PYY pivoon - suolistohormonista laihdutustabletiksi?

Ruokahalun säätelyssä hypotalamus on monen hormonin vaikutuskohde. Yksi näistä hormoneista on lyhyehkö peptidihormoni, PYY3-36. Ruoan jälkeen täyttyvästä suolistosta erittyvä PYY3-36 hillitsee hypotalamuksen ruokahalua herättävien neuronien toimintaa. Sen fysiologisena parina ilmeisesti toimii hiljattain löydetty mahalaukun hormoni, ghreliini, joka puolestaan viestittää aivoille mahan tyhjyydestä ja synnyttää nälän samojen neuronien toiminnan tuloksena.

Pekka Leinonen

Laboratoriotutkimusten korvaustaksoja muutettiin

Kansaneläkelaitoksen hallitus on vahvistanut laboratoriotutkimusten ja patologian alaan kuuluvien tutkimusten sairausvakuutuskorvauksille uudet taksat, jotka tulevat voimaan lokakuun alusta alkaen.

Nyt on pakko kysyä: Miksi ruotsalaiset kaksoset syntyivät Suomessa?

Viime viikolla Suomen ja Ruotsin välillä syntyi pienoinen luottamuspula, kun Turun yliopistollisessa keskussairaalassa syntyneet ja menehtyneet kaksoset kuljetettiin lentokoneen matkustamossa takaisin kotimaahansa. Ensin Ruotsi kauhistui suomalaisten menettelyä, kunnes kävi ilmi, että pahan kerran järjestelyissään epäonnistuivatkin ruotsalaiset. Sörmlandin Landstinget antoikin maanantaina tiedotteen, jossa Mälarsjukshusetin johto pahoittelee tapahtunutta väärinkäsitystä.

Ulla Järvi

Skepsis valistaa verkossa uskomuslääkinnästä

Uskomuslääkinnän suosion kasvu on saanut myös suomalaisten skeptikkojen yhdistyksen Skepsis ry:n tarttumaan asiaan. Yhdistys perustettiin 15 vuotta sitten paranormaalien ilmiöiden objektiivisen tieteellisen tutkimuksen lipunkantajaksi, mutta nyttemmin painopiste on siirtynyt yhä enemmän uskomuslääkinnän kysymysten suuntaan.

Marianne Jansson

Lääkärin määräyksestä

Kunnanlääkärien kulta-aikoina lääkäri päätti potilaansa puolesta miltei kaiken hoitoon liittyvän. Lääkäri saattoi jopa vaieta sairauden laadusta, esimerkiksi syöpädiagnoosista, jos katsoi ettei sen tietäminen ole hyväksi potilaalle (1). Nyt lain, etiikan, lääketieteellisen päätöksenteon ja viestinnän ammattilaiset ovat yhtä mieltä siitä, että tutkimus- ja hoitovalintoja ei voi tehdä pelkästään lääketieteellisen tiedon varassa, vaan ne ovat myös arvovalintoja (2). Siksi potilaiden omaa ääntä on alettu kuunnella entistä enemmän. On kuitenkin luonnollista, että potilaiden itseään koskevat päätökset vääristyvät helposti tiedostettujen tai tiedostamattomien psykologisten pohjavireiden takia. Siksi potilaan - kuten tietysti lääkärinkin - päätös voi osoittautua kohtalokkaan vääräksi. Ilmiötä voidaan ymmärtää paremmin tarkastelemalla potilaan ja lääkärin valintojen psykologiaa (2).

Pekka Leinonen

Uskonnollisuus ja masentuneisuus iäkkäillä

Uskonnollisuus on kanava, mistä mielenterveyden ongelmista kärsivä saattaa etsiä tukea ja toivoa elämäänsä. Uskonnollisuus ei ehkä poista ongelmia, mutta se saattaa auttaa selviytymään niistä huolimatta. Turun seudulla tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka uskonnollisuus ei ollut yhteydessä ajankohtaisiin masennusoireisiin, oli uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen, raamatun lukeminen ja uskonnon subjektiivinen merkitys yleisempiä niillä, joilla oli jossain elämänvaiheessa todettu masennustila. Tutkijat arvelevat, että uskonnollisuuden merkitys elämässä korostuu koetun masennustilan jälkeen, vaikka näiden kahden välillä ei todettu riippuvuutta.

Timo Teinonen, Raimo Isoaho, Sirkka-Liisa Kivelä

Perinnöllisen kolorektaalisyövän geenimuutokset

Perinnöllinen kolorektaalisyöpä jaetaan usein kahteen pääryhmään: polypoositauteihin ja periytyvään ei-polypoottiseen kolorektaalisyöpään. Yleisin polypoositauti on familiaalinen adenomatoottinen polypoosi (FAP) jonka osuus kaikista kolorektaalisyöpätapauksista on noin 0,1%, jos sukujen seuranta on hyvin organisoitua. Harvinaisempia polypoositauteja ovat juveniili polypoosi ja Peutz-Jeghers-oireyhtymä. Perinnöllinen ei-polypoottinen kolorektaalisyöpä, HNPCC (hereditary nonpolyposis colorectal cancer), selittää noin 2,0-5,5 % kolorektaalisyöpätapauksista. Periytyvälle suolistosyövälle altistavat geenit ovat tyypillisesti kasvurajoitegeenejä, tai kuten HNPCC-oireyhtymässä, DNA:n korjausmekanismeihin liittyviä geenejä.

Virpi Launonen, Lauri A. Aaltonen

Tulehduksellisten suolistosairauksien biologinen hoito

Tulehduksellisten suolistosairauksien (IBD) biologisena hoitona käytetään pro-inflammatoristen sytokiininen monokolonaalisia vasta-aineita ja yhdistelmägeenitekniikalla valmistettuja anti-inflammatorisia sytokiineja. Parhaita tuloksia on saatu tuumorinekroositekijä alfan (TNF-alfa) vasta-aineella (inflikisimabi), jolla saadaan hoitovaste noin kahdelle kolmasosalle vaikeaa Crohnin tautia sairastavista. Uusia vastaavankaltaisia immuunivasteen muuttajia on tulossa käyttöön lähiaikoina. Näiden lisäksi voidaan käyttää eläviä bakteerivalmisteita, probiootteja, joiden tarkoituksena on muuttaa suolen bakteeriflooraa siten, että se vahvistaa suolen omaa toleranssia ja vähentää vaaraa kroonisen tulehduksen käynnistymisestä ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta.

Seppo Niemelä

Verenpaine ja kognitiivinen toiminta

Dementia yleistyy ikääntyessä ja on suuri kansanterveydellinen ongelma, kun vanhusväestö jatkuvasti lisääntyy. Verenpainetasolla on merkitystä aivojen verisuonitukselle, ja verenpaineella voi olla merkitystä kognitiiviselle tasolle. Pitkittäistutkimusten mukaan hypertensio on dementian vaaratekijä. Dementia kehittyy kuitenkin hitaasti pitkällä aikavälillä. Verenpaine laskee lähellä dementian esiintuloa, eikä tässä vaiheessa todeta korrelaatiota verenpaineen ja kognitiivisen kapasiteetin välillä. Verenpaineen hoidon vaikutuksesta dementian ehkäisyssä tiedot ovat vielä niukat. Verenpainetaudin hoito vähentää kognitiivisen tason laskun vaaraa mahdollisesti enemmän apoE e4 alleelin omaavilla.

Aapo Lehtonen

Lyhyesti: Sildenafiilista apua pulmonaalihypertensioon?

Yksittäisten tapausselostusten valossa potenssilääke sildenafiili saattaa laskea kohonnutta keuhkoverenkierron painetta. Kanadalaisessa tutkimuksessa kerta-annos (75 mg) sildenafiilia laski keuhkoverenkierron vastusta yhtä paljon kuin inhaloitu typpioksidi 13:lla vaikeaa pulmonaalihypertensiota sairastavalla potilaalla eikä laskenut systeemistä verenpainetta tai aiheuttanut merkittäviä muita haittavaikutuksia. Yksinkertaisuuden annostelun takia sildenafiilista arveltiin olevan hyötyä ainakin pulmonaalihypertension hoidon arvioinnissa, ja jos edullinen hemodynaaminen vaikutus osoittautuu pitkäaikaiseksi, mahdollisesti myös hoidossa.

Juhani Airaksinen