78096 osumaa

Kokonaisuuksien hallinta vaatii panostamista

Tässä lehdessä on julkaistu kaksi terveystaloustieteellistä tutkimusta (1,2), joiden kysymyksenasettelu osuu hyvin terveydenhuollon kulujen hallinnasta käymäämme kädenvääntöön. Tutkimuksilla on pyritty hahmottamaan sairauden hoidosta julkishallinnon maksettavaksi aiheutuvat kulut laajemmin kuin pelkkää sairaalalaskutusta tarkastelemalla. Rekisteriteknisistä syistä sairaalahoidon ulkopuolisten kulujen selvittäminen rajoittui vain sairauden johdosta ennen hoitoa ja sen jälkeen maksettujen sairauspäivärahojen määrään, joka on tietenkin vain yksi sairauden aiheuttama menolaji. Näinkin rajoittuneena tutkimuksen tulokset antavat uutta näkökulmaa erikoissairaanhoidon säästöpaineista käytävään keskusteluun.

Taito Pekkarinen

Ett samlat grepp kräver satsningar

I denna tidning publiceras två hälsopolitiska studier (1,2) och den aktuella frågeställningen överensstämmer väl med den dragkamp som förs och som gäller bemästring av kostnaderna för hälso- och sjukvården. Studierna fokuserar på att mer övergripande redovisa de kostnader som måste bestridas av den offentliga förvaltningen än när enbart sjukhusens fakturering granskas. Av registreringsekniska medtogs i kalkylen utöver kostnaderna för vård på sjukhus endast den sjukdagpenning som utbetalats till följd av sjukdom före vården och även efteråt, med andra ord endast en bland sjukdomsrelaterade utgiftsposter. Men resultaten från även en så här begränsad utredning kastar nytt ljus över diskussionen om krav på besparingar inom den specialiserade sjukvården. Utredningen tog fasta på kostnader som framkallas av ett tiotal mycket vanliga sjukdomar som kräver sluten vård runt om i landet. I motsats till den allmänna uppfattningen var kostnaderna för diagnosrelaterad vård på sjukhus väsentligt lägre än den sjukpenning som Folkpensionsanstalten betalade både före slutenvården och efteråt och som dessutom uppvisade ansenliga regionala variationer. Observationen att sjukdomar som inte är särskilt kostnadskrävande berättigar till sjukpenning som dels varierar avsevärt, dels utbetalas under lång tid måste uppfattas som i det närmaste alarmerande. Den bistra sanningen är att de offentliga utgifterna inte har granskats tillräckligt övergripande; i en strävan att förbättra kostnadseffektiviteten har man utvecklat olika och av varandra oberoende delar av hälsoskyddet. Vi tycks alltså inte kunna väga samman de totala kostnaderna för sjukdom som belastar samhället ens när frågeställningen helt enkelt gäller priset för den arbetsföre individens slutna vård och den sjukpenning han uppbär. Om omsorg om barn och åldringar samt andra kostnader som drabbar socialväsendet och öppenvården medtas i kalkylen kan utvecklingen med fog anses ske i full frihet. Undersökningarna tillför ett antal tydliga signaler till den aktuella debatten.

Taito Pekkarinen

Vankomysiinille resistentti S. aureus (VRSA) on nyt todellisuutta!

Staphylococcus aureus on yksi tavallisimmista bakteeri-infektioiden aiheuttajista sekä avohoidossa että sairaaloissa. Vakavien kliinisten infektioiden hoidossa käytetään stafylokokkipenisilliinien vaihtoehtona tyypillisesti vankomysiiniä, jos infektion aiheuttajana on metisilliinille resistentti kanta eli MRSA. MRSA-kannat ovat jo pitkään olleet iso ongelma monissa maissa. Myös Suomessa MRSA-löydösten määrät ovat nousseet viime vuosina. Asiantuntijapiireissä onkin uumoiltu, että on vain ajan kysymys, koska S. aureus kehittää resistenssin myös glykopeptidiantibiooteille, joihin vankomysiini kuuluu. Tähän mennessä on maailmalta kuvattu noin kymmenen MRSA:n aiheuttamaa hankalasti hoitunutta kliinistä infektioita, joissa MRSA-kannan herkkyys vankomysiinille on ollut alentunut. Näissä tapauksissa kanta ei kuitenkaan ole ollut täysin vankomysiinille vastustuskykyinen, vaan kyseessä on ollut ns. VISA-kanta.

Jaana Vuopio-Varkila

Dengue ja sen komplikaatiot yleistymässä

Dengueinfektion klassisia oireita ovat noin viikon itämisajan jälkeen kuume, pahoinvointi, päänsärky, lihas- ja nivelsäryt sekä ihottuma. Tänä vuonna Suomessa on diagnosoitu yhdeksän tapausta, mukaan lukien yksi kuolemaan johtanut infektio. Sekä dengue että erityisesti dengue-verenvuotokuume/shokkioireyhtymä ovat jatkuvasti yleistyneet hälyttävällä vauhdilla.

Olli Vapalahti, Antti Vaheri

Ajokyvyn seurantaan uudet keinot Lääkärin rooli muuttuisi lakimuutosten myötä

Tulevaisuudessa ajokortin saamiseen ei pääsääntöisesti tarvittaisi lääkärintodistusta enää lainkaan, ainoastaan optikon todistus riittävästä näkökyvystä. Lääkärintarkastukset kohdennettaisiin ihmisiin, joiden liikenneonnettomuusriski on terveydentilan vuoksi erityisen suuri. Näin esittää lääkäreiden ja poliisin välistä tiedonkulkua ajoterveys-asioissa selvittänyt työryhmä. Se jätti mietintönsä 25. heinäkuuta peruspalveluministeri Eva Biaudet`lle. Nyt se on lausuntokierroksella, ja mahdolliset lakimuutokset tulee aikanaan esittelemään liikenneministeri, jonka hallinnonalaan ne varsinaisesti kuuluvat.

Ulla Järvi

WHO valmistelee maailmanlaajuista ruokavalio- ja liikuntaohjelmaa

2000-luvun maailma on monella tapaa muuttunut. Pikaruoka on trendikästä afrikkalaisessa suurkaupungissa, jonka asukkaat hyppäävät mieluummin bussiin kuin kävelevät. Kustannustehokkaassa Japanissa perinteiset perheateriat ovat katoamassa kiireen tieltä. Varsinkin yksin syövien lasten ja nuorten ateriat köyhtyvät. Tsekki on olutkulttuurin ja sovinismin maa. Prahassa muodikkaimmat nuoret naiset korostavat nyt itsenäisyyttään käymällä tyttöporukalla oluttuvissa kumoten reippaasti kolpakoita. Vanhoissa itäblokin maissa muistetaan karvaasti Neuvostoliiton vaikutusvallan vuodet. Terveysvalistus saa ihmisten niskakarvat pystyyn; enää heitä ei komennella!

Ulla Järvi

Naisen tuoksu, ja miehen

Tuoksujen ja hajujen aistimisen on viime vuosina osoitettu ryydittävän ihmisen käyttäytymistä enemmän kuin aiemmin on uskottu. Tutkimushavaintojen sukupuolierot puolestaan vihjaavat siihen, että ihminen käyttäytyy partnerin valinnassaan ja seksuaalisesti eläimellisemmin kuin ehkä haluaa myöntääkään. Hajuaisti nimittäin ohjaa vahvasti kaikkien muiden eläinten elämänkulkua; sen merkkinä mm. tuntuva osa tumallisten solujen genomista (noin 4 %) rakentaa haistamisen valkuaisia (1). Eikä ihminen tässä ilmeisesti eroa eläimistä: feromonireseptorigeeni ilmentyy myös nenän limakalvoissa (2), ja PET-kuvantamisen avulla ihmisen aivojen on nähty reagoivan hajuihin sukupuolispesifisesti (3) ja osin tiedostamattomastikin (4). Käyttäytymisen säätelyn kannalta merkityksellistä lienee se, että vasteet näkyvät myös muilla kuin hajuaistin aivoalueilla, nimittäin hypotalamuksessa ja aivokuoressa (3,4).

Pekka Leinonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat