Jäsenistö

LKT, professori, pääsihteeri Kaj Göran Koskela menehtyi syöpäsairauteen 53-vuotiaana sairastettuaan vajaan vuoden.

Kuntakohtaisen jonon laillisuus (pääkirjoitus SLL 38/2002)

Tähän saakka on Suomen sairaaloissa toimittu siten, että kun lääkärin kirjoittama lähete on tullut perille erikoissairaanhoitoon, vastaanottavan sairaalan ylilääkäri on lääketieteellisen arvionsa perusteella päättänyt potilaan hoitoon ottamisesta ja sen kiireellisyydestä. Kiireetöntä hoitoa tarvitsevat potilaat on tarvittaessa asetettu jonoon, josta heidät on kutsuttu hoitoon jonoon asettamisjärjestyksessä. Jos potilaan tilanne on jonotusaikana huonontunut, hoitoon ottamista on kiirehditty.

Päättely ei voi korvata kokeellista tutkimusta lääkehoidoissa (pääkirjoitus SLL 38/2002)

WHI-tutkimuksen merkitystä suomalaiselle naiselle on kyseenalaistettu, koska käytetty estrogeenivalmiste on eri kuin Suomessa tavallisimmin käytetty estradioli. WHI-tutkimuksen progestiini on Suomessa yleisessä käytössä. Mutta Suomessa käytettävillä valmisteilla ei ole vastaavia tutkimuksia tehty eikä tekeillä, joten hyödyt sairauksien ehkäisyssä ovat uskon varassa. Lisäksi suuri osa tutkimuksista, joihin on vedottu hormonihoitojen hyödyistä keskusteltaessa, on tällä amerikkalaisella estrogeenilla tehtyjä.

Tutkimus-EVOa siirretään koulutukseen

Valtion ensi vuoden talousarvioesitys toteuttaa kansallisen terveysprojektin suunnitelman, jonka mukaan tutkimustoimintaan tarkoitettua EVO-rahaa siirretään koulutus-EVOon. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan tutkimusrahaa siirretään koulutukseen kahdeksan miljoonaa euroa. Samansuuruinen siirto tehdään myös kahtena seuraavana vuonna. Kansallinen terveysprojekti perusteli suositustaan vaikealla lääkäripulalla. Muutoksen arvioitiin lisäävän palvelujärjestelmässä työskentelevien määrää 50–100:lla.

Insuliinipistokset historiaan?

Syyskuisessa Euroopan diabetestutkimusyhdistyksen kokouksessa esiteltiin kaksi keinoa: suun ja nielun limakalvolta imeytyvä insuliini sekä keuhkoihin inhaloitava insuliini. Kumpikin antotapa toimi; insuliini imeytyi nopeasti ja tehokkaasti. Suun kautta annettava insuliini on aerosolimuodossa ja annetaan erityisellä laitteella, joka ampuu insuliinipisarat suun limakalvon alle. Sieltä insuliinimolekyylit imeytyvät verenkiertoon kymmenessä minuutissa. Näin ruokailun aiheuttama verensokerin nousu pystyttiin hoitamaan yhtä hyvin kuin insuliinipistoksilla sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetespotilailla. Haittavaikutuksia ei ollut, ja menetelmää käyttäneet potilaat ja lääkärit pitivät sitä erittäin käyttökelpoisena. Inhaloitava insuliini puolestaan on kuivajauhetta, joka vedetään keuhkoihin astmalääkkeiden tapaan. Kun tyypin 1 diabeetikoilla verrattiin pitkävaikutteiseen perusinsuliinipistokseen yhdistettyä inhaloitavaa ateriainsuliinia perinteiseen 2–3-pistoshoitoon, tulokset olivat lupaavia: HbA1c-arvo pieneni puolen vuoden aikana saman verran molemmissa ryhmissä. Aluksi uusi hoitomuoto aiheutti yskää, muita oleellisia eroja haittavaikutuksissa ei ollut. Tyypin 2 diabetespotilailla taas inhaloitava ateriainsuliini kohensi merkitsevästi hoitotasapainoa. Heidän keuhkofunktionsa ei muuttunut kolmen kuukauden hoidon aikana, mutta insuliinivasta-aineita ilmeisesti kehittyi. Tätä nykyä insuliinin monipistoshoito on fysiologisin tapa korjata diabeettinen aineenvaihdunnan häiriö.

Selvitysryhmä arvioimaan Helsingin ja HUS:n tilannetta

– Ryhmän tehtäviin kuuluu ensimmäiseksi perustilanteen kuvaus. Helsingin ja HUS:n käsitykset näyttävät poikkeavan toisistaan aika lailla, kun on kyse siitä, paljonko tätä budjetin ylitystä tulee, huomauttaa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto.

Lääkäriliitolta lausunto ajoterveydestä

– Pakkotilasäännösten on katsottu antavan riittävät mahdollisuudet ilmoittaa todellisista uhkatilanteista. Nyt esitetään tarpeelliseksi säätää lääkäreille mahdollisuus ilmoittaa henkilön ajokyvyn heikkenemisestä tietyissä erityistapauksissa, vaikka potilas ei siihen lupaa antaisikaan. Tämä muutos nivotaan osittain yhteen määrävälisten lääkärintarkastusten vähentämiseen.

Kyllä kansa vielä järkiintyy... Lääkärilakko pääkirjoituksissa

Lääkärilakosta kehkeytyi mittava mediatapahtuma. Mielipideilmaston kehittymistä seurattiin Lääkäriliitossa analysoimalla lehtileikkeitä, joita kertyi noin 1 000 kpl kuukaudessa. Suurin osa kirjoituksista suhtautui lakkoon neutraalisti tai myönteisesti. Taloustutkimuksen lakon aikana teettämä tutkimus osoitti, että 62 % haastatelluista piti lakkoa oikeutettuna, 30 % ei pitänyt sitä oikeutettuna ja 8 % vastanneista ei osannut ottaa asiaan kantaa.

Heikki Pälve, Markku Äärimaa

Folket tar nog sitt förnuft till fånga... Strejken på ledarplats

Läkarstrejken utvecklades till ett betydande massmedialt evenemang. Hos Läkarförbundet gjordes uppföljning av attitydklimatets utveckling genom att tidningsurklipp - omkring tusen varje månad - analyserades. Merparten av artiklarna förhöll sig neutralt eller positivt till strejken. En undersökning som Taloustutkimus lät utföra under strejken visade att 62 % av intervjupersonerna ansåg strejken vara berättigad, 30 % ansåg att den inte var det och 8 % av dem som svarade kunde inte ta ställning.

Heikki Pälve, Markku Äärimaa

Gynekologi-yhdistykseltä tulossa kannanotto hormonikorvaushoidosta Yksiselitteisiä vastauksia ei ole olemassa

Kesälaitumilta palanneet lääkärit ovat saaneet yhä tiuhempaan tahtiin vastailla huolestuneiden naisten kyselyihin hormonikorvaushoidon turvallisuudesta. Monet naiset kaipaisivat nyt selkeää vastausta siihen, pitääkö hormonikorvaushoito lopettaa heti tai jättää kokonaan aloittamatta.

Ulla Järvi