Lääkärilakko ja julkisuus

Lääkärilakko on jo periaatteessa suuri mediatapahtuma, sillä akateeminen ja korkeasti koulutettu ammattikunta ei usein lakkoile. Liittomme historiassa tämä on toinen kerta. Aivan oma julkisuusarvo tällä lakolla on, koska kaikki muut järjestöt ovat joko hyväksyneet TUPO:n tai ainakin taipuneet sen mukaisiin palkankorotuksiin seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Vaikka Lääkäriliitto irtisanoutui TUPO:sta jo viime vuonna, on KT koko ajan kertonut sitoutuneensa siihen. Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara on ollut kovin huolissaan terveydenhuollon toimintaedellytyksistä jo pitkään, ja lääkärilakko vaikeuttaa hänen kunnianhimoisia ja hyviä uudistussuunnitelmiaan. Niinpä hän varmasti hieman pettyneenä antoi 21.3. haastattelun radiouutisille. Haastattelu uutisoitiin laajalti, ja lähetin sitä koskien Helsingin Sanomiin seuraavan kirjoituksen 22.3., jolloin lehdessä oli myös pääkirjoitus Soininvaaran haastattelun pohjalta. Kirjoitukseni julkaistiin 24.3.

Heikki Pälve

Miksi ei yksityisvastaanottoa lakon aikana?

Lääkärien lakkovaroituksen jälkeen on moni toimittaja kysynyt, voiko lääkäri pitää yksityisvastaanottoa. Toisen lakkopäivän iltana oli televisio-ohjelma, jossa hyvin asenteellisesti yritettiin syyllistää lääkäreitä yksityisvastaanoton pitämisestä lakon aikana. Mistä tässä oikein on kysymys?

Risto Lantto

Lääkäriliitto saanut tukea lakolleen

Tehyn Jaana Laitinen-Pesola: Tärkeää kunnioittaa Lääkäriliiton oikeutta käydä työtaistelua

Helsinkiläiskandit Päivi Arjama ja Harri Hietanen: Lääkärien palkat koulutukseen nähden naurettavan pieniä

- Onhan lääkärin työ ihan koiran hommaa siinä mielessä, että työajat ovat aivan mitä sattuu ja palkat ovat koulutukseen nähden aivan naurettavan pieniä, sanoo Helsingin lääketieteellisessä tiedekunnassa opiskeleva Harri Hietanen. Hän on myös 4. vuosikurssin isäntä ja Lääketieteenkandidaattiseuran hallituksen jäsen.

Mika Vehkasaari

Suomen Lääkäriliiton uudet työntekijät

Heli Mikkola aloittanut Suomen Lääkärilehden toimitussihteerinä

Ulla Järvi

Synnytyspaikan määräytyminen

13.1.2001 Helsingin yliopisto

Kirsi Viisainen

Ateroskleroosin esiasteet nuorilla aikuisilla

19.1.2001 Turun yliopisto

Jyri Toikka

Urokinaasi, sen reseptori ja ICAM:it leukemiassa

19.1.2001 Helsingin yliopisto

Satu Mustjoki

Onko luonnontiede pelkkää tietojenkäsittelyä?

Äskettäin on esitetty väitteitä, että "science" olisi sama asia kuin "computer science".

Erkki Karjalainen

Pääkirjoitus (SLL 13/2001): Mitä diabetes maksaa?

Tässä numerossa julkaistaan yhteenveto laajasta suomalaisesta tutkimuksesta, jossa on selvitetty yksityiskohtaisesti Helsingissä asuvien diabeetikkojen ja heidän verrokkiensa terveyspalvelujen käyttöä ja hoidon kustannuksia vuoden ajalta. Tutkimuksen tekijä, LT Tero Kangas, on jo väitöskirjassaan käsitellyt aihetta, mutta vasta tämä tutkimus luo kokonaisvaltaisen kuvan niin tyypin 1 kuin tyypin 2 diabetesta sairastavien hoitokäytännöistä ja erityisesti hoidon kustannuksista. Tulosten mukaan vuonna 1997 diabeteksen hoidosta koituneet kustannukset olivat yhteensä noin 580 miljoonaa markkaa, joka vastaa Helsingin kaupungin terveydenhuollon budjetista 12–17 %:n osuutta laskuperusteista riippuen. Tyypin 1 diabetesta sairastavien suorat hoitokustannukset olivat noin nelinkertaiset ja tyypin 2 diabetesta sairastavien yli kaksinkertaiset samanikäisiin verrokkeihin nähden. Selvästi merkittävin kustannuserä koitui diabetekseen liittyvien komplikaatioiden hoidosta. Vain kolmanneksella diabeetikoista oli komplikaatioita, mutta niiden hoitamiseen kului 90 % diabeteksen aiheuttamista lisäkustannuksista.