78096 osumaa

Ollako vai ei? (pääkirjoitus SLL 35/2002)

Keskeistä on tunnistaa depressio ja hoitaa se tehokkaasti. Nimittäin depressiopotilaat tekevät noin kaksi kolmesta itsemurhasta – ja kuitenkin vain noin kuudenneksella itsemurhan tehneistä on ollut asianmukainen masennuslääkitys (2,3). Depression havaitseminen edellyttää valppautta, sillä sairaus saattaa piillä niiden monenlaisten somaattisten vaivojen takana, joiden takia potilas ensisijaisesti hakeutuu lääkärille (2). Itsemurhaa ennustavat osuvimmin aiemmat yritykset ja itsemurha-ajatukset tutkimushetkellä (2). Tuore itsemurhayritys on suuren vaaran merkki, ja potilas tarvitsee pätevän psykiatrisen arvion ja hoidon (5). Depressiivisyyden arvion jälkeen lääkärin tulisi kiinnittää huomiota potilaan mahdolliseen toivottomuuteen – tässä lääkärin omat vastatunteet ja huoli saattavat olla informatiivisia (2,3,5). Toivottomuus ennakoi itsemurhaa jopa paremmin kuin depressio. Tyypillistä tällaiselle lohduttomuudelle on ratkaisukeinojen ja ajatusmaailman kapeutuminen: kuolema nähdään ainoana vaihtoehtona (3). Lopuksi itsemurhavaarassa olevalta potilaalta on aina kysyttävä suoraan mahdollisista itsemurha-ajatuksista tai -suunnitelmista (2,5). Näiden vakavuus on painava peruste sairaalahoidolle (2). Depression ohella alkoholismi on merkittävä itsemurhan vaaratekijä, mikä voi auttaa löytämään itsemurhavaarassa olevia potilaita perusterveydenhuollossa. Noin viidennes alkoholisteista tekee itsemurhan (2,3). Perusta voi olla biologinen, sillä pitkään jatkuva alkoholin käyttö tyhjentää aivot serotoniinista ja johtaa depressioon (3). Tutkimusten mukaan jopa puolet itsemurhan tehneistä on ollut päihtyneitä kuollessaan (3). Alkoholismin hoitoa vaikeuttaa tunnetusti hoitomyöntyvyyden puuttuminen, mutta depressiivisyyden ja alkoholin käytön syyseuraussuhteiden pohtiminen (3) tai päihdehuolto (5) saattaa olla avuksi. Ihmiskontaktit, myös hoitopaikkaan, tukevat merkittävästi potilasta: esimerkiksi Chicagossa itsemurhan tehneistä joka toisella ei ollut lainkaan läheisiä ystäviä (3).

Pyhittääkö tarkoitus keinot lääkekustannuksia leikattaessa? (pääkirjoitus SLL 35/2002)

Jatkossa apteekin tulisi aina vaihtaa lääkärin määräämä valmiste halvimpaan mahdolliseen vaihtoehtoon. Vaihto voitaisiin estää vain lääketieteellisillä perusteilla (jotka merkitään reseptikaavakkeeseen) tai potilaan kieltäessä lääkkeen vaihdon. On selvää, että lakimuutos aiheuttaisi toteutuessaan paljon lisätyötä apteekeissa, epäselvyyksiä ja lisääntyviä yhteydenottoja lääkäreihin sekä paljon hämmennystä potilaissa. Lehtitietojen mukaan kaikki kansanedustajat eivät aikanaan äänestäessään tienneet, mikä on ns. umts-lupa. Vielä harvempi potilas tietää, mitä geneerinen valmiste tarkoittaa, miten sitä on tutkittu ja miten se saattaa erota alkuperäislääkkeestä.

Kädet puhtaaksi

Nyt ranskalaisessa tutkimuksessa propanolipohjaisen alkoholiliuoksen (3–5 ml) hierominen käsissä vähensi merkitsevästi enemmän käsien bakteerikantaa kuin käsien pesu klooriheksidiiniä sisältävällä saippualla (BMJ 2002;325:362–5). Puhdistustapoja verrattiin satunnaistetusti normaalin työpäivän aikana kolmella tehostetun valvonnan osastolla; näin pyrittiin saamaan käytännön tuloksia. Tässäkin tutkimuksessa käsien pesun huonompi tulos osittain johtui liian lyhyestä pesuajasta. Puoli minuuttia riittää tuhoamaan bakteerit hierottaessa kädet alkoholiliuoksella, mutta käsien pesuun se on ilmeisesti liian lyhyt aika. Ajan säästö onkin tehokkuuden lisäksi alkoholiliuoksen etu käsien desinfioinnissa. Aiemmin on epäilty, että alkoholiliuoksen antibakteerinen teho hiipuu käyttökertojen myötä, mutta nyt tällaista ei todettu. Pieni alkoholiliuosmäärä (3–5 ml) kertakäyttöpakkauksissa kulkee kätevästi työtakin taskussa ja on siten näppärä kiireisessä potilastyössä.

Hoitajien muuntokoulutuksen suunnittelu alkaa uudelleen

– Kuopion ja Oulun yliopistojen tekemien analyysien mukaan muuntokoulutus ei ole järkevä ratkaisu. Sairaanhoitajien ja lääkärien koulutuksessa on erittäin vähän yhteistä ainesta. Minun nähdäkseni asiassa ei ole kesän aikana tapahtunut mitään uutta, joten ihmettelen, miksi muuntokoulutus jälleen nostetaan keskustelun kohteeksi, sanoo myös Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Markku Äärimaa.

Perustamishankkeiden rahoitus muuttuu

Kehittämishankkeiden tavoitteena on saada aikaan pysyviä muutoksia esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisessä työnjaossa, palvelujen järjestämisessä tai henkilöstön osaamisessa. Rakentamista tuetaan yhä, mutta tuen edellytykset tiukentuvat selvästi. Valtion tuki perustamishankkeelle edellyttää, että hanke on välttämätön kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi tai toiminnallisen kehittämishankkeen toteuttamiseksi. Perustamishankkeisiin voivat saada tukea vain taloudellisesti heikossa asemassa olevat kunnat. Valtionavustusta maksetaan 25–50 prosenttia lääninhallituksen vahvistamista kustannuksista.

Arveluttavalla keinolla säästöjäniksen perään

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan geneerisen substituution mahdollistavia säännöksiä. Tällä erää asia vilahti ensimmäisen kerran julkisuuteen valtion lisäbudjettivalmistelussa, kun ministeri esitti tämän menettelyn poppakonstiksi rahoittaa isyysloman pidentäminen. Lääkäriliiton edustajatkin kutsuttiin kesäkuun puolivälissä ministeriöön vastaamaan kysymykseen, miten geneerinen substituutio voitaisiin toteuttaa. Keskustelua ei haluttu käydä siitä, onko tällaiselle lääkevalmisteen vaihtamiselle perusteita ja mitä seuraamusvaikutuksia menettelyllä voisi olla. Nyt ministeriön budjettiesityksessä todetaan lyhyesti, että eduskunnalle annetaan esitykset lääkelain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta siten, että lääkekustannusten kasvua rajoitetaan. Tällä tavoitellaan 15 miljoonan euron säästöä, mikä edustaa lääkekorvauksista vajaata kahta prosenttia.

Santero Kujala

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat