Aivoja rappeuttavien sairauksien diagnostiikkaan tarvitaan uusia merkkiaineita

Cerebrospinal fluid and plasma biomarkers in the differential diagnosis of neurodegenerative diseases

Anna Junttila

Nopea hoitoonpääsy on laatua

Syöpään sairastuneet potilaat kysyvät usein, vaikuttaako hoidon viivästyminen mahdollisuuksiin selvitä sairaudesta. Epäily jää henkiseksi taakaksi varsinkin silloin, kun sairautta ei pystytä parantamaan. Viiveen merkityksestä on julkaistu useita tutkimuksia (1–6), ja vaikka ne eivät ole tuottaneet aukotonta vastausta, mitä paremmin tutkimus on toteutettu, sitä selvemmältä näyttää, että viive vaikuttaa elinaikaan (7). Tämä ei ole kovin yllättävää.

Päivi Hietanen

Nuorten itsetuhoisuuden ja epävakaiden piirteiden psykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus Systemaattiseen hakuun perustuva kirjallisuuskatsaus

Epävakaista piirteistä ja itsetuhoisuudesta kärsivät nuoret hyötyvät erityisesti dialektisesta käyttäytymisterapiasta. Myös mentalisaatioon perustuvan terapian ja kognitiivis-analyyttisen psykoterapian vaikuttavuudesta on alustavaa tutkimusnäyttöä.

Thea Strandholm, Klaus Ranta, Vera Gergov, Veli-Matti Tainio, Nina Lindberg, Leena Ehrling, Mauri Marttunen

Ohjaajien kokemukset vanhemmuusohjelmasta ja sen hyödyistä

Lähtökohdat

Piia Karjalainen, Päivi Santalahti

Akuutin aivovaltimotukoksen uudet hoitolinjat

Endovaskulaarinen trombektomia on liuotushoidon tehokas vaihtoehto.

Satu Mustanoja, Johanna Pekkola

Tunteiden neurobiologia

Tunteiden taustalla on laajoja hajautettuja hermoverkkoja, jotka kattavat sekä sensorisia, assosiatiivisia että motorisia alueita.

Lauri Nummenmaa

Retroperitoneaalifibroosista monialainen katsaus

Retroperitoneaalifibroosi kuvattiin yli sata vuotta sitten, mutta taudin patogeneesi on edelleen epäselvä, diagnosointi hankalaa ja hoito vaikeaa eikä hoitosuosituksia ole. Se vaikuttaa olevan lopputulos monesta eri sairaudesta. Urologit ovat hoidon keskiössä, koska tauti johtaa yleensä virtsanjohtimien tukokseen ja munuaisten vajaatoimintaan. Siihen liittyy kuitenkin monen erikoisalan ongelmia, ja ryhmä lontoolaislääkäreitä perusti vuonna 2012 monialaisen aivoriihen vauhdittamaan tautiin liittyvien ongelmien selvittelyä. Arvioimiensa 72 potilastapauksen perusteella ryhmä on julkaissut tiiviin katsauksen, joka keskittyy kolmeen hoidon onnistumisen kannalta oleelliseen asiaan: oikea diagnoosi, munuaistoiminnan säilyttäminen sekä vapautuminen stenteistä, steroideista ja kivusta.

Ossi Lindell

Äidille annetut steroidit auttavat kaikissa ennen­aikaisissa synnytyksissä

Ennenaikaisen synnytyksen uhatessa raskausviikoilla 34+0–36+5 äidille annettu beetametasonilääkitys vähensi merkitsevästi vastasyntyneen hengitysongelmia. Yhdysvalloissa näillä raskausviikoilla syntyy 8 % lapsista.

Outi Aikio

Miten aikuisen nivustyrä tulisi leikata?

Omana erikoistumisaikanani nivustyrä leikattiin Bassinin tai McVayn tekniikalla käyttäen lankaplastiaa, kunnes 1990-luvulla saatiin käyttöön nivusverkot. Nykyisin Suomessa ja Ruotsissa suositellaan paikallispuudutuksessa tehtävää Lichtensteinin verkkoplastiaa. Se on yksinkertainen ja nopeasti opittavissa, ja yleensä komplikaatiot ovat pinnallisia ja lieviä. Myös alan eurooppalaisen yhdistyksen suosituksena on joko Lichtensteinin avotekniikka tai tähystyskirurginen ekstraperitoneaalinen tekniikka (TEP). Tähystystekniikat vaativat yleisanestesian ja ne ovat kalliimpia.

Hannu Paajanen

Osteoporoosin diagnostiikan sudenkuoppia

Amerikkalainen rekisteritutkimus osoitti, että osteoporoosin lääkehoidoista suuri osa osuu väärään kohderyhmään. Lääkehoitoja aloitetaan, vaikka hoitosuosituksen mukaiset perusteet eivät täyty. Myös seulonnan kohdentaminen ontuu.

Helena Liira