Julkisen terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja potilaan oikeus vahingonkorvaukseen

Potilasvakuutus korvaa hoidon yhteydessä syntyneitä tai hoidon laiminlyömisestä aiheutuneita vahinkoja. Hoidon antamatta jättämisen laiminlyöminen voi johtua paitsi hoitohenkilökunnan arviointivirheestä, myös siitä yksinkertaisesta syystä, ettei terveydenhuollon vähäisten resurssien takia hoitoa pystytä antamaan kaikille sitä tarvitseville. Potilasvahinkolautakunta onkin joutunut ottamaan kantaa siihen, milloin lääketieteellisesti tarpeellisen hoidon saamatta jääminen terveydenhuollon resurssipulan takia voisi olla korvattava potilasvahinko. Lähtökohtaisesti potilasvakuutusjärjestelmän tarkoituksena ei ole toimia täydentävänä terveydenhuollon rahoitusjärjestelmänä vaan nimenomaan hoidon yhteydessä syntyneiden vahinkojen korvausjärjestelmänä. Niinpä hoidon viivästyminen puuttuvien julkisen terveydenhuollon resurssien takia ei yleensä oikeuta potilasvahinkolain perusteella vahingonkorvaukseen.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Vastine Raili Korhosen, Kari Korhosen ja Pekka Utriaisen artikkeliin: Imatran mallistako ratkaisu psykiatriseen hoitoon?

Suomen Lääkärilehden tuoreessa numerossa Korhonen työtovereineen (1) esittelee Imatran psykiatrisen hoito-organisaation muutosta ja siitä saatuja tuloksia. Artikkelin mukaan suurin muutos tapahtui vuoden 1998 alusta, jolloin psykiatristen potilaiden hoito siirrettiin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaupungin omaksi toiminnaksi. Artikkelissa ilmoitetaan, että vuodesta 1996 vuoteen 1999 Imatran kaupungin mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoitokulut vähenivät 156 mk asukasta kohden eli yhteensä 5,0 mmk. Johtopäätöksenä ilmoitetaan, että ... asiakkaan kokema sama hoidon teho tuotettiin uudella hoito-organisaatiolla kuitenkin oleellisesti pienemmillä kustannuksilla. Johtopäätös on mielenkiintoinen, mutta ei perustu artikkelin aineistoon, menetelmiin ja tuloksiin.

Heimo Viinamäki

Kommentti Heimo Viinamäen vastineeseen

Kiitämme professori Viinamäkeä ansiokkaista kommenteista. Psykiatrisen hoidon järjestäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön erilaisilla hallintomalleilla on haastava alue, eikä mielestämme ole olemassa yhtä ainutta oikeaa toimintamallia, sillä hallinnolliset ratkaisut tulee toteuttaa ottaen huomioon alueellisesti erilaiset lähtökohdat ja palvelujärjestelmän muutospaineet. Artikkelissa ei esitetä Imatran mallia Imatraa laajemmaksi ratkaisuksi psykiatriseen hoitoon.

Raili Korhonen

Hyvän kouluterveydenhuollon edellytykset

On hyvä asia, että kouluterveydenhuollosta kannetaan huolta ja mietitään sen merkitystä (SLL 39/2000, s. 3940-3941). Koen kuitenkin, että julkaistu kirjoitus ei juurikaan auttanut itse asiaa, ennemminkin toisteli 70-luvun suunnitelmataloutta. Olen itse tehnyt kouluterveydenhuoltoa ajoittain jo vuodesta 1972 alkaen ja lisäksi olen pohtinut terveystarkastusten merkitystä omassa väitöskirjassani. Kuulun myös niihin terveyskeskusten ylilääkäreihin, jotka ovat radikaalisti lähteneet muuttamaan kouluterveydenhuoltoa. Tästä taustasta tuon esiin joitakin omia näkemyksiäni.

Ulla Mattelmäki

Lääkäripäivien ajan sosiaalinen ohjelma

Olen jo pitempään seurannut huolestuneena lääkäripäivien sosiaalisten ja oheisohjelmien kehitystä. Huomasin ongelmat jo asuessani Rovaniemellä (1997- 2000), mutta nyt ulkosuomalaisen (Sveitsissä asuvan) kollegan kannalta asia on valjennut entistäkin selvemmin: on aivan järjetöntä järjestää kongressin aikana näitä puolipakollisia teatteri- tai oopperailtoja.

Hannu Savolainen

Fick alla hälsa år 2000?

WHO bad i tiden Finland att bli ett modelland för programmet Hälsa för alla år 2000. I en utvärdering från WHO i år har Finland fallit från idealland till medelmåtta. Orsakerna är värda att diskutera.

Ralph Gräsbeck

Tiedettä in silico

Kokeellinen tiede mittailee asioita. Teoreettinen tiede kehittää mallirakenteita. Laskentatiede, computational science, sovittaa nämä kriittisesti yhteen.

Erkki Karjalainen

Me ja kultuuriympäristömme

Ihminen on aina koristellut itseään ja ympäristöään. Se on yksi keskeinen osa inhimillistä elämää. Tällä on suuri vaikutus hyvinvointiimme. Se kertoo jotakin siitä ihmisyydestä, joka liittää meidät sukupolvien ketjuun. Rakennettu ympäristömme sisältää runsaasti myös piirteitä, jotka heijastavat kaipuutamme kauneuteen. Nämä piirteet vaihtelevat kulttuurista toiseen, aikakaudesta aikakauteen. Ne ovat tunnistettavissa, ne viestivät ihmisille rakentajistaan jotakin ylevämpää kuin mitä arki sinällään edustaa.

Veikko Karskela

Helsingin alueellisen luottamusmiespäivän viesti: Lisää konkretisointia VES-tavoitteisiin!

Helsingin alueellinen luottamusmiespäivä pidettiin lokakuun loppupuolella Lääkäritalolla. Päivän antia saapui paikalle kuulemaan kolmisenkymmentä luottamusmiestä.

Mika Vehkasaari

Lääkäriliitosta koulutusta ja tietopalveluja

Lääkäriliitto on jäsentensä edunvalvoja myös koulutukseen liittyvissä asioissa. Liitto pyrkii siihen, että koulutus vastaa määrällisesti lääkärityövoiman kysyntää ja on sisällöltään mahdollisimman korkeatasoista. Liitto katsoo, että täydennyskoulutus on lääkärien työhön kuuluva oikeus ja eettinen velvollisuus. Koulutukseen pääsy on välttämätöntä lääkärin tietojen ja taitojen ylläpitämiseksi sekä työssä jaksamisen edistämiseksi - siksi liitto edellyttää, että jokainen lääkäri voi osallistua vähintään kahden viikon täydennyskoulutukseen vuodessa.