78096 osumaa

Preventiivinen lääketiede - uhka perinteiselle lääkärintyölle?

Lääketieteen mahdollisuudet vaikuttaa terveiden ihmisten sairauksien vaaratekijöihin ovat parantuneet. Samanaikaisesti yhteiskunnan terveydenhuoltoon sijoittaman rahoituksen ja lääketieteen mahdollisuuksien välille on kasvamassa yhä suurempi kuilu. Yksittäisen lääkärinkin odotetaan kohdentavan rajalliset resurssit kustannustehokkaimpiin hoitoihin ja hoidosta hyötyviin potilaisiin. Lääkärin työ on alkanut saada yhä enemmän piirteitä, jotka muistuttavat näkökulmasta riippuen joko sijoitusneuvojan tai portinvartijan työtä.

Juhani Airaksinen

Preventiv medicin - ett hot mot det traditionella läkararbetet?

Läkarvetenskapens möjligheter att påverka riskfaktorer för sjukdomar hos friska individer har förbättrats. Samtidigt tenderar klyftan att växa mellan de finansiella resurser som samhället investerar i hälso- och sjukvård och det läkekonsten kan erbjuda. Enskilda läkare förväntas styra de begränsade resurserna mot uttalat kostnadseffektiva behandlingar och patienter som blir hjälpta av vården. Läkarnas arbete börjar, beroende på utgångsläget, allt mer påminna om det arbete som en finansieringsrådgivare respektive en portvakt utför.

Juhani Airaksinen

Kantasolututkimus kiitää

Kantasolututkimus pyyhältää kuin pysähtymätön pikajuna. Kesäkuun lopulla ohitettiin taas kaksi rajapyykkiä (Nature AOP online, 20 June 2002): osoitettiin, että aikuisen kantasolut kykenevät erilaistumaan ennen näkemättömän monipuolisesti, ja parannettiin Parkinsonin tauti kantasolujen avulla - tosin vasta rotilla. Alkion kantasolujen kyky erilaistua moniin suuntiin on ollut tiedossa, mutta monenlaiset eettiset pulmat ja poliittiset näkemykset ovat vaikeuttaneet alkion solujen tutkimista ja vähentäneet niiden houkuttelevuutta tulevaisuuden hoitomuotona. Nyt tutkijat löysivät ihmisen luuytimestä uudenlaisen kantasolun (multipotent adult progenitor cell, MAPC); se näyttää jakautuvan loputtomasti ja kykenee viljeltynä erilaistumaan endo-, meso- ja neuroektodermaaliseksi soluksi. Alkiorakkulaan siirretty MAPC osaa erilaistua ilmeisesti kaikenlaisiksi soluiksi, ja isäntäeläimessä kantasolut kypsyivät ainakin verisoluiksi sekä keuhkojen, maksan ja suolen epiteelisoluiksi. Nämä uudet jatkuvasti jakautumaan ja moniin suuntiin erilaistumaan kykenevät kantasolut saattavat tulevaisuudessa tarjota potilaskohtaisen ehtymättömän soluvaraston, josta saadaan tarvittavat solut hoidettaessa degeneratiivisia tai muita solukuolemista (esim. infarktit) johtuvia sairauksia. Ikään kuin esimakuna tästä, toinen tutkijaryhmä pystyi kypsyttämään neuraalisesta kantasolusta dopamiinia erittävän hermosolun. Kun näitä sitten siirrettiin rottiin, joille oli kemiallisesti aiheutettu Parkinsonin tautia muistuttava tila, rotat paranivat. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, korjautuuko dopamiinijärjestelmä näin täsmällisesti ilman haittoja, sillä dopamiini vaikuttaa myös mm. skitsofrenian synnyssä ja mielialan säätelyssä. Nämä uutuusartikkelit ja melkein kaikki mitä kantasoluista on tarpeen tietää löytyvät nyt Internetistä vapaasti vielä parin kuukauden ajan (http://www.nature.com/nature/stemcells/). Tätä tietoa tarvitaan varmasti klinikassakin jo aivan lähivuosina.

Pekka Leinonen

Kelan terveyspuntarista vertailutietoa kunnittain

Kansaneläkelaitos julkaisee verkkosivuillaan terveyspuntaria, jossa jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen perusteella sairastavuusindeksi. Indeksiluku kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa maan keskiarvoon. Indeksiluvut perustuvat kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä. Aineistosta voi tarkastella esimerkiksi kansantautien esiintyvyyttä kunnittain.

Lentomatkustajan laskimotukosriski

Tutkimukset ovat antaneet yhä enemmän viitteitä siitä, että pitkä lentomatka saattaa altistaa matkustajan alaraajojen laskimotromboosille ja keuhkoembolialle. Uhka laajoista korvausoikeudenkäynneistä ja ongelman näkyvä käsittely mediassa johtivat siihen, että Maailman terveysjärjestö kutsui asiantuntijat pohtimaan, mitä näyttöä lentomatkustajan laskimotukosriskistä on. Oireyhtymälle on kiirehditty antamaan nimi turistiluokan syndrooma.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat