Lyhyesti: Levosimendaani tehokas vaikeassa vajaatoiminnassa

Kalsiuminherkistäjä levosimendaani osoittautui kansainvälisessä LIDO-tutkimuksessa selvästi paremmaksi vaikean vajaatoiminnan hoidoksi kuin perinteinen dobutamiini. Tähän satunnaistettuun tutkimukseen osallistui yli 200 potilasta, joiden katsottiin tarvitsevan inotrooppilääkitystä vajaatoiminnan vaikeutumisvaiheen hoitoon. Vuorokauden kestoinen levosimendaani-infuusio korjasi merkittävästi vajaatoiminnan hemodynaamisia muutoksia 28 %:lla potilaista, dobutamiini vain 15 %:lla. Lääkkeestä saattaa olla ennusteellistakin hyötyä, sillä puolen vuoden seurannassa levosimendaanilla hoidettujen potilaiden kuolleisuus oli pienempi (26 % vs 38 %). Suomalaislääke näyttää siis olevan erinomainen valinta silloin, kun vaikean vajaatoiminnan hoidossa tarvitaan inotrooppitukea.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Leukotrieeniantagonisti vai teofylliini lievässä astmassa - steroidiannoksen suurentaminen paras vaihtoehto

Tsafirlukastin (20 mg x 2/pv) ja teofylliinin (200-300 mg/pv) antamaa lisähyötyä tutkittiin 24 astmaatikolla, joilla peruslääkityksenä oli hyvin pieniannoksinen inhaloitava beklometasoni (100 myyg/pv). Metakoliinialtistuksen tulosten perusteella bronkiaalinen reaktiivisuus väheni enemmän, kun peruslääkitykseen tuli mukaan tsafirlukasti. Sen sijaan on huomattava, että steroidiannoksen suurentaminen monoterapiana 400 myyg:aan päivässä osoittautui kuitenkin vielä paremmaksi vaihtoehdoksi, ja se on myös suositusten mukainen käytäntö.

Hannu Puolijoki

Doksisykliinihydrokloridi pois käytöstä Ruotsissa

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) on poistanut käytöstä doksisykliinikloridia sisältävän enterokapselivalmisteen ruokatorven limakalvoon kohdistuneiden vaurioiden vuoksi. Jo 1980-luvulla doksisykliinivalmisteissa siirryttiin yleisesti mm. monohydraattisuolan käyttöön ruokatorven vaurioiden ehkäisemiseksi. Nyt käytöstä poistetun enterokapselin (Doryx) odotettiin olevan turvallinen lääkemuoto. Ruotsin lääkelaitoksen laboratoriotutkimuksissa kuitenkin todettiin, että valtaosa lääkeaineesta vapautui jo 10 minuutissa. Jos kapseli tarrautui ruokatorven limakalvolle, riski limakalvovaurioihin oli siten ilmeinen myös enterokapselilla. Ruotsissa on ilmoitettu 18 tällaista haittavaikutusta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kloramfenikolia hunajassa myös Yhdysvalloissa

Kloramfenikolia löytyi tämän vuoden keväällä Kanadassa leipomotuotteista, joiden valmistamiseen oli käytetty kiinalaista hunajaa (ks. SLL 2002;57:2047). Nyt kloramfenikolia on löytynyt yli 50:stä hunajaa sisältäneestä rahtikontista eri satamissa Yhdysvalloissa. Hunajan alkuperämaan hämärtämiseksi se on tuotu maahan kolmannen maan kautta. Näitä kauttakulkumaita ovat olleet mm. Australia, Meksiko, Malesia, Thaimaa ja Vietnam. Parhaillaan selvitetään, onko kyseistä hunajaa päässyt kulutukseen. Vaikka kysymyksessä ovat pienet kloramfenikolimäärät, lääkkeelle yliherkillä jopa vakavatkin haittavaikutukset (mm. idiosynkraattinen aplastinen anemia) ovat mahdollisia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vigabatriinin näkökenttäpuutokset odotettua yleisempiä

Vigabatriinia (Suomessa Sabrilex, Aventis) saaneilla 583 epilepsiapotilaalla tehdyssä retrospektiivisessä tutkimuksessa Britanniassa todettiin, että 43 %:lla ilmeni näkökenttäpuutoksia, jotka yleensä ovat palautumattomia. Näkökentän seulontatutkimukset kuuluvat rutiinisti lääkkeen käytön seurantaan. Tutkimuksen tehneet katsovat, että riskipotilaiden tunnistaminen esimerkiksi geenitutkimuksilla voisi auttaa vigabatriinin haittojen ehkäisyssä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Antibiooteista apua akuutissa koronaarisyndroomassa

Yhteensä 325:tä sydäninfarkti tai epästabiili angina -potilasta hoidettiin amoksisilliini-metronidatsoli-omepratsoli -yhdistelmällä, lumelääkkeellä tai atsitromysiini-metronidatsoli-omepratsoli -yhdistelmällä. Noin puolella todettiin ennen hoitoa H. pylori ja 40 %:lla Clamydia pneumoniae. Riippumatta infektion merkkien olemassaolosta kaikki antibiooteilla hoidetut potilaat voivat paremmin vuosi hoidon jälkeen, kun perusteena pidettiin sydänkuolemia ja uudelleen sairastumisia. Tutkijat spekuloivat, että antibiootit stabiloisivat arterioskleroottisia plakkeja, joiden muodostumiseen liittyisi inflammaatio.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Neidonhiuspuuyrtti ei paranna muistia

Vapaassa myynnissä on useita rohdoksia, joita markkinoidaan erityisesti ikääntyville mm. muistin ja huomiokyvyn parantajina. Myös kouluikäisille tarkoitettuja, keskittymiskyvyn parantumista lupailevia luontaistuotteita on mainostettu mm. Suomessa. Luotettavia tutkimuksia väitteiden todentamiseksi ei useinkaan ole tehty. Nyt julkistetussa tutkimuksessa verrattiin neidonhiuspuuyrtin (Ginkgo biloba) tehoa lumelääkkeeseen 230:llä 60-vuotiaalla tai sitä vanhemmalla naisella ja miehellä kuuden viikon ajan. Heidän muistiaan sekä oppimis- ja huomiokykyä testattiin 14 eri menetelmällä, mutta mitään eroa yrttiä tai lumelääkettä käyttäneiden välillä ei havaittu. Nollatulos on jälleen käynnistänyt keskustelun siitä, ettei tällaisia väitteitä tulisi sallia markkinoinnissa, ellei luotettavaa näyttöä tehosta ole. Terveysviranomaisten tulisi tarkastaa ennakolta tuotteiden ominaisuudet ja suojata kuluttajia ja erityisesti vanhuksia perättömiltä terveysväitteiltä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uudet kalliit syöpälääkkeet vailla etuja?

Kaksi EU-maiden lääkevalmistelautakunnan (CPMP, EMEA) jäsentä väittää, että vuosina 1995-2000 käyttöön hyväksytyt syöpälääkkeet eivät ole vanhoja parempia, mutta voivat olla jopa 350-kertaa kalliimpia. Uusia syöpälääkkeitä (kuten doketakseli, topotekaani, toremifeeni, rituksimabi, temotsolomidi, paklitakseli, trastutsumabi ja kapesitabiini) on usein tutkittu vain pienillä potilasmäärillä ja lyhytaikaisesti, hoitotuloksia on arvioitu epäluotettavasti, eikä tarkoituksena ole ollut paremmuuden osoittaminen entisiin hoitoihin nähden. Lääkkeitä kehitetään harvinaisempiin syövän muotoihin, mutta ei paksunsuolen, peräsuolen, eturauhasen tai haiman syöpiin. Artikkelin kirjoittajat pitävät uusia syöpälääkkeitä kohtuuttomana rasitteena terveydenhuollolle ja sairausvakuutukselle ja niistä annettuja lupauksia epäoikeudenmukaisina erityisesti potilaiden kannalta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rosuvastatiinista odotellaan uusia tutkimuksia

Statiiniuutuus rosuvastatiinista (Crestor, AstraZeneca) tehdään edelleen kliinisiä tutkimuksia, joiden tuloksien valmistumisen arvellaan viivästyttävän lääkkeen tuloa markkinoille jopa lähes vuodella.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

AIDS-potilaat vailla lääkehoitoa Venäjällä

Venäjällä on rekisteröity 205 000 HIV-potilasta, mutta todellinen määrä lienee yksi miljoona. Vain 500 potilasta saa lääkehoitoa, vaikka hoitoa tarvitsisi ainakin 2 500 potilasta. Maalla ei ole kokonaissuunnitelmaa, jolla HIV-tartuntojen leviäminen estettäisiin, ja hoitoa tarvitsevien määrän arvioidaan ainakin kolminkertaistuvan seuraavan vuoden kuluessa. Yhden AIDS-potilaan hoidon arvioidaan maksavan vuodessa yli 10000 euroa. Toisin kuin Afrikan maissa, Venäjällä HIV/AIDS-lääkkeiden hinnat ovat yhtä korkeat kuin länsimaissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä