All-in-one -monikammioravitsemuspussit - helpotusta kliinikon arkeen

Parenteraalisen ravitsemuksen käytännön toteuttaminen on yksinkertaistunut monikammioravitsemuspussien käyttöönoton myötä. On arvioitu, että nykyisin jopa 80 % parenteraalista ravitsemusta tarvitsevista potilaista voidaan hoitaa näillä perustuotteilla. Vaikka uutuudet helpottavatkin huomattavasti lääkärien ja muun hoitohenkilökunnan työtä, eivät ne kuitenkaan tee ravitsemushoidon perusperiaatteiden tuntemista hoitoon osallistuville tarpeettomaksi.

Juha Perttilä

Terveysmenoja, kansanterveyttä ja kansantaloutta

Onko iso aina kaunista? Onko enemmän aina parempaa? Suomi haluaisi olla isojen joukossa myös terveydenhuoltomenoilla mitattuna. Näin voi päätellä, kun seuraa huolestuneita puheenvuoroja Suomen terveydenhuoltomenojen tämänhetkisestä tasosta. On tunnettu tosiseikka, että Suomessa käytetään nykyisin terveydenhuoltoon suhteellisesti vähemmän rahaa kuin useimmissa muissa Euroopan maissa, Yhdysvalloista puhumattakaan. Ei kuitenkaan ole itsestään selvää, että terveydenhuoltomenojen tasolla ja niiden muutoksella olisi suoraviivainen yhteys palvelujen ja väestön terveyden tasoon, tai että menojen terveyspoliittista osumatarkkuutta voitaisiin vertailla erilaisten terveydenhuoltojärjestelmien kesken.

Jan Klavus

Pohjois-Karjalassa ovat kohta kaikki sairauskertomukset sähköisessä muodossa: Viisivuotias Terve-projekti kiihtyi loppuaan kohden

Tuhatkunta terveydenhuollon työntekijää on Pohjois-Karjalassa mullistanut vanhat työtapansa siirryttäessä sähköisiin sairauskertomusjärjestelmiin. Useimmille lääkäreille tietokone on stetoskooppiin verrattuna kovin outo työkalu. Järjestelmien kehittyessä asenteetkin ovat alkaneet muuttua myötämielisemmiksi.

Ulla Järvi

Jyväskylän yliopiston kolmikymmenvuotinen pitkittäistutkimus: Tapa säädellä tunteita vaikuttaa terveyteen

Lapsen heikkoa tunteiden säätelyä ilmentävät persoonallisuudenpiirteet ennustavat terveyden ongelmia aikuisiässä. Aggressiivisuus, mielialojen vaihtelu ja tarkkaamattomuus ennakoivat molemmilla sukupuolilla terveydelle haitallista käyttäytymistä ja johtivat huonompaan itsearvioituun terveyteen, useampiin oireisiin ja vammoihin. Aina on kuitenkin toivoa. Jos ihminen oppii käyttämään sisäisiä, mieltä korjaavia strategioita, voi hän psyykkisesti ja fyysisesti paremmin. Nämä havainnot ovat Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen persoonallisuuden kehityksen pitkittäistutkimuksesta, joka alkoi jo vuonna 1968 ja jatkuu edelleen.

Ulla Toikkanen

Englannin terveydenhuoltojärjestelmä jatkuvassa muutoksessa

Englannin kansallinen terveyspalvelu National Health Service (NHS) täytti juuri 52 vuotta. Se kilpailee maailman suurimman työnantajan asemasta Intian rautatielaitoksen kanssa - neuvostoarmeijan pudottua pelistä. Terveydenhuolto ja sen rukkaaminen on viime vuosikymmenet kuulunut brittihallitusten ja -poliitikkojen lempilapsiin. Erityisesti 1990-luku on ollut jatkuvaa muutosprosessia, eikä vauhti näytä hiljentyvän uuden vuosituhannen alkaessa.

Mauno Konttinen, Kari Pylkkänen

Havainnollisesti aineiston tilastollisesta käsittelystä

Biostatistiikan alalla kunnostautuneen Readingin yliopiston Mark Woodward on kirjoittanut kirjan epidemiologisten aineistojen analyysistä. Itse asiassa teos tarjoaa selkeän yleisesityksen aineiston käsittelystä ja on antoisa myös kliinisten tutkimusten kanssa työskenteleville. Kirja ei vaadi syvällistä tilastotieteen hallitsemista, peruskäsitteiden tunteminen riittää. Jäsennys on selkeä ja esitystapa erittäin havainnollinen.

Anssi Auvinen

Suomalaisesta seksuaaliterveydestä kahdella kielellä

Väestöliiton erikoistutkijan, dosentti Osmo Kontulan ja Marylandin yliopiston sosiologian professorin Ilse Lottesin yhteistyönä on julkaistu kirjapari, jossa kuvataan Suomessa 1960-luvulta alkaen omaksuttua moralisoimatonta näkökulmaa seksuaaliterveyteen liittyviin asioihin. Tämän ansioiksi luetaan teiniraskauksien ja aborttien pieni määrä sekä sukupuolitautien määrän väheneminen aina 1990-luvun lopulle asti. Kirjassa on lähes 30 kirjoittajaa, jotka toimivat seksologian ja seksuaaliterveyden eri aloilla. Joukossa on mm. lääkäreitä, tutkijoita, terapeutteja ja terveydenhuollon opettajia.

Paineilmalla toimiva kaupunkiauto

Saasteettomia autoja tarvitaan kipeästi. Paineilma voi olla käyttökelpoinen energiavarasto.

Erkki Karjalainen

Kuohuntaa

Tupo-neuvottelut ovat tätä kirjoittaessani tauolla (maanantai-iltana 6.11.). Palkansaajakeskusjärjestöjen ja työnantajaleirin näkemykset palkankorotusten tasosta ovat etäällä toisistaan. Toinen puhuu työllisyydestä ja tuottavuudesta, toinen jakovarasta ja oikeudenmukaisuudesta. Toisaalta työntekijäjärjestöillä keskenään näyttäisi olevan suurempi skisma kuin perinteisesti kapitalistien ja duunareitten välillä. Ilkeimpiä heittoja ei odottaisi toiselta työntekijäjärjestöltä. Paperitehtaan pysäyttäminen kun on edelleen huomattavan paljon kalliimpi so. tehokkaampi painostuskeino kuin päiväkodin tai kirjaston sulkeminen. Lappu sosiaalitoimiston tai lastenneuvolan luukulla ei taida Etelärannan työnantajapalatsissa edes tulla huomatuksi.

Kati Myllymäki

Hallituksen kokous 2.11.2000:

Lääkäriliiton hallitus käsitteli viime kokouksessaan liiton virkaehtosopimustavoitteita. Keskustelua käytiin myös suhtautumisesta tupoon, jos sellainen syntyy maahan.

Mika Vehkasaari