Keliaakikko tarvitsee lääkäriltä tarkan lausunnon erityistukeen Keliakiaa sairastavat alkavat saada lokakuun alusta alkaen 21 euron erityistukea ruokavalion aiheuttamiin lisäkuluihin. Lehti 36: Ajankohtaista 36/2002 Kommentteja
Kelan tuki ei kata erikoisruokavalion tuomia lisäkuluja Kuukauden erityistuki ei kuitenkaan kata edes kahdessa viikossa syntyviä ylimääräisiä kustannuksia, osoitti Etelä-Suomen lääninhallituksen tekemä vertailu laktoosittoman ja gluteenittoman ruokavalion kustannuksista. Lehti 36: Ajankohtaista 36/2002 Kommentteja
Diabeteksen ehkäisyohjelma valmiiksi tämän syksyn aikana Diabeteksen ehkäisyohjelma aiotaan puristaa valmiiksi tämän syksyn aikana, jotta töihin päästäisiin heti ensi vuoden alussa. Ulla Järvi Lehti 36: Ajankohtaista 36/2002 Kommentteja
Brundtland ei yllättäen jatkakaan WHO:ssa Gro Harlem Brundtlandin päätös luopua WHO:n pääjohtajuudesta ensimmäisen kauden jälkeen merkitsee jäsenvaltioille tiukkoja neuvotteluja erittäin kiireisellä aikataululla. Lehti 36: Ajankohtaista 36/2002 Kommentteja
Takrolimuusi tullut Suomenkin markkinoille Kortikosteroidivoiteille on saatu nyt Suomenkin markkinoille ensimmäinen varteenotettava haastaja, takrolimuusivoide. Tänä syksynä myyntilupaa odotetaan vielä takrolimuusin johdannaiselle primekrolimuusille. Lehti 36: Ajankohtaista 36/2002 Kommentteja
Sepelvaltimotautikohtaukset terveydenhuollon haasteena Sepelvaltimotautia koskeva epidemiologinen tietoaines (1,2,3) antaa hyvän lähtökohdan taudin ehkäisyä ja hoitoa koskeviin suunnitelmiin kuin myös niiden vaikuttavuuden arviointiin. 1970-lukua on arvioitu tehostuneen ennaltaehkäisyn vuosikymmeneksi. 1980-luvulta parantunut lääketutkimus ja lisääntynyt invasiivinen tutkimus ja hoito ovat primaariprevention ohella myötävaikuttaneet suotuisaan kehitykseen. Tästä huolimatta sepelvaltimotauti on yhä suuri haaste terveydenhuoltojärjestelmälle. Matti Ketonen Lehti 36: Pääkirjoitukset 36/2002 Kommentteja
Äkilliset sepelvaltimotautikohtaukset Itä-Suomessa vuosina 1983-1992 (I) Epidemiologinen tilanne ja kehitys Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä pienalueittain tarkasteltuna Työikäisen väestön sepelvaltimotautikuolleisuuden, sydäninfarktin kohtaustaajuuden ja ilmaantuvuuden alueellista jakautumista ja kehitystä tutkittiin kahdessa sairaanhoitopiirissä. Tutkimus perustui FINMONICA-projektin osana toimineeseen sydäninfarktirekisteriin vuosina 1983-1992. Tutkimusjakson alussa sairaanhoitopiireissä havaitut erot sepelvaltimotautikuolleisuudessa, sydäninfarktin kohtaustaajuudessa ja ilmaantuvuudessa näyttivät olevan häviämässä. Edullinen kehitys oli alueellisesti kattavaa. Varsinaisilla kaupunkitaajama-alueilla tilanne oli ja pysyi parempana kuin muualla. Suotuisa kehitys näkyi selvemmin nuoremmassa ikäryhmässä. Muutoksen taustalla on yhtenäisesti toteutunut primaari- ja sekundaaripreventio. Matti Ketonen, Harri Mustaniemi, Pertti Palomäki, Juha Mustonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Jorma Torppa, Veikko Salomaa Lehti 36: Alkuperäistutkimus 36/2002 Kommentteja
Subkliininen kilpirauhasen toimintahäiriö - hoito vai seuranta? Subkliinisessä kilpirauhasen toimintahäiriössä seerumin tyreotropiinin (TSH) pitoisuus on poikkeava, mutta kilpirauhashormonien pitoisuudet Matti J. Välimäki Lehti 36: Katsausartikkeli 36/2002 Kommentteja
Milloin äitiysneuvolalääkärin hälytyskellojen tulisi soida? Äitiysneuvolan tehtävänä on antaa odottaville äideille näiden tarvitsemaa psykososiaalista tukea. Samalla tulisi kyetä havaitsemaan ne äidit, jotka tarvitsevat erikoissairaanhoidon palveluja tai muita erityistoimenpiteitä. Suurin osa erikoissairaanhoitoon lähettämisestä on luonteeltaan kiireetöntä. Neuvolalääkärin on kuitenkin välttämätöntä tunnistaa vakavat oireet tai löydökset, joiden kohdalla päivystyksellinen sairaalaan lähettäminen on aiheellista. Samoin on aiheellista havaita sellaiset tulevaan synnytykseen liittyvät obstetriset ongelmat tai pelot, jotka pitäisi selvittää kiireettömästi hyvissä ajoin ennen synnytystä. Jukka Uotila Lehti 36: Katsausartikkeli 36/2002 Kommentteja
Oikaisu artikkeliin 'Tunteet, mitä ne ovat, mistä ne tulevat, mitä ne merkitsevät ihmisen mielenterveydelle ja sairaudelle' Suomen Lääkärilehden 35/2002 sivuilla 3369-3373 olleesta FL Pirkko Siltalan artikkelista 'Tunteet, mitä ne ovat, mistä ne tulevat, mitä ne merkitsevät ihmisen mielenterveydelle ja sairaudelle' on osa kirjallisuusluettelosta jäänyt pois. Pahoittelemme virhettä ja julkaisemme ohessa kirjallisuusluettelon kokonaisuudessaan. Pirkko Siltala Lehti 36: Katsausartikkeli 36/2002 Kommentteja
"Suositus drooniuhkissa jää puutteelliseksi" Terveydenhuolto "Suositus drooniuhkissa jää puutteelliseksi" – Lääkärin työn erityispiirteet, etenkin päivystysvelvollisuus, jäävät vaille huomiota, sanoo Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Anna Zibellini. Avoin artikkeli
"Lääkäri saattaa päästä yhteen koulutukseen vuodessa" Terveydenhuolto "Lääkäri saattaa päästä yhteen koulutukseen vuodessa" Päijät-Hämeessä pääsyä on rajoitettu tuntuvasti, kertoo pääluottamusedustaja Natasha Simonen. Avoin artikkeli
Lapsuus, vanhemmuus ja ihmisen ikävä toisen luo Kommentti Lapsuus, vanhemmuus ja ihmisen ikävä toisen luo Olisiko aika päästää irti äärimmäisyyteen menneestä yksilökeskeisyydestä ja tehokkuusajattelusta, kysyy Silja Kosola.
Vauvan ylähuulijänteen rakenne ei vaikuta imetykseen Tiede Vauvan ylähuulijänteen rakenne ei vaikuta imetykseen – Emme pystyneet osoittamaan syytä sille, miksi ylähuulijänne pitäisi leikata, kertoo lastenlääkäri ja neonatologi Outi Aikio.
Jälleen uusi lihavuuslääke osoitti tehonsa Lääkeuutisia Jälleen uusi lihavuuslääke osoitti tehonsa Lääkeyhtiön mukaan survodutidi vähensi erityisesti viskeraalista ja maksaan kertynyttä rasvaa.
Kroonisen sepelvaltimotukoksen avaus ei ole pelkkä lumehoito Lääketieteen maailmasta Kroonisen sepelvaltimotukoksen avaus ei ole pelkkä lumehoito Toimenpide vähentää merkittävästi rintakipuoireita.