Onko aivohalvaus aliarvostettu riski verenpainepotilaalla? Korkean verenpaineen hoidossa pitäisi hallita myös ihmisen motivointi

Verenpainepotilas pelkää saavansa sydäninfarktin ja säpsähtää jokaista outoa tuntemusta rinnassaan. Kuitenkin korkean verenpaineen tiedetään lisäävän aivohalvauksen riskiä 34 prosenttia. Aivohalvaus jää ihmisten mielikuvissa usein dramaattiselta tuntuvan infarktin varjoon. Potilaan elämänlaadulle aivohalvauksen seuraukset ovat kuitenkin usein hyvin dramaattiset: joka kolmas kuolee, ja kolmasosalle jää pitkäaikaisia haittoja.

Ulla Järvi

Aivohalvaus kaatoi kesken leikkauksen

Aivohalvauksista ja LIFE-tutkimuksesta keskustelevan kokouksen mieleenpainuvin puheenvuoro kuultiin varmasti todelliselta asiantuntijalta. Itävaltalainen professori Peter Brücke sai aivohalvauksen kesken sydänleikkauksen kaksi vuotta sitten.

Tuore väitös: Kohonneen verenpaineen hoidossa vielä parantamisen varaa

Kohonneen verenpaineen hoito on vaativaa, muttei mahdotonta, voisi tiivistää tuoreen Kuopiossa tarkastetun LL Mika Kastarisen väitöstutkimuksen keskeisen sanoman.

Terveys on globaali juttu

Aikaisemmin saatettiin ajatella, että ihmisen terveys on jonkinlainen yksityinen asia, ja siten lääketiedekin on vain paikallista kulttuuriin ja kotimaahan sidottua. Nykyisin - eikä varsinkaan tulevaisuudessa - ei voida enää ajatella näin rajoittuneesti, sanoo filippiiniläinen lääketieteen opiskelija Rainier P. Escalada. Hän viettää kesäkuuta Suomessa Global Health -kurssilla.

Ulla Järvi

Miten terveysaseman hoitaja toimii, jos terveysasemalle ei ole saatu lääkäriä Kuvaus Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksen lääkärihoitaja-projektin alkuvaiheista hoitajan tekemän työn näkökulmasta

Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksessa käynnistettiin lääkärihoitaja -projekti, joka aloitettiin taajamista etäällä olevien sivuterveysasemien lääkäripulan vuoksi. Hoitajatyövoimaa on ainakin toistaiseksi ollut maaseudulla paremmin saatavilla. Myös maakuntakeskuksen kupeessa olevalle pääterveysasemalle on lääkäreitä saatu selvästi helpommin. Päätettiin kehittää uutta toimintamallia, jossa hoitajan ja lääkärin väliseen työnjakoon tehdään muutoksia ja jossa kehitetään etäasiointimalleja. Projektissa osoittautui, että hoitajat voivat hoitaa ainakin alustavasti noin 70 % niistä asioista, joiden vuoksi väestö ottaa yhteyttä terveysaseman potilastoimistoon.

Pekka T. Jaatinen, Riitta Vanhatalo, Anne Tasanko

Lääketieteen opiskelijoiden kokemukset ja arviot käytännön opetuksesta terveyskeskuksessa

Terveyskeskusharjoittelun onnistumiseen vaikuttavat eniten lääketieteen opiskelijat itse. Oppimista edistävinä tekijöinä tärkeimpiä ovat opiskelijoiden asenteet perusterveydenhuoltoa kohtaan. Niihin voidaan kuitenkin vaikuttaa onnistuneilla harjoittelupaikkavalinnoilla. Helsingin yliopiston lääketieteen opiskelijoiden kokemusten perusteella terveyskeskusharjoittelun hajasijoittelu toimi hyvin. Oppimistarpeiden havaitseminen, annettu potilasvastuu ja uudet oppimiskokemukset lisäsivät tyytyväisyyttä ja oppimista. Opiskelijan itsenäisen työn tarkistaminen sekä kiinteä yhteistyö opiskelijan ja ohjaajan kesken osoittautuivat parhaiksi ohjausmenetelmiksi. Jakson ajoittuminen opinto-ohjelmaan tulisi tarkistaa.

Pertti Kekki, Marja Sihvonen

Kirje Yhdysvalloista

Hybridikloonaus, jossa käytetään eri eläinlajien tai ihmisen ja eläimen DNA:ta ja munasoluja (cross-species cloning), on alkanut yleistyä. Viime aikoina paljon huomiota alalla saanut Advanced Cell Technology ilmoitti jo vuonna 1998 siirtäneensä ihmisen DNA:ta lehmän munasoluihin. Tavoitteena oli luoda kantasoluja mutta siinä ei onnistuttu.

Tuula Fabrizio

Koodinpuhujat

Navajointiaanit toimivat radisteina Tyynen meren sodassa. Navajokieleen perustuvaa koodia ei murrettu kertaakaan.

Erkki Karjalainen

Lääkäri ja Kulttuuri

Suomen Lääkärilehden kulttuuripalsta on saanut oman keskustelu- ja informaatiotaulun Fimnetiin. Taulun nimi on Lääkäri ja Kulttuuri. Taulu avautuu samasta valikosta kuin kaikki muutkin Lääkäriliiton keskustelu- ja informaatiotaulut. Tämä uusi taulu on avoin jokaiselle kulttuurista kiinnostuneelle Fimnet-tunnuksen omaavalle lääkärille, ja kaikilla on sinne myös kirjoitusoikeus.

Ulla-Kaija Lammi

Uusi vanhuspsykiatrian käsikirjan painos

Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1991 ja toinen vuonna 1997. Toimittajina kaikissa ovat olleet Robin Jacoby ja Catherine Oppenheimer. Uusimmassa painoksessa on säilytetty edellisten rakenne, mutta artikkeleiden sisältöä on muutettu uusilla aineksilla ja korjauksilla. Tietoja on päivitetty. Uudet kirjoittajat tuovat teokseen tuoreutta.

Pirkko Hiltunen