Omaisten mielipide syöpäpotilaan loppuvaiheen hoidosta

Syöpäpotilaat yleensä haluavat kuolla kotona, välttää tehohoitoa sekä miettiä ajoissa paikkaa saattohoitoa tarjoavaan laitokseen. Omaiset ovat kyselytutkimuksen mukaan samoilla linjoilla.

Heikki Ekroos

Onko eturauhassyövän uusiutumisen PSA-kynnys liian matala?

Eturauhassyövän uusiutumisen biokemiallinen määrittely on epäyhtenäinen, ja se aiheuttaa sekaannusta hoitotulosten vertailussa. Suomalaisen asiantuntijatyöryhmän vuonna 2014 laatiman Käypä hoito -suosituksen mukaan PSA-arvon nousu tasolle 0,2 µg/l radikaalileikkauksen jälkeen merkitsee taudin uusiutumista. Nyt yhdysvaltalainen tutkijaryhmä päätyi suuresta potilasaineistosta tehdyn tutkimuksensa perusteella siihen, että taudin leviämistaipumusta ennakoi parhaiten PSA-arvo 0,4 µg/l ja se on siksi sopivin residiivin biokemialliseksi raja-arvoksi.

Ossi Lindell

Sydänsarkoidoosien määrä kasvaa voimakkaasti

Cardiac sarcoidosis and giant cell myocarditis in Finland

Riina Kandolin

Magneettikuvaus soveltuu tuki- ja liikuntaelimistön toimenpiteiden ohjausmenetelmäksi

Magnetic resonance imaging-guided percutaneous musculoskeletal biopsies and therapeutic bone drillings

Pekka Kerimaa

Kollageeni XIII:ta tarvitaan oikeanlaiseen sydämen rakenteeseen ja toimintaan

Modeling the roles of collagen XIII in cardiac integrity and function, and in cutaneous wound healing

Ann-Marie Auvinen

Farmakogenetiikan haasteet lasten lääkehoidossa

Farmakogenetiikka on lisännyt ymmärrystämme lääkeaineenvaihdunnan ja lääkevasteen yksilöllisistä eroista (1) ja tuonut lupauksen entistä yksilöllisemmästä lääkehoidosta (2). Lapsen kehitys vaikuttaa lääkevastetta määrittäviin tekijöihin, mutta myös geneettisten tekijöiden ilmentymiseen (3). Farmakogeneettiset genotyypit ovat olemassa jo syntyessä, mutta ne ekspressoituvat vasta myöhemmin. Lääkevasteeseen vaikuttavien geenien ekspressio yleensä lisääntyy syntymän jälkeen ja saavuttaa täyden tason viikkojen, kuukausien tai vuosien kuluessa.

Kalle Hoppu, Johanna Sistonen

Tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavien seuranta suunniteltava yksilöllisesti

Inflammatory bowel diseases – an epidemiological survey with twenty-year follow-up

Pia Manninen

Hyttysverkkoa tyräkorjauksiin?

Nivus- ja arpityrien korjaukset ovat tavallisia leikkauksia Suomen sairaaloissa. Takavuosina tyrät korjattiin ompelemalla, mutta ongelmaksi tuli tyrien uusiutuminen. Nyt muotia on kudosten vahvistaminen synteettisellä verkolla. Kalleimpia ovat biologiset verkot, joita käytetään erityisesti isoissa kudosdefekteissä ja infektion uhatessa. Mutta onko kalliimpi parempi?

Hannu Paajanen

Sähkösavukkeen vaikutukset terveyteen ja käyttö tupakasta vieroituksessa

Vuosina 2012–13 sähkösavukkeita käytti 2,1 % suomalaisista. Vuonna 2013 suomalaisista nuorista 17 % oli kokeillut sähkösavukkeita. Käyttäjien määrä on edelleen kasvussa.

Johanna Salonen, Riitta Mäkitaro, Terttu Harju, Riitta Kaarteenaho

Akuutin umpilisäketulehduksen muuttuva diagnostiikka ja hoito

Diagnostinen pisteytys antaa tarkemman diagnoosin kuin kliininen arvio. Laskuri on verkossa vapaasti käytettävissä (www.appendicitisscore.com).

Henna Sammalkorpi, Panu Mentula