Oikaisu Erkka Syvälahden pääkirjoitukseen: Pyhittääkö tarkoitus keinot lääkekustannuksia leikattaessa?

Suomen Lääkärilehden pääkirjoitusartikkeli numerossa 35/2002 antaa ymmärtää, että Lääkelaitos käsittelee lääkkeiden myyntilupahakemuksia aiempaa hitaammin suosien ns. halpoja lääkkeitä.

Katja Lindgren-Äimänen

Kaulavaltimoahtauman kirurgisen hoidon aiheet

Aivohalvaus on merkittävä sairaus yksilötasolla ja kansantaloudellisesti. Iskeemisen aivoinfarktin yleisin syy on kaulavaltimohangan ja sisemmän kaulavaltimon tyven ahtauma, joka syntyy tavallisimmin valtimonkovetustaudin seurauksena. Kirurgisesti hoidettaessa poistetaan ahtauma avoleikkauksella tai pallolaajennuksella. Jos oireinen ahtauma on yli 70 %, saavutetaan leikkauksella selkeä hyöty konservatiiviseen hoitoon verrattuna. Tätä vähäisempien ahtaumien leikkaushoitoa on mietittävä tarkoin tapauskohtaisesti ottaen huomioon toimenpiteeseen edelleenkin liittyvät huomattavat riskit.

Maarit Heikkinen, Rainer Zeitlin, Juha Salenius

Aivotrauman saaneiden lasten ennuste ja kuntoutus

Tapaturmaisesti tai hapenpuutoksesta aiheutuva aivovamma voi aiheuttaa merkittäviä toimintakykyä rajoittavia jälkioireita. Yleisimpiä ovat liikunnalliset ongelmat ja käytöshäiriöt. Hankitun aivovamman saaneiden lasten ja nuorten ennuste sekä heidän tarvitsemansa kuntoutus ovat oleellisesti erilaiset kuin synnynnäisistä vammoista kärsivillä. Kuntoutus tulisi aloittaa välittömästi peruselintoimintojen vakioimisen jälkeen, vaikka potilas olisi vielä tajuton. Tavoitteena on aiheuttaa keskushermostossa vasteita liikkeisiin ja vahvistaa kehon asennon säätelyä. Varhaisvaiheen stimulaation jälkeen kuntoutusta tulee jatkaa suunnatulla neuropsykologisella ja sosiaalisella kuntoutuksella.

Lennart von Wendt, Ingrid Emanuelson

Aivolisäkkeen insidentalooma

Pään alueen ja aivojen kuvaukset paljastavat varsin usein sivulöydöksenä aivolisäkkeen alueen muutoksen, jonka luonne ja merkitys on epäselvä kliinikolle. Ruumiinavausten ja radiologisten tutkimusten perusteella aivolisäkkeen pienet adenoomat ja kystat ovat verraten tavallisia kaikenikäisillä henkilöillä, eivätkä ne seurannassa juurikaan kasva tai aiheuta aivolisäkkeen vajaatoimintaa. Huomattavasti edellisiä harvemmin sattumalöydöksenä todettavat aivolisäkkeen kookkaat kasvaimet edellyttävät aina huolellista hormonaalista selvittelyä ja radiologista seurantaa, koska osa niistä voi kasvaa ja johtaa leikkaushoidon tarpeeseen.

Timo Sane, Leena Valanne

Lyhyesti: Bakteerit potevat koti-ikävää

Maapallolla elelevistä bakteerilajeista tunnetaan vain muutama promille. Yksi syy tunnettujen lajien pieneen määrään on se, että ympäristön bakteerit eivät suostu kasvamaan keinotekoisilla elatusaineilla. Bostonilainen tutkijaryhmä siirsi merenpohjasta kaistaleen akvaarioon ja seurasi, miten bakteereja ilmaantuu kaistaleen pinnalle laitettuun kammioon. Kammiossa kasvoi erilaisia pesäkkeitä kymmeniä kertoja enemmän kuin tavallisilla maljoilla. Heti alkuun löytyi kaksi uutta bakteerilajia. Nämä suostuivat kasvamaan keinotekoisella elatusaineellakin silloin, kun ne saivat kasvaa yhdessä. Ilmiön ajatellaan johtuvan bakteerien välisestä viestienvaihdosta, joka perustuu pienimolekyylisiin feromoneihin.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Aleksitymiankin selitys aivojen poikkeavassa toiminnassa

Aleksitymialla tarkoitetaan kyvyttömyyttä tunnistaa tunteita ja reagoida tunnepitoisesti. Ranskalaistutkijat selvittivät funktionaalisella magneettikuvauksella terveiden aleksityymisten ja normaalien miesten aivojen aktiviteettimuutoksia, kun heille näytettiin positiivisia ja negatiivisia tunteita herättäviä kuvia. Aleksityymisillä miehillä negatiivinen ärsyke vilkastutti aivotoimintaa anteriorisen cingulumin ja keskeisen otsalohkon kuorikerroksessa. Myös vasteessa positiiviseen ärsykkeeseen oli eroja otsalohkon alueella. Näyttääkin siltä, että aleksityymisellä persoonallisuudella on suoranainen yhteys poikkeavaan aivotoimintaan.

Raimo Kr Salokangas

Endoskooppinen polviartroosikirurgia on lumehoitoa

Jos potilas ei saa apua polviartroosiinsa laihduttamisesta, lääkkeistä eikä fysikaalisesta ohjauksesta ja hoidosta, on vaihtoehto usein artroskooppinen nivelen debridement eli puhdistusleikkaus, jossa poistetaan mahdolliset irtokappaleet, nivelrustoa tasoitetaan (kondroplastia) ja nivelkierukkaa silotellaan. Tämän on esitetty pitävän artroosikivun loitolla ja parantavan polven toimintaa kuukausiksi, jopa vuosiksi. Asiaa ei ole kuitenkaan tutkittu systemaattisesti tähän asti.

Robert Paul

Tekevätkö hoitajat sen paremmin?

Kansallisen terveydenhuoltoprojektin ja mm. lääkäripulan (?) siivittämänä Suomessa keskustellaan lääkärien ja hoitajien työjaosta. Oman lisänsä aiheeseen tuo tuore brittitutkimus.

Hannu Puolijoki

Virtsankarkailu on yleistä myös synnyttämättömillä naisilla

Virtsanpidätyksen ongelmat vaivaavat lähes joka toista naista vuosien mittaan. Amerikkalaisen arvion mukaan virtsankarkailu on kahdeksanneksi yleisin naisväestön krooninen sairaus. Alatiesynnytykseen liittyvää lantion rakenteiden traumaa on pidetty tärkeänä syynä, mutta ongelma osoittautui yllättävän yleiseksi myös synnyttämättömillä naisilla - nunnilla.

Pertti Kirkinen

Aivojen palkitsemisjärjestelmän toiminta muuttunut depressiossa?

Aivojen mesokortikolimbisen dopaminergisen hermoratajärjestelmän on todettu välittävän mielihyvän ja motivaation tunnetta, ja sen vuoksi sitä kutsutaan aivojen palkitsemisjärjestelmäksi. Mm. nikotiini, kokaiini ja dekstroamfetamiini vaikuttavat tätä järjestelmää stimuloiden, mikä saattaa selittää niiden riippuvuutta aiheuttavan luonteen. Stimuloiva vaikutus välittyy dekstroamfetamiinin dopamiinin vapautumista lisäävän vaikutuksen kautta.

Raimo Kr Salokangas