78096 osumaa

Sepelvaltimotautitapahtumien esiintyvyyden kehityssuunnat Suomessa 1993-1997 FINAMI-tutkimus

Suomessa on toiminut sydäninfarktirekistereitä eri muodoissa 1970-luvun alkupuolelta lähtien, laajimmin FINMONICA-projektin yhteydessä kymmenvuotiskaudella 1983-92. Koska sepelvaltimotauti on edelleen keskeinen kansanterveysongelma maassamme, päätettiin FINMONICAn loppumisen jälkeen infarktirekisteritoimintaa jatkaa. Tässä artikkelissa esitetään FINAMI-rekisterin ensimmäisiä tuloksia viisivuotiskaudelta 1993-97. Tänä aikana sepelvaltimotautikuolleisuuden selvä lasku on edelleen jatkunut. Luonteenomaista ajanjaksolle oli etenkin uusintainfarkteista johtuvan kuolleisuuden väheneminen. Sen sijaan 28 päivän kohtaustappavuuden muutos jäi vaatimattomaksi. Lähes kaksi kolmasosaa sepelvaltimotautikuolemista tapahtui ennen sairaalaantuloa. Tulokset viittaavat siihen, että primaari- ja sekundaaripreventio ovat olleet tärkeimpiä sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemiseen vaikuttaneita tekijöitä Suomessa.

Veikko Salomaa, Matti Ketonen, Heli Koukkunen, Pirjo Immonen-Räihä, Tapani Jerkkola, Päivi Kärjä-Koskenkari, Markku Mähönen, Kari Kuulasmaa, Juha Mustonen, Pertti Palomäki, Matti Arstila, Tapio Vuorenmaa, Aapo Lehtonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Anne Juolevi, Jorma Torppa, Jaakko Tuomilehto, Y. Antero Kesäniemi, Kalevi Pyörälä

Lääkkeiden aiheuttamien sikiövaurioiden ehkäisyn mahdollisuudet

Vain harvan lääkkeen tiedetään olevan sikiön kannalta selvästi haitallinen, mutta toisaalta harvasta lääkkeestä on riittävästi tutkimustietoa sikiölle koituvan riskin luotettavaa arviota varten. Uusista lääkkeistä käytössä oleva tieto perustuu pelkästään eläinkokeisiin, eikä niiden tuloksia voi suoraan soveltaa ihmiseen. Lääkkeiden yhteisvaikutuksista sikiön kehityksen kannalta tiedetään vielä vähän. Lääkettä määrätessä tulisi aina muistaa kiinnittää huomiota raskauden mahdollisuuteen.

Heli Malm

Milloin lääkehoitoon on syytä puuttua jo ennen raskautta?

Pitkäaikaissairautta sairastavan naisen raskauden suunnittelussa on arvioitava lääkityksen haitat ja hyödyt. Vastakkain ovat taudin paheneminen raskauden aikana ja sikiölle lääkkeistä aiheutuvat vaarat. Valtaosa lääkkeistä on tutkimuksissa osoittautunut turvallisiksi, mutta joihinkin liittyy selvä epämuodostumien vaara. Myös sairauteen liittyvät aineenvaihdunnalliset tilat saattavat altistaa kehityshäiriöille, kuten diabeetikon korkea veren sokeripitoisuus. Raskauden suunnittelu edellyttää lääkkeiden raskaudenaikaisen metabolian tuntemista ja tietoa raskauden kulusta.

Sirkku Tulokas

Lisääkö D-vitamiinin vajaus syöpiä?

Useat epidemiologiset ja kokeelliset tutkimukset osoittavat, että D-vitamiini voisi ehkäistä useita yleisiä syöpiä, sarkoomia ja leukemioita. Myös D-vitamiinin käyttöä syöpien hoidossa on kokeiltu. Hyperkalsemian kehittyminen hoidon aikana on tärkein ongelma, ja sitä yritetään ratkaista kehittelemällä ei-kalseemisia D-vitamiinijohdannaisia. Koska D-vitamiinin paikallinen metabolia kohdekudoksissa ja syövissä on ratkaiseva sen vaikutuksen kannalta ja annettu D-vitamiini saattaa inaktivoitua, on syöpien D-vitamiiniresistenssin voittaminen tärkeä kehityskohde syövän hoidoissa.

Pentti Tuohimaa

Mustasukkaisuus, rakkaus ja aggressio

Mustasukkaisuuteen kytkeytyvä menetys tai sen uhka voi olla vakava terveyden, työkyvyn, todellisuudentajun ja koko elämän vaarantava kriisi, johon tarvitaan psykoterapeuttista apua. Se, onko mustasukkaisuus aiheellista vai aiheetonta, johtaa erilaisiin selviytymisstrategioihin. Ihminen voi kokea ohimenevästi mustasukkaisuutta joka häviää heti osoittautuessaan aiheettomaksi. Aiheellinen mustasukkaisuus häviää sitten, kun asianomainen on selvittänyt perusteellisesti itselleen, mitä suhteelta jatkossa haluaa vai haluaako suhdetta enää ollenkaan. Pitkittyvä aiheeton mustasukkaisuus voi perustua kumppanin hyljeksinnälle ja provosoinnille tai pakkomielteenomaisille ajatuksille siitä, että kumppanilla on toinen.

Rauno Juntumaa

Lyhyesti: Oikean kammion toimintakin tärkeä sydäninfarktipotilaalle

Vasemman kammion pumppaustoiminnan heikkeneminen on tärkeä huonon ennusteen merkki sydäninfarktin jälkeen, mutta oikean kammion merkityksestä ei ole juurikaan tietoa. Niinpä oikean kammion toiminta arvioitiin kaikukardiografialla suuren vajaatoimintatutkimuksen yhteydessä yli 400 osallistuneelta infarktipotilaalta, joilla kaikilla oli merkittävä vasemman kammion toimintahäiriö (ejektiofraktio alle 40 %). Oikean kammion toiminta ei korreloinut lainkaan vasemman kammion toimintaan, mutta se ennusti merkittävästi (p < 0,0001) kuolleisuutta ja sydämen vajaatoiminnan kehittymistä noin neljän vuoden seurannan aikana. Näyttää siltä, että oikean kammion toimintaan kannattaa kiinnittää entistä enemmän huomiota kaikukardiografian yhteydessä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Bakteerit aiheuttavat heinäsirkkojen parveilun

Miljardien yksilöiden muodostamina pilvinä leviävät heinäsirkkaparvet voivat muutamassa päivässä tuhota viljasadon jopa satojen neliökilometrien alueelta. Parveilu käynnistyy, jos heinäsirkkapopulaation tiheys suurenee tietyn rajan yli. Tällöin sirkoille kasvaa normaalia pidemmät siivet ja niiden käytös muuttuu tuhoisin seurauksin. Muutos johtuu sirkkojen ulosteisiin erittyvistä feromoneista, joita niiden suoliston bakteerit tuottavat. Steriileissä olosuhteissa pidetyt sirkat pysyvät rauhallisina tiheinäkin populaatioina. Eipä olisi uskonut, että bakteereilla on sormensa pelissä tällaisessakin ilmiössä.

Matti Viljanen

Akarboosi ehkäisee aikuistyypin diabetesta

Aikuistyypin diabetesta edeltää heikentynyt glukoosinsieto. Kansainvälisessä monikeskustutkimuksessa, jossa myös Suomi oli mukana, selvitettiin, voidaanko akarboosilla estää tai siirtää diabeteksen puhkeaminen henkilöillä, joiden glukoosinsieto on heikentynyt. Akarboosi estää ohutsuolessa alfaglukosidaasientsyymien toimintaa; nämä entsyymit pilkkovat ravinnon hiilihydraatteja monosakkarideiksi. Näin hiilihydraattien pilkkoutuminen ruoansulatuskanavassa viivästyy tai estyy, jolloin hiilihydraateista vapautuvan glukoosin imeytyminen verenkiertoon hidastuu ja vähenee. Loppuanalyysiin saatiin 1 368 potilasta, joista puolet oli käyttänyt lumetta, puolet 100 mg akarboosia kolme kertaa vuorokaudessa aterioiden yhteydessä. Tutkimus kesti niin kauan, että kaikki potilaat olivat käyttäneet akarboosia tai lumetta vähintään 3 vuotta.

Robert Paul

Depression riskitekijät erilaisia lapsuusiässä ja aikuisena

Viime aikoina on ilmestynyt tutkimuksia, joissa kartoitetaan mielenterveyshäiriöiden varhaista ilmaantumista. Uudessa-Seelannissa tehdyssä valikoimatonta syntymäkohorttia seuraamalla selvitettiin masennuksen esiintymistä lapsuudessa (11, 13 ja 15 vuoden iässä) ja aikuisuudessa (18, 21 ja 26 vuoden iässä). Luotettavat tiedot saatiin 998 tutkittavalta, jotka jaettiin neljään ryhmään: 1) lapsuudessa masennukseen sairastuneet mutta aikuisiässä terveet (n = 21), 2) vasta aikuisiässä sairastuneet (n = 314), 3) lapsuus- ja aikuisiässä masennusta sairastaneet (n = 34) sekä 4) koko ajan masennuksen suhteen terveet (n = 629).

Raimo Kr Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat