78318 osumaa

Tupakointi ja aikuistyypin diabeteksen riski

Suomessa on 180 000 diabeetikkoa, joista tupakoi yhtä moni kuin väestöstä keskimäärin. Tupakointi on diabeetikolle lisäriski, sillä se aiheuttaa samantyyppisiä kohde-elinvaurioita kuin itse sairaus. Tupakointi lisää insuliiniresistenssiä ja aikuistyypin diabetekseen sairastumisen riski on tupakoivilla noin 2,5-kertainen tupakoimattomien riskiin verrattuna. Tupakoinnin ehkäisy ja tupakasta vieroitus on osa diabeteksen perushoitoa. Diabeetikkojen tupakasta vieroitus kannattaa, sillä tupakoiva diabeetikko sairastuu nuorempana ja vakavammin kuin tupakoimaton.

Kristiina Patja

Sanojen salat - Puheen ja kielen kehityksen neurologista taustaa

Puheen ja kielen kehityksen neurologinen tausta on kehitysiässä muodostuneissa monimutkaisissa hermoverkoissa. Tietyt aivojen osat ovat kehittyneet reagoimaan erikoisesti lajispesifisille äänille ja ymmärrettävälle puheelle. Aivoihin vastaanotetaan, siellä yhdistellään, talletetaan ja vertaillaan aistien välittämää tietoa. Puhuminen ja lukeminen edellyttävät eri keskusten synkronista, hyvin ajastettua yhteistoimintaa. Nykytekniikat ovat avartaneet tietämystämme näistä tapahtumista normaalitilassa ja erilaisissa häiriössä.

Eila Airaksinen

Lyhyesti: Lapsen kävelytuki hidastaa motoriikan kehittymistä

Vanhemmat pyrkivät monin tavoin edistämään lapsensa kehitystä. Yksi tapa on auttaa pientä lasta kävelemään erityisen tuen (babywalker) avulla, ennen kuin lapsi vielä on oppinut kävelemään. Poikkileikkaustutkimuksessa verrattiin keskimäärin 26 viikkoa vanhojen kävelytukea käyttäneiden lasten motorista kehitystä lapsiin, jotka eivät olleet käyttäneet tukea. Kävi ilmi, että tukea käyttäneet oppivat ryömimään, seisomaan ja kävelemään yksin myöhemmin kuin tukea käyttämättömät. Paitsi että lasten kävelytukiin liittyy lisääntynyt onnettomuuksien riski, ne näyttävät myös hidastavan lapsen motoristen taitojen kehittymistä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Bakteerisähköä merenpohjasta

Amerikkalaiset meritutkijat rakensivat jatkuvaa sähkövirtaa antavan pariston laittamalla anodin pohjamutaan ja katodin meriveteen. Tarkemmat tutkimukset osoittivat, että sähkövirtaa syntyi anodilla tapahtuvien hapetusreaktioiden seurauksena. Anodille asettuvat bakteerit hapettavat sedimentin sulfideja ja orgaanisia hiiliyhdisteitä. Sedimenttiin jatkuvasti kertyvät hiiliyhdisteet mahdollistavat suurimittaisen uusiutuvan energiantuotannon. Tarvittava tekniikka on lisäksi melko yksinkertaista ja välittömästi käyttöön otettavissa. Aika näyttää, pelastavatko meren bakteerit meidät energiapulasta.

Matti Viljanen

Onko kortisoni suun kautta välttämätön astman pahenemisvaiheen hoidossa?

Suun kautta annettua kortisonihoitoa on pidetty yhtenä astman pahenemisvaiheen hoidon kulmakivenä. Viime vuosina on varsinkin omahoidossa kokeiltu, riittäisikö inhaloitavan steroidin annoksen suurentaminen. Kanadalaiset selvittivät tätä päivystysasemalla käyneiden mutta kotiutettujen astmapotilaiden tutkimuksista koostetulla meta-analyysillä.

Hannu Puolijoki

RNA-häiritsijöistäkö tulevaisuuden viruslääkkeitä?

RNA-häirinnällä tarkoitetaan ilmiötä, jossa 21 emäksen mittainen kaksisäikeisen RNA:n pätkä tuhoaa lähetti-RNA-molekyylejä ja tätä kautta estää geenin ilmentymisen. Tuho kohdistuu vain molekyyleihin, joiden emäsjärjestys on komplementaarinen häiritsevän RNA:n jommankumman ketjun kanssa. RNA-häirintämekanismit ovat ilmeisesti solujen toiminnan kannalta tärkeitä, koska ne ovat säilyneet hyvin evoluution aikana ja niitä löytyy kaikista tutkituista aitotumallisista soluista. Kasvien on osoitettu torjuvan viruksia RNA-häirinnällä, eläimillä tätä ei toistaiseksi ole osoitettu.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Vähäinenkin allergeenialtistus pahentaa astmaatikon keuhkoputkien inflammaatiota

Hollannissa tutkittiin, voiko hiljainen krooninen allergeenialtistus johtaa astmaatikon keuhkoputkien limakalvon inflammaation pahenemiseen. Kaikilla tutkittavilla oli allergiaa huonepölypunkille ja heidät altistettiin sille 10 peräkkäisenä työpäivänä. Astman perushoitona oli inhaloitava budesonidi 400 myyg/pv (n = 13) tai lumelääke (n = 13). Lumelääkettä saaneilla todettiin nousua yskösten eosinofiilien, ECP:n, IL-5/IFN-gamma-lähetti-RNA-suhteessa ja typpioksidin tasoissa, mutta ei muutoksia esimerkiksi PEF- tai FEV1-arvoissa. Budesonidilla hoidetuilla metakoliini-inhalaatioaltistuksen, yskösten ECP:n ja uloshengitysilman typpioksiditason muutokset olivat erilaisia kuin lumeryhmässä. Tutkijat päättelivät, että jo lieväkin allergeenialtistus voi johtaa inflammaatioon ilman oireiden pahenemista. Tätä prosessia voidaan estää inhalaatiosteroidilla - kuten käytännössä tehdäänkin

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat