Tunteet ovat itsekokemuksemme perustassa, ne synnyttävät ja muokkaavat representaatiomaailmaamme, antavat merkityksiä henkilökohtaisille kokemuksillemme. Tunteet kehittyvät affekteista, jotka ovat tiedostamattomia, mielen ja ruumiin rajalla olevia ilmiöitä. Ruumiilliset ilmaisumme, käyttäytymisemme, oireemme ovat niihin johtolankoina. Psyykkinen työ ja turvautuminen tunteisiin on paras suojamme elämän ahdinkotiloissa. Jos tämä ei ole mahdollista, käytämme kehityksellisesti eri tasoisia suojautumismekanismeja.

Pirkko Siltala

Lyhyesti: Lihavuus nopeuttaa valtimotaudin etenemistä nuorilla miehillä

Lihavuuden vaikutusta ateroskleroosin etenemiseen tutkittiin yli 3 000:n tapaturmaisesti kuolleen nuoren (ikä alle 35 vuotta) aikuisen ruumiinavauslöydösten perusteella. Valtimotautia arvioitiin sepelvaltimomuutoksien perusteella ja muita vaaratekijöitä mitattiin laboratoriokokein. Ylipainoon liittyi muita valtimotaudin vaaratekijöitä: epäedulliset kolesteroliarvot, tupakointi, kohonnut verenpaine ja korkea glykohemoglobiinitaso. Lihavuus oli kuitenkin merkittävä itsenäinen valtimotaudin vaaratekijä nuorilla miehillä, nuorilla naisilla ei vastaavaa yhteyttä sen sijaan todettu. Muut vaaratekijät selittivät vain 15 % ylipainon aiheuttamasta lisäriskistä.

Juhani Airaksinen