Ei mitään uutta auringon alla

Ei mitään uutta auringon alla, eikä myöskään julkispalvelujen lääkäripulassa tai lääkärien toimenkuvan ja työnjaon sekä koulutuksen uudelleenjärjestelytarpeessa. Viimeaikaisen lehtikirjoittelun myötä mieleeni tulivat Alvar Wilskan kauan elättämät ajatukset. Löysinkin hänen julkaisujensa joukosta Duodecimin vuosikokouksessa v. 1944 pidetyn esitelmän Kansanterveys tieteellisenä tutkimusobjektina. Hän piti esitelmän tultuaan kutsutuksi juuri perustetun Wihurin tutkimuslaitoksen johtajaksi.

Maija L Wilska

Kuopion yliopistoonkin lastenneurologian opettaja

Lastenneurologia on itsenäinen erikoisala, jonka tehtävänä on lasten neurologisten (hermo- ja lihassairauksien) diagnosointi, hoito ja kuntoutus. Lastenneurologista asiantuntemusta tarvitaan monien hermoston akuuttien tulehdussairauksien, traumojen, verenvuotojen ja kouristusten tutkimisessa ja hoidossa. Ihmisen epilepsioista valtaosa alkaa lapsuudessa, osa jatkuu aikuisuuteen. Monenlaiset kehitysviivästymät ja -vammat vaativat syiden selvittelyä. Lasten erityisvaikeudet (ADHD, oppimisvaikeudet yms.) ovat kansanterveysongelma, joka koskee ainakin 5 %:a ikäluokasta ja jolla on neurologinen tausta. Näiden usein aikuisikään kestävien ongelmien diagnosoinnin, hoidon ja kuntoutuksen opettamisen pitäisi kuulua perusterveydenhuollon lääkäreille, joiden vastuulle jää valtaosa diagnostiikasta, kuntoutuksesta, hoidosta ja seurannasta yhteistyössä työryhmän kanssa; työssä onnistuminen ehkäisee inhimillisiä tragedioita - ja säästää yhteiskunnalle suuria rahamääriä.

Eila Airaksinen

Vestibulaarischwannoomaa voidaan seuloa myös aivorunkovastein

Tapani Tikkakoski ym. kirjoittivat Lääkärilehden numerossa 24/2002 vestibulaarischwannooman diagnostiikasta (s. 2639-2642). Olemme kirjoittajien kanssa aivan samaa mieltä siitä, että resurssien rajallisuuden vuoksi on tärkeää kohdentaa magneettikuvaukset oikein, mutta käsityksemme kuvausaiheiden valinnasta ovat erilaiset.

Jukka Kokkonen, Markku Terävä

Vestibulaarischwannooman kuvantamisdiagnostiikka - kirjoittajat vastaavat

Kiitämme Jukka Kokkosta ja Markku Terävää katsausartikkeliamme kohtaan osoitetuista rakentavista kommenteista.

Tapani Tikkakoski

Ylipainehappihoito, melualtistuksen aiheuttama kuulokynnysmuutos ja tinnitus

Seppo Savolainen on esittänyt Lääkärilehdessä 23/2002 (s. 2539-2542) Keskussotilassairaalan ylipainehappihoidon perusteita ja tuloksia ammuntamelulle altistuneiden hoidossa. Asia tulee usein esille myös siviilipuolella sekä ammunta- että muun melun yhteydessä. Esimerkkinä tässä yhteydessä sopii mainita Helsingin Sanomien uutisointi 5.6.2002 otsikolla Pekka Kuusiston kuulo palautui. Uutisessa todetaan Kuusiston altistuneen Englannissa hävittäjäkoneen ylilentoon liittyneelle melulle ja mainitaan, että Kuusisto harkitsi happihoitoa, mutta yön aikana tilanne parani, tinnitus väheni ja absoluuttinen sävelkorva toipui.

Tapani Jauhiainen

Kirjoittajat vastaavat

Kiitämme Tapani Jauhiaista kommenteista artikkeleihimme Ylipainehappihoidon asema nykylääketieteessä - onko Suomessa jääty jälkijunaan? ja Meluvammojen hoito ylipainehappihoidolla. Molemmat kirjoitukset ovat katsausartikkeleita ja jälkimmäiseen kirjoitukseen oli liitetty mukaan kokemuksia Keskussotilassairaalassa hoidettujen äkillisten meluvammojen hoitotuloksista.

Jari Suvilehto, Seppo Savolainen

Isä meidän

Lapsen oikeus saada tietää biologinen isänsä on yksi pääperiaate ennen kesää annetussa lakiesityksessä hedelmöityshoidoista. Onko isyys, oikea vanhemmuus ja perheen merkitys lapsen kehitykselle kiteyttävissä tähän lain kirjaimeen? Luulenpa ettei.

Juha Pekka Turunen

Kuntalaisen toiveet ja tarpeet ohjaavat julkisten palvelujen tuotantoa Ruotsissa

Palvelutyönantajien selvitys Julkisten palveluiden järjestäminen Ruotsissa avaa mielenkiintoisen näkökulman Suomessa käynnissä olevaan keskusteluun julkisten palvelujen uudistamisesta.

Mika Vehkasaari

Ruotsin kundval-järjestelmä

Ruotsissa asiakkaan valinnanmahdollisuutta on korostettu voimakkaasti jo 1980- ja 1990-luvun vaihteesta lähtien. Tällöin terveydenhuollon osalta asiakkaille taattiin pääsy hoitoon tietyssä ajassa ja edelleen laajat valinnan mahdollisuudet hoitopaikan valinnan suhteen. Kunnallisten palveluiden kohdalla uudempana järjestelmänä on yleistymässä kundval-järjestelmä. Tämän järjestelmän puitteissa kuntalainen voi itse päättää keneltä palvelutuottajalta hän haluaa saada palvelut itselleen.

Apoptoosi sydämen kehityksessä

3.5.2002 Turun yliopisto

Eltyeb Abdelwahid