Hormonikorvauslääkkeisiin Yhdysvalloissa uusia varoituksia

Wyeth on vastikään liittänyt hormonikorvauslääkkeisiinsä uusia varoituksia.

Juhana Idänpään-Heikkilä

Pikkuhaavat paranevat ilman ompelemistakin

Käden haavojen hoitaminen on päivystysvastaanottojen leipätyötä. Huolellinen haavan ompelu vie aikaa, on puudutuksineenkin kivuliasta ja monen potilaan mielestä pelottavaa. Haavan suturoiminen saattaa lisäksi altistaa infektiolle. Keskeinen käytännön kysymys käden pikkuhaavojen hoidossa on: milloin haavan sulku ompelein on tarpeen? Koska näitä haavoja ilmeisesti ommellaan nykyään liiankin herkästi, kalifornialaiset tutkijat selvittivät satunnaistetun tutkimuksen avulla, onko alle kahden senttimetrin pituisten haavojen tikkaamisesta hyötyä (BMJ 2002;325:299-300). Eikä siitä ollut etua: haavat paranivat hyvin vaikka niitä ei suljettukaan ompelein. Haavat arpeutuivat yhtä siisteiksi riippumatta siitä, peitettiinkö ne sidoksella vai suturoitiinko, samoin käsi toipui toimintakykyiseksi yhtä nopeasti. Ompeleminen kesti kuitenkin varttitunnin kauemmin ja oli odotetusti kivuliaampaa. Tutkimuksessa yli 80 % käden haavoista soveltui konservatiivisesti hoidettaviksi. Sen sijaan suuremmat (yli kahden senttimetrin mittaiset) ja komplisoituneet haavat (hermo-, jänne- tai vaikeampi verisuonivaurio tai niveleen ulottuva haava) sekä erityisen likaiset haavat (esimerkiksi puremat) vaativat erityisen huomion ja aktiivisemman kirurgisen hoidon. Vaikka tutkijatkin hämmästelivät käden pikkuhaavojen konservatiivisen hoidon kaunista jälkeä, he eivät uskalla yleistää ompelemisesta pidättäytymistä kosmeettisesti näkyvämpiin alueisiin kuten esimerkiksi kasvojen haavoihin.

Pekka Leinonen

EU saa oman sydänohjelman Kardiologian hoitosuositukset kompastelevat lääkäripulaan

Eurooppaan on saatu oma sydänohjelma, Heart Plan for Europe. Euroopan Unionin ministerineuvosto on sitoutunut Euroopan kardiologisen seuran, ESC:n, laatimaan ohjelmaan.

Ulla Järvi

Lääninhallitus puuttui KYS:n lastenpsykiatrian jonoihin

Itä-Suomen lääninhallitus on pyytänyt Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriä ryhtymään toimenpiteisiin KYS:n lastenpsykiatrian jonotilanteen korjaamiseksi.

Tutkijat: Yersinia-bakteerien rokotetutkimukset etenevät

Yersinia-bakteerien tutkimus sai USA:n viime syyskuun tapahtumien jälkeen uutta pontta. Lauhkean ilmaston maissa todettavat, yersinian aiheuttamat bakteeritaudit ovat kiinnostaneet aina infektiotutkijoita, mutta kun biologisen terrorin uhka muuttui todellisemmaksi, mielenkiinto vain kasvoi.

Ulla Järvi

Suomalainen diabetestutkimus maailman huipulla

Euroopan diabetestutkimusyhdistyksen (European Association for the Study of Diabetes, EASD) 38. vuosikokous ja kongressi kokosi noin 11 000 osallistujaa Unkarin Budabestiin 1.-5. syyskuuta. Suomen panos diabetologiseen tutkimukseen tuli tässä maailman suurimmassa kongressissa vahvasti esille: suuren suomalaisosallistujajoukon lisäksi esitettiin lukuisia postereita sekä muutamia suullisia esityksiä. Kongressin avauspuheessa mainittiin mm. erikseen suomalaisen kollegan Jorma Ilosen diabeetikoiden periytyvyystutkimukset. Maamme painoarvoa diabetestutkimuksen kärkimaana korosti erityisesti se, että kongressin viidestä juhlaluennosta kaksi oli suomalaisten pitämiä.

Robert Paul

Lääninhallitus kuuli HUS:n johtoa

Etelä-Suomen lääninhallitus on pitänyt HUS:n johdolle kuulemistilaisuuden, jossa toimitusjohtaja Lauri A. Laitinen ja hallituksen jäsenet kävivät selvittämässä HUS:n hallituksen tekemiä säästöpäätöksiä.

Liikkuva tiimi tuo apua, kun lapsen elämä on sekaisin

- Tämä on asioiden selvittelyä juuri silloin, kun ihmisellä on hätä: mitä me voimme tehdä, mitä muut voivat tehdä, kuvaa perheterapeutti Sirpa Salonen, joka työskentelee liikkuvassa lastenpsykiatrisessa tiimissä Helsingissä.

Suvi Sariola

Terävämpää kirurgista tutkimusta

Monet kirurgian hoitoperiaatteet, kuten lastoitus ja märkäpaiseiden tyhjennys, ovat kestäneet muuttumattomina jo satoja vuosia. Usein kirurgia onkin ollut ainoa tepsivä hoito. Osa nykyisistäkin leikkausmenetelmistä on kehitetty kymmeniä vuosia sitten, aikana jolloin vaihtoehtoja ei ollut edes tapana verrata tieteellisesti (1). Matka nykypäivään on kulkenut aika ajoin pahasti harhaan: vasta jälkikäteen on kauhisteltu kymmeniä huiman vaarallisia ja suuria leikkaushoitoja hemikorporektomioista radikaaleihin mastektomioihin ja lobektomioihin (2). Retrospektiivisuus on yleisemminkin leimannut kirurgista tutkimusta, josta alle kymmenesosa on kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia (1). Osa kirurgisen tutkimuksen ongelmista johtuu alan perinteistä. Pulmia aiheuttaa myös se, että luotettavat kirurgiset kliiniset tutkimukset edellyttävät varsin mutkikkaita, työläitä ja kalliita erityisjärjestelyjä (1) mm. lume- ja sokkouttamisongelmien, kirurgien taitoerojen ja potilaiden toiveiden takia.

Pekka Leinonen

Äkilliset sepelvaltimotautikohtaukset Itä-Suomessa vuosina 1983-1992 (II) Hoidon porrastuksen toteutuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä

Sepelvaltimotauti ja sen vakavat kohtausmuodot aiheuttavat suuren sairaalakuormituksen. Terveydenhuoltojärjestelmän on mietittävä huolellisesti strategiansa taudin ehkäisyssä ja hoidossa. Huomioon on otettava paikalliset olosuhteet ja resurssit. Uudet hoitomuodot pakottavat arvioimaan hoidon toteutuksen strategiaa määrävälein. Työikäisen väestön vakavien sepelvaltimotautikohtausten hoito muuttui tutkimusjakson aikana erikoissairaalapainotteisemmaksi. Tutkimusalueelle suunniteltu sydäninfarktin hoidon järjestely porrastusperiaatteen mukaan osoittautui toimivaksi.

Matti Ketonen, Harri Mustaniemi, Pertti Palomäki, Juha Mustonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Jorma Torppa, Veikko Salomaa