Genomiprojektin kuvaus

Kun Human Genome Project kevättalvella 2001 julisti tulleensa tavoitteeseensa eli tuottaneensa lähes valmiin luonnoksen ihmisgenomin tekstistä, oli ilmoituksella mahtava uutisarvo. Tiedotusvälineet pohdiskelivat mitä sovelluksia tämä tieto poikisi, mitä hyvää ja pahaa se aiheuttaisi. Ihmeteltiin, että ihmisen geenimäärä ei lopulta ollutkaan kuin pari-kolme kertaa niin suuri kuin laakamadolla tai banaanikärpäsellä. Kilpajuoksu Human Genome -projektin eli julkisrahoitteisen kansainvälisen yhteistyökonsortion ja toisaalta yksityisen Celera Genomics -yrityksen välillä genomiprojektin loppumetreillä nosti esiin keskustelua siitä, kuka saadun geenitiedon omisti ja miten tuo tieto voitaisiin muuttaa rahaksi vaikkapa patentoinnin avulla. Kumpikin taho katsoi saaneensa ihmisgenomin suurin piirtein läpiluetuksi samoihin aikoihin. Tiedelehti Nature julkaisi kansainvälisen genomiprojektin tuloksen samaan aikaan kuin Celeran tulos julkaistiin Science-lehdessä.

Helena Kääriäinen

Uudistunut maksapatologian perusteos

Minulla on ollut ilo ja kunnia arvostella maksapatologian keskeisen oppikirjan 2. ja 3. painokset, nyt edessäni on kirjan 4. painos. Kaikki ovat ilmestyneet seitsemän vuoden välein, ja ehkä tähänkin pätee sanonta, että asiat muuttuvat 7 vuoden välein. Yleensä sanotaan, ettei minkään oppikirjan peräkkäisiä painoksia kannata ostaa, sillä muutokset ovat niin vähäisiä. Tämä ei koske nyt arvosteltavana olevaa maksapatologian raamattua, sillä 4. painos on ikään kuin eri kirja verrattuna edelliseen painokseen. Kirja on 33 kirjoittajan yhteinen hanke, joka jakautuu 18 osaan ja on sivumäärältään 165 sivua pidempi kuin edellinen, vuonna 1994 ilmestynyt 3. painos.

Judit Mäkinen

Kompressio avain tiedon diagnostiseen käyttöön

Moniulotteisten havaintojen todennäköisyysjakautumia voidaan mitata numeerisesti, vaikka ulottuvuuksia olisi satoja tuhansia, kuten on lääketieteen diagnostiikassa.

Erkki Karjalainen

Patologisanatominen diagnoosi potilashyötynä

Lääkärilehden numerossa 27-29/ 2002 julkaistiin Juhani Kaivolan ja Lasse Lehtosen toimittama artikkeli Patologisanatominen diagnoosi potilasvahinkona. Artikkelin takia allekirjoittanut patologi ja Potilasvahinkolautakunnan pysyvä asiantuntija patologian alalla vuodesta 1987 ei voi välttyä seuraavilta ajatuksilta: Oletteko Te arvoisat lukijat koskaan ajatelleet patologisanatomista diagnoosia potilashyötynä? Monessako miljoonassa tapauksessa patologisanatominen diagnoosi on potilashyöty Suomessa vuosittain?

Judit Mäkinen

Miten käy poliitikolta priorisointi?

Terveydenhuoltoa uhkaa kassakriisi. Valtio on jähmettynyt budjettikatatoniaan ilman konkreettista parannusotetta. Kunnat taas taaplaavat ja tempoilevat jonotusongelmissaan ja lisääntyvissä velvoitteissaan miten kykenevät.

Outi Aikio

Tupon edellytykset yritetään selvittää syyskuun loppuun mennessä

Maan hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt ovat käynnistäneet selvitystyön tulopoliittisen kokonaisratkaisun aikaansaamiseksi.

Akava: Veronalennukset jäävät kovin vaatimattomiksi

- Hallituksen esittämät tuloveron alennukset jäävät kovin vaatimattomiksi. Jo kansainvälisen palkkakilpailukyvyn vuoksi tuloverotusta on Suomessa alennettava useamman vuoden vero-ohjelmalla, kommentoi Akavan puheenjohtaja Risto Piekka hallituksen budjettiehdotusta ensi vuodelle.

Mika Vehkasaari

Jukka Vänskä aloitti työmarkkinatutkijana

Valtiotieteen maisteri Jukka Vänskä, 28, on aloittanut elokuun puolivälissä työmarkkinatutkijana Lääkäriliiton toimistossa.

Mika Vehkasaari

Imeväiskuolemien välittömät syyt ja altistavat riskitekijät Malawin maaseudulla

25.5.2002 Tampereen yliopisto

Merimaaria Espo

Bisfenoli A:n ja kasvisterolien vaikutukset hilleriin ja peltomyyrään

27.5.2002 Helsingin yliopisto

Petteri Nieminen