78318 osumaa

Suunnittelu parantaa diabeetikon raskausennustetta

Nuoruusiän diabeteksen esiintyvyys Suomessa on maailman suurimpia ja lisääntyy yhä. Samalla sen merkitys raskautta komplisoivana ja äitiyshuoltoa kuormittavana tekijänä kasvaa. Koska huono alkuraskauden verensokeritasapaino on yhteydessä useisiin raskaudenaikaisiin ongelmiin, on sen korjaaminen edelleen tärkeä haaste diabeetikon raskausennusteen parantamiseksi. Tämän ohella etenkin lapsen ennusteeseen vaikuttavat hyvä raskaudenaikainen diagnostiikka sekä oikea hoitopaikan valinta. Raskauden suunnittelukäynnillä on oleellista paitsi keskittyä optimoimaan verensokeritasapaino, myös arvioida yksilöllisesti muut tulevan raskauden seurantaan vaikuttavat riskit ja ongelmat.

Marja Vääräsmäki, Anna-Liisa Hartikainen

Äidin masennus ja lapsen psyykkinen kehitys

Masennus vaikuttaa äidin kykyyn toimia sensitiivisesti vuorovaikutuksessa lapsensa kanssa. Affektiivista mielialahäiriötä sairastavien vanhempien lapsilla on todettu huomattavasti suurentunut riski sairastua paitsi masennukseen myös muunlaisiin psyykkisiin häiriöihin. Riskiprosessit alkavat jo raskauden aikana. Erityisen haitallista on äidin krooninen tai toistuva masentuneisuus ja monien riskitekijöiden kumuloituminen. Lapsen kannalta tärkeää on äidin masennuksen varhainen tunnistaminen ja hoito sekä riskitekijöiden kasaantumisen ja negatiivisten ketjureaktioiden ehkäisy.

Ilona Luoma, Tuula Tamminen

Lyhyesti: Keuhkoista lääketehdas?

Pennsylvanialaiset tutkijat siirsivät hyytymistekijä IX:n geenin hiirien keuhkoihin. Vektorina käytettiin adenoviruksen sukulaisvirusta, jota hiirien annettiin inhaloida syvälle keuhkoihin. Geeni alkoi ilmentyä keuhkokudoksessa, hyytymistekijän pitoisuudet eläinten veressä suurenivat ja pysyivät terapeuttisella tasolla kuukausikaupalla. Verekkyys ja geenien siirron helppous tekee keuhkoista erityisen otollisen geeniterapian kohteen. Jos menetelmä toimii ihmisellä eikä aiheuta haittavaikutuksia, hemofiliapotilaiden hoito helpottuu ratkaisevasti. Samalla periaatteella keuhkot voidaan panna tuottamaan esimerkiksi insuliinia. Tuotetaanko sitä sitten kulloisessakin tilanteessa oikea määrä, on jo kimurantimpi juttu.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Kokaiiniriippuvuudesta voi päästä irti

Amerikkalaisessa naturalistisessa seurantatutkimuksessa selvitettiin kokaiiniriippuvaisten potilaiden ennustetta. Viiden vuoden kuluttua 25 % potilaista käytti viikoittain kokaiinia. Osuus oli samaa suuruusluokkaa kuin vuoden kuluttua hoidosta (21 %). Alkuvaiheen psykososiaaliset ongelmat ja huono hoitomyöntyvyys liittyivät odotetusti huonoon ennusteeseen. Huomionarvoista on, että kokaiiniriippuvuuden ennuste kokonaisuudessaan on suhteellisen hyvä ja että jo vuoden kuluttua on nähtävissä, mihin suuntaan ennuste on muodostumassa.

Raimo Kr Salokangas

Inhalaatiosteroidit ja COPD - hyötyä vai ei?

Inhalaatiosteroidien hyödystä keuhkoahtaumataudin (COPD) hoidossa on taitettu peistä viime vuosina: suuria tutkimuksia on valmistunut mutta villat ovat olleet vähissä tai päätelmänä on ollut, ettei näitä lääkkeitä kannata rutiinimaisesti käyttää. Yhteiskunnan ja lääketeollisuuden kannalta kyseessä ovat isot ja yhä kasvavat markkinat - lisääntyyhän tauti varsinkin naisilla kovaa vauhtia tupakoinnin yleistymisen myötä. Huono teho keuhkoahtaumataudin hoidossa on kyllä monen lääkeryhmän puute.

Hannu Puolijoki

Hoitoresistentissä depressiossa voi olla aivoatrofisia muutoksia

Pääosa depressiopotilaita reagoi suotuisasti hoitoon, mutta osalla toipuminen jää asianmukaisesta ja tehostetusta hoidosta huolimatta vajaaksi. Tällöin puhutaan hoitoresistentistä depressiosta. Jo pitkään on epäilty, että hoitoon huonosti reagoivien depressiopotilaiden keskushermostossa oli poikkeavuuksia, jotka voisivat selittää huonon toipumisen. Englantilaiset tukijat vertasivat hoitoresistenttien ja hyvin toipuneiden depressiopotilaiden ja terveiden vertailuhenkilöiden aivojen magneettikuvia.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Hengityselinsairaudet lisäävät paniikkikohtausten esiintymistä

Yhdysvaltalaisessa väestötutkimuksessa selvitettiin, ovatko henkilön raportoimat hengityselinten sairaudet (astma, krooninen bronkiitti, emfyseema; 9,8 %:lla) ja paniikkikohtaukset, depressio, tuskaisuus sekä alkoholin ja huumaavien aineiden käyttö yhteydessä. Aineisto koostui 3 032:sta iältään 25-74-vuotiaasta kansalaisesta. Riskisuhteeksi (OR) paniikkikohtausten osalta tuli 1,7 (vaihteluväli 1,2-2,4) eli yhteyttä löytyi, mikä vastaa aiempia havaintoja. Myös muiden osalta löytyi näyttöä tai viitettä yhteyteen. Kansalaisten terveyden kannalta asialla saattaa olla merkitystä: hoitamalla yhtä sairautta voidaan ehkä estää tai parantaa myös toista. Yhteyksien syvällisempi ymmärtäminen vaatinee lisätutkimuksia.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Ripulia taputtelemalla

EHEC tai burgeripöpö eli E. coli 0157, joka aiheuttaa verta vuotavia koliitteja, tarttuu muutenkin kuin jauhelihaa syömällä. Pennsylvaniassa alkoi esiintyä tavallista enemmän EHEC:n aiheuttamia tautitapauksia. Jäljet johtivat kotieläinfarmille, jossa ihmiset pääsivät katselemaan ja koskettelemaan mm. vasikoita. Farmin naudoista 13 % kantoi EHEC-bakteeria, joka oli samaa tyyppiä kuin potilaista eristetyt kannat. Epidemiologiset tutkimukset viittasivat siihen, että tartunta olisi tapahtunut eläimiä kosketeltaessa. Käsien pesu ennen ruokailua vähensi sairastumisriskiä. Aiemminkin on osoitettu, että tartunta voi tapahtua vaihtelevilla tavoilla. Oleilu saastuneilla laitumilla, kosketustartunta ihmisten välillä sekä lihan ohella muutkin ruoka-aineet ja vesi voivat välittää tautia.

Heikki Arvilommi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat