Istukkahormonin vapaan beta-alayksikön ilmentyminen virtsarakko- ja munuaissyövässä

24.5.2002 Helsingin yliopisto

Kristina Hotakainen

Uusi lähestymistapa radiologian osaston taloudelliseen ohjaukseen

24.5.2002 Helsingin yliopisto

Jouni Laurila

Lääkkeiden häiritsevä vaikutus laboratoriokoetuloksiin, erityishuomio rintasyövän hoidoissa

24.5.2002 Turun yliopisto

Marita Kailajärvi

Solu-solu- ja solu-tyvikalvo-liitosproteiinien ekspressio ihmisen epidermiksessä sekä erilaistuvissa keratinosyyteissä

24.5.2002 Turun yliopisto

Maria Malminen

Antikolinergisen lääke-vaikutuksen mittaaminen sykevaihtelu- ja barorefleksi-herkkyysanalyysin avulla

25.5.2002 Turun yliopisto

Jani Penttilä

Geenisiirtotutkimuksia siirtogeenisissä hiiren sukurauhasen ja lisä-munuaiskuoren kasvainsoluissa

25.5.2002 Turun yliopisto

Tommi Paukku

Lääkärin määräyksestä (pääkirjoitus SLL 33/2002)

Tutkimusten mukaan ihminen haluaa tärkeissä päätöksissään enemmänkin välttää vaaraa ja harmeja kuin tavoitella voittoja riskien kustannuksella (3,4). Tämä asenne voi kuitenkin helposti johtaa mittakaavavirheisiin, esimerkiksi rokotuksista kieltäytymiseen harvinaisten haittojen takia. Toisaalta ihminen on taipuvainen katumaan enemmän tekemättä jättämisiään kuin tekemäänsä (2). Aktiivisuus-passivisuusakselilla valinnat ja niihin tyytyminen riippuvat siten siitä, katsotaanko eteenpäin (passivisuus) vai taaksepäin (aktiivisuus). Vaarojen ja haittojen korostuminen valinnoissa saattaa johtua vastuun ja syyllisyyden pelosta: jos päätös osoittautuukin vääräksi, on kipeää myöntää se omaksi syyksi (3). Esimerkkinä syyllisyyden pelosta on usein mainittu omaisten vaikeus tehdä päätöstä, että potilasta ei elvytetä (2). Käytännössä on myös olennaista, miten asiat esitetään potilaalle; tämän on helpompi suostua hoitoon, jossa on 90 %:n eloonjäämismahdollisuus, kuin hoitoon, johon liittyy 10 %:n kuolevuus (2).

Terveydenhuollon panostuksille löytyy vastinetta (pääkirjoitus SLL 33/2002)

Suomalaisten terveyttä ovat tutkineet kattavilla väestöotoksilla sekä Kela että Kansanterveyslaitos säännöllisesti jo 1960-luvun puolivälistä alkaen. Tämänkertaiseen selvitykseen valikoitui kaikkiaan 65 terveyskeskuspiiristä runsas 8 000 tutkittavaa, joista lähes 90 % saatiin haastatelluksi. Tutkimusohjelmaan sisältyneeseen terveystarkastukseen osallistui vastaavasti lähes 85 % otoksesta. Suuriin massatutkimuksiin ja niiden tulosten yleistämiseen ja vertaamiseen aiemmin tai muualla saatuihin tuloksiin liittyy omat metodologiset ongelmansa, mutta näitä tuloksia parempaa tai luotettavampaa tutkimustietoa kansanterveydestämme ei ole. Niitä on oikeus käyttää sekä terveyspoliittisen keskustelun että eri organisaatioiden ja toimijoiden kehittämissuunnittelun pohjana.

Ylipaino sydämen vajaatoiminnan itsenäinen riski?

Neljäntoista seurantavuoden aikana lähes Framinghamin tutkimukseen osallistuneen lähes 6 000:n henkilön joukkoon (keskimääräinen ikä 54 vuotta, 54 % naisia) ilmaantui noin 500:lle sydämen vajaatoiminta. Ilmaantuvuusluvuista karsittiin tilastollisesti vajaatoiminnan muut riskitekijät: ikä, tupakointi, alkoholinkäyttö, veren kokonaiskolesterolipitoisuus, läppäviat, hypertonia, diabetes, EKG:ssa todettu vasemman kammion hypertrofia ja sydäninfarktit. Tämän jälkeen jäi tulokseksi, että normaalipainoisiin verrattuna (BMI 18,5–25) vajaatoiminnan riski suureni naisilla 7 % ja miehillä 5 % aina kun BMI-arvo suureni 1:llä. Tämän mukaan lihavuus sinänsä aiheuttaa 11 % miesten ja 14 % naisten sydämen vajaatoimintatapauksista.

PYY pivoon – suolistohormonista laihdutustabletiksi?

Kun opitaan syntetoimaan PYY3-36:n kaltaisesti vaikuttavia, mutta käytössä ja tuotannollisesti helpompia tabletteja ruiskeiden sijaan, saataneen tehokas painon hallintaa helpottava lääke. Sen tärkein käyttöaihe on ehkä sitten jo saavutetun laihdutustuloksen ylläpito, sillä ruokahalun hormonitkin lienevät voimattomia perusteellisemmin nujertamaan lihottavia elintapoja. Odoteltaessa tällaisia uusia lääkkeitä PYY3-36:n fysiologian muistamisesta saattaa olla apua. Nimittäin runsaskuituiset, suolistoon siirtyvän ruokamassan tilavuutta suurentavat ruoat, kuten esimerkiksi vihannekset ja muut kasvikset, maksimoivat PYY3-36:n fysiologisen erityksen ja hillitsevät ruokahalua pitempään kuin jo mahalaukussa sulavat pikaruoat. Samoin kun varataan ruokailuun nautiskeluaikaa, PYY3-36 ehtii jo aterian aikana sammuttaa pahimman nälän ja syöty ruokamäärä jää pienemmäksi.