Pyörtyneen ennuste

Sydänperäisestä syystä pyörtyneet ovat suuressa vaarassa, sillä yli 10 % heistä kuolee seuraavan puolen vuoden aikana. Tajunnanmenetys aiheutuu rytmihäiriöstä. Taustalla on tavallisesti sydänvika, joka tajuttomuuskohtauksen aiheuttaessaan edellyttää sairaalatutkimuksia (NEJM 2002;347: 931–3). Sydäninfarktin, sepelvaltimotaudin ja vasemman kammion toiminnanvajauksen diagnostiikka on keskeistä. Keuhkoembolia tulee sulkea pois jo päivystyksessä. Kardiomyopatia, tri- ja bifaskikulaariset johtumishäiriöt, pitkä QT-aika sekä oikean kammion dysplasia (T-inversiot V1-3 vinkkinä) olisi muistettava – samoin iatrogeeniset syyt (mm. liiallinen diureetti- tai vasodilatoiva lääkitys). Vaarallinen rytmihäiriö saattaa jäädä kiinni EKG:n pitkäaikaisnauhoituksessa, mutta tämä ei tietenkään sulje niitä pois.

Markku Kojo aloitti neuvottelupäällikkönä

Lakimies Markku Kojo, 44, on aloittanut Lääkäriliiton uutena neuvottelupäällikkönä syyskuun puolivälissä. Tehtävää aiemmin hoitanut Matti Koivistoinen jää eläkkeelle lokakuun puolivälissä. Kojo tuli Lääkäriliittoon Akavasta, jossa hän toimi erityisesti eläkeasioita hoitavana lakimiehenä.

Eläketurva vuoden 2005 alusta

Muutoksia on tulossa lakisääteiseen eläkeikään, eläkkeen karttumasäännöksiin sekä työansioiden että eläkkeeseen hyväksyttävien muiden kuin varsinaisen työssäoloajan ansioiden osalta, maksussa olevien eläkkeiden indeksikorotuksiin ja eläkkeeseen laskettavien ansioiden ostovoiman säilymiseen ansaintahetkestä eläkkeellesiirtymiseen. Palkansaajan työeläkemaksussa tapahtuu muutos karttumaprosentin muuttuessa 53 ikävuoden täyttämisen jälkeen.

Nuoruuden lähde (pääkirjoitus SLL 39/2002)

Eläinkokeista on saatu jo rohkaisevia tuloksia (3,4,6). Kun rotille annettiin 2DG:a, niiden paastoverensokeritaso laski, veren insuliinipitoisuus pieneni huomattavasti ja rotat laihtuivat huolimatta siitä, ettei niiden ruokahalu muuttunut ja ravinnonotto pysyi jokseenkin ennallaan. Glukoosijohdannainen myös suojaa jyrsijöiden hermostoa myrkkyvaikutuksilta. Valitettavasti 2DG:sta ei kuitenkaan liene lääkkeeksi. Tutkimuksissa nimittäin on paljastunut, että sen terapeuttinen leveys on sangen kapea: osa eläimistä saa siitä vaikeita haittoja käytön pitkittyessä tai annoksen kasvaessa hiukankaan tavanomaista suuremmaksi. Siksi kehitys vie nyt kohti turvallisempia 2DG-analogeja (3). Näistä jodoasetaatti on ainakin hermostoa suojaava. Diabeteslääkkeinä käytetyt insuliiniherkisteet ovat myös ehdokkaina; hypoglykemia saattaa kuitenkin nousta niiden kompastuskiveksi. Kiinnostavia ovat myös yhdisteet, jotka tehostavat rasvan käyttöä energianlähteenä. Tuolloin glukoosia poltettaisiin vähemmän, ja tila vastaisi paastoa. Antioksidantit liittyvät kiinteästi glukoosin ja rasvojen aineenvaihduntaan ja suojaavat teoriassa hapettumishaitoilta; kliinisten antioksidanttitutkimusten tulokset ovat kuitenkin jääneet laihoiksi (1). Ihmisen maksimaalinen elinikä ei pitene pelkästään sairauksia voittamalla. On arvioitu, että vaikka kaikki ikääntymiseen liittyvät kuolinsyyt saataisiin poistetuksi, ihmisen elämä venyisi vain 15 vuotta (1). Niinpä seuraavan sadan vuoden aikana odotettavissa oleva elinikä tulee jäämään alle 90 vuoteen, jollei vanhenemisen perusilmiöihin opita puuttumaan. Nykykeinoin pystytään ensisijaisesti vähentämään sairauksien vaaratekijöitä (mm. tupakka, alkoholi, lihavuus) tai kohentamaan sairauden vastustuskykyä (mm. ravinto ja liikunta) (7). Mutta – toisin kuin Seneca aikoinaan esitti – vanhuus ei ole parantumaton sairaus. Tuoreen selonteon (1) mukaan vanhenemisen perustutkimuksen tulisi saada sijansa mm. geeniteknologian ja kantasolututkimuksen hankkeissa. Vain uusimman tiedon ja tekniikan avulla ihmisen elinikää pystytään merkittävästi pidentämään. Toisaalta eliniän geneettisen peukaloinnin pelätään sysäävän evoluution sivuraiteelle: valintapaineessa haitallisia mutaatioita ja vaarallisia sairauksia saattaa alkaa esiintyä aiempaa enemmän nuoremmilla (8).

Kuntakohtaisen jonon laillisuus

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin (HUS) rahoitusongelmat ovat saaneet viime viikkoina näyttävää mediajulkisuutta. Pohdiskeluun on noussut myös kysymys kuntakohtaisista jonoista. Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Saman lain mukaan kansalaisten aseman lain edessä on oltava yhtäläinen. HUS:n rahoituskeskustelun oheen nousee laillisuusharkinta: voidaanko Suomen sairaalajärjestelmään sallia syntyvän kuntakohtaisia jonoja, eli asetelma, jossa potilas saa hoidon sen mukaan, missä määrin hänen kotikuntansa on päättänyt ostaa sairaanhoitopalveluja.

Ilkka Kauppinen

Lagligheten hos skilda köer för de enskilda kommunerna

Finansieringsproblemen för Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt (HNS) har under de senaste veckorna fått stor publicitet i medierna. Frågan om skilda köer för de enskilda kommunerna har också blivit föremål för diskussion. Enligt Finlands grundlag skall det allmänna, enligt vad som närmare bestäms genom lag, tillförsäkra var och en tillräckliga social-, hälsovårds-, och sjukvårdstjänster samt främja befolkningens hälsa. Enligt samma lag skall alla medborgare vara likställda inför lagen. Vid sidan om den finansieringsdiskussion som förs om HUS, tillkommer ytterligare bedömningen av lagligheten hos ett sådant förfarande. Kan skilda köer för de enskilda kommunerna tillåtas uppstå i det finska sjukhussystemet, dvs. en konstellation där patienten erhåller vård utgående från i vilken utsträckning hans eller hennes hemkommun har beslutat köpa sjukvårdsservice.

Ilkka Kauppinen

Ohittavatko geenit moraalin? Biologinen evoluutio voittaa elämän maratonilla kulttuurievoluution

Ihmisen aivot ovat biologisesti järjetön luomus. Ne ovat vain pari prosenttia ihmisruumiin painosta, mutta kuluttavat lepotilassakin viidenneksen elimistön energiasta. Suuri aivomassa tekee päästämme suhteettoman ison ja ihmislapsen syntymästä vaarallisen ja tuskallisen. Tuottaisiko luonnonvalinta jotain näin epäkäytännöllistä? Mitä tekemistä kulttuurievoluutiolla on ollut aivojen kanssa?

Ulla Järvi

Geenien ja meemien kilpajuoksu

- Tämä replikaattoreiden maailma! kuvailee Turun yliopiston dosentti Matti Kamppinen tätä ikuisen evoluution oravanpyörää, jonka sisällä me ihmisetkin kipitämme biologiamme ja moraalimme varassa. Joka hetki kopioituvat elolliset oliot, mutta myös tavat ja muut kulttuuriset piirteet.

Ulla Järvi

Suomi esitti kantansa EY-tuomioistuimessa: Kotivaltion kustannuksella ulkomaille hoitoon hakeutuva tarvitsee ennakkoluvan

Suomi katsoo, että muista EU-maista kotivaltion kustannuksella hoitoa hakevilta potilailta on voitava edellyttää ennakkolupaa hoitoon hakeutumiseen. Hoidon tarpeellisuutta arvioitaessa on otettava huomioon potilaan terveydentila mutta myös suhteutettava hoidon kiireellisyys muiden potilaan kotimaassa hoitoa jonottavien potilaiden tilanteeseen.

Suvi Sariola

Tutkimus-EVOa siirrettiin koulutukseen

Valtion ensi vuoden talousarvioesitys toteuttaa kansallisen terveysprojektin suunnitelman, jonka mukaan tutkimustoimintaan tarkoitettua EVO-rahaa siirretään koulutus-EVOon. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan tutkimusrahaa siirretään koulutukseen kahdeksan miljoonaa euroa.