Lyhyesti: Ruokavalio vaikuttaa rikollisuuteen?

Tutkimusten mukaan rikokseen syyllistyneiden ruokavaliosta puuttuu tärkeitä ravintoaineita. Niinpä pyrittiinkin selvittämään, voidaanko nuorten vankien käyttäytymishäiriöitä vähentää, jos heidän päivittäiseen ruokavalioonsa lisätään tärkeitä vitamiineja, mineraaleja ja essentiellejä rasvahappoja. Lumekontrolloidun kaksoissokkokokeen mukaan aktiivihoitoryhmä teki keskimäärin 140 päivän seurannan aikana 26 % vähemmän (p = 0,03) rikkomuksia kuin lumeryhmä. Voisikohan myös vapaassa yhteiskunnassa monipuolisella ruokavaloilla vähentää rikollista käyttäytymistä?

Raimo Kr Salokangas

Farmakologian ja kliinisen farmakologian opetus Turun yliopistossa

Yliopistojen koulutusohjelmia uudistetaan, jolloin farmakologian ja kliinisen farmakologian opetuskin muuttuu. Lääkeinfo-palstalla julkaistiin vuonna 2000 Kuopion, Oulun ja Tampereen yliopistojen farmakologian opetusta kuvaavat artikkelit. Alla oleva artikkeli kuuluu samaan sarjaan. Kirjoittajia on pyydetty kuvaamaan paitsi opetusta, myös sitä miten rationaalisen lääkehoidon periaatteet otetaan huomioon.

Risto Huupponen, Irma Holopainen

Lauantaiaamun halvaus

Päivystysvastaanotolle tuli lauantaiaamupäivänä noin 40-vuotias mies. Aamulla herättyään hän oli todennut vasemman alaraajansa tunnottomaksi ja toimimattomaksi. Muita oireita vaivaan ei liittynyt.

Leena Varesmaa-Korhonen, Pekka Mäntyselkä

Uusi jätepolitiikka ja terveys

EU:n ja muidenkin kehittyneiden maiden jätepolitiikat ovat ajautuneet kriisiin. Suomen tiheä kaatopaikkaverkosto on ajettu alas ja tilalle on tuotu keskitetyt kaatopaikkaratkaisut. Terveydenhuollon jätteiden erityispiirteet voivat nostaa kustannuksia tuntuvasti erityisesti taantuvilla haja-asutusalueilla. EU:n kaatopaikkadirektiivi pyrkii lisäämään eloperäisen materiaalin kierrättämistä voimakkaasti. Suomen kylmä ilmasto, yksittäisten jäte-erien pienuus ja koostumuksen vaihtelevuus sekä kompostointiteknologian ongelmat muodostunevat esteeksi laajamittaiselle biojätteen kierrättämiselle Suomessa. Mikäli vaihtoehdoista ei kyetä ajoissa keskustelemaan avoimesti ja asiallisesti voi edessä olla suuria ongelmia ja niukkojen resurssien tuhlaamista.

Mikko Paunio

Sairaanhoitaja lääkehoidon ja verensiirron toteuttajana - lupakäytäntö

Lääkkeen voi antaa erityisissä tapauksissa (infuusio- ja injektionesteet) vain tehtävään koulutettu ja riittävästi kokemusta omaava terveydenhuollon ammattihenkilö, jolle johtava lääkäri on antanut oikeuden edellä mainittujen lääkemuotojen antamiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa sairaanhoitopiirien erilaisista käytännöistä, jotka koskivat terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeutta lääkehoitoon erityisissä tapauksissa ja verensiirtoon. Kirjallinen lupa oli käytössä 95 %:ssa yksiköistä. Luvan myönsi eriasteinen lääkäri. Kuulustelu järjestettiin 60 %:ssa yksiköistä. Kuulustelun vastaanotti pääosin lääkäri.

Markku Mattila, Arja Isola

Kirje Yhdysvalloista

Stressin yhteydessä ilmenevä nopea vihareaktio on merkki sydänsairauden vaarasta. Ilmiö on riippumaton esimerkiksi sukuanamneesista, kohonneesta verenpaineesta tai diabeteksesta.

Tuula Fabrizio

Kätketyn onnen voi löytää

Marian karu ja kaunistelematon kertomus omasta elämästään antaa oivan mahdollisuuden tutustua erääseen niistä lukuisista tapauksista, joissa lapsen ääntä ei ole huomattu kuulla riittävästi, jos lainkaan. Kukaan ei sitä varmastikaan tietoisesti ole halunnut olla kuulematta. Tarina ei myöskään aina ole tällainen, mutta se ei saisi koskaan olla tällainen.

Sirpa Rieppo

Akkukäyttöinen lentokone?

Litiumioniakut ovat kolmekymmentä kertaa kevyempiä kuin lyijyakut. Nyt kokeillaan, voidaanko polttomoottori korvata sähkömoottorilla.

Erkki Karjalainen

Lääkärin portfolio - ura vai ammatillinen osaaminen?

- Hyvä lääketieteilijä ei välttämättä ole hyvä lääkäri. Jos haluan kehittää lääkäriyttäni, minulla ei ole välttämättä aikaa kehittää tutkimusta, miettii psykiatri Matti Huttunen. Hän pohti aihetta Tampereella kevättalvella seitsemännen kerran järjestetyssä Terveys ja yhteiskunta -luentosarjassa. Lääkäriyden ydintä pohtivat myös ylilääkäri Antero Lassila ja professori Arja Ropo.

Anja Mathur

Kaksoisroolin anatomia

Viime vuosien suomalaisen terveyspoliittisen keskustelun toistuva teema on ollut kysymys lääkärien kaksoisroolista. Syytösten kohteena on ollut se, että sama lääkäri on voinut toimia julkisessa virassa saaden palkkansa kuntien ylläpitämästä yksiköstä ja pitää vapaa-ajallaan vastaanottoa yksityislääkärinä, jolloin potilaat saavat korvausta hoitokustannuksiinsa Kelalta. Lääkärikunta on korostanut kaksoisroolin tarkoittavan kannustusta vapaa-ajalla tehtävään ylityöhön, joka tuo lisää tehokkuutta terveydenhoitoon. Useat ministerit ja korkeat valtion virkamiehet puolestaan ovat nähneet viran ohella tehtävän yksityispraktiikan tuhoisana julkiselle terveydenhuollolle. Yksityislääkärinä toimivan erikoislääkärin on katsottu aiheuttavan turhia erikoislääkärikäyntejä, jotka olisi tullut tehdä julkisen sektorin perusterveydenhuollon lääkäreille. Yksikanavaisen rahoituksen on katsottu toimivan tehokkaammin, jonka vuoksi monet johtavat poliitikot ja virkamiehet ovat esittäneet monikanavaisuuden poistoa ja sairausvakuutuksen lakkauttamista sekä sv-korvausten siirtämistä kuntien laskennallisiin valtionosuuksiin.

Kari Pylkkänen