78096 osumaa

Naisen tuoksu, ja miehen (pääkirjoitus SLL 30–32/2002)

Feromonit ovat viestimolekyylejä saman lajin kahden yksilön välillä; tämä viestintä johtaa molempia suosivaan käyttäytymiseen (5). Ihmisen feromonien olemassaolo lienee nyt jo varmaa, joskin niiden toimintatapa on edelleen kiistanalainen ja valtaosin tuntematon (5,6). Endokriiniset vasteet, erityisesti sukupuolihormonituotantoa säätelevällä akselilla hypotalamuksessa, ovat yksi ilmeinen feromonien vaikutuskohde (5). Kemiallisesti ja toiminnallisesti tarkimmin tunnetut ihmisen feromonit ovat rakenteeltaan steroidihormonien kaltaisia; niistä tutkituin, androstadienoni, on (tiedostetusti) hajuton (3,4).

Kokonaisuuksien hallinta vaatii panostamista (pääkirjoitus SLL 30–32/2002)

Tutkimuksen kohteena olivat kymmenkunnan, hyvin tavanomaisen sairaalahoitoa vaativan sairauden aiheuttamat kulut eri puolilta maata. Vastoin yleistä käsitystä, varsinaisen sairaalahoidon kustannukset olivat useimman diagnoosin kohdalla olennaisesti pienemmät kuin ennen hoitoa ja jälkeen maksetut Kelan sairauspäivärahat, jotka lisäksi vaihtelivat alueellisesti huomattavasti. Lähes hälyttävänä on pidettävä havaintoa, että hoitokustannuksiltaan pienten sairauksien vuoksi ollaan paitsi hyvin vaihtelevasti, myös hyvin pitkään sairauspäivärahoilla. Karu johtopäätös oli, että ”julkisten menojen kokonaisuutta ei ole riittävästi tarkasteltu, vaan kustannustehokkuuden kohentamisessa on pitäydytty terveysturvan eri osien toisistaan riippumattomaan kehittämiseen”. Emme siis näytä osaavan optimoida sairauden yhteiskunnalle aiheuttamia kokonaiskuluja edes niin selkeissä asioissa, kuin mitä ovat työikäisen ihmisen sairaalahoidon hinta ja sairauspäivärahojen maksu. Kulujen syntymisen voi varmuudella väittää elävän vielä enemmän omaa elämäänsä, jos laskentaan otetaan mukaan lapset ja vanhukset sekä kaikki muut sosiaalitoimen ja avoterveydenhuollon menot.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat