Liikuntavammoja tutkitaan, niiden ehkäisyä ei Kansainvälisistä tietokannoista löytyy noin 2 000 liikuntavammoja käsittelevää julkaisua, mutta luotettavia, satunnaistettuja tutkimuksia liikuntavammojen ehkäisystä vain 9. Kuitenkin pelkästään Suomessa sattuu vuosittain noin 300 000 liikuntatapaturmaa. Se on yleisin tapaturmatyyppi maassamme. Liikuntavammojen ehkäisystä puhui ylilääkäri Jari Parkkari Liikuntalääketieteen päivillä Helsingissä 20.10.2000. Lehti 41: Ajankohtaista 41/2000 Kommentteja
Akava naulasi palkkatavoitteet Akava julkisti omat palkkatavoitteensa tämän viikon keskiviikkona. Akava tavoittelee tuloneuvotteluissa 3,6 prosentin yleiskorotusta ensi vuoden alusta lukien ja 2,7 prosentin suuruista korotusta tammikuun alusta 2002 lukien. Kolmannen sopimusvuoden yleisestä potista sovittaisiin elokuussa 2002 erillisessä neuvottelulausekkeessa. Lehti 41: Ajankohtaista 41/2000 Kommentteja
Raskauden ajan seulonnat Raskauden ajan kromosomihäiriöiden seulontoihin soveltuvia menetelmiä on kolme. Niiden rinnalle on lisäksi nousemassa geenitestein tehtävä kantajaseulonta. Seppo Heinonen Lehti 41: Ledare 41/2000 Kommentteja
Screening under graviditet Det finns tre användbara metoder vid screening för kromosomrubbningar under graviditeten. Vid sidan av dessa förefaller screening av bärare på genetisk väg att bli allt vanligare. Seppo Heinonen Lehti 41: Ledare 41/2000 Kommentteja
Murtumien esiintyminen ja syyt eurooppalaisilla lapsilla Tapaturmat ovat hyvin yleisiä lapsilla. Joka vuosi Suomessa noin 8-15 % lapsista hakeutuu hoitoon tapaturman aiheuttaman vamman vuoksi. Iso-Britanniassa vastaava luku on 20-30 %. Lasten kuolemaan johtaneista tapaturmista on julkaistu useita kansainvälisiä vertailuja, mutta vertailutietoja muista tapaturmista ei juuri löydy. Susanna Varilo, Terese Palm, Ronan Lyons, Eva Sellström, Annie M. Delahunty, Mitch Loeb, Ariana Vorko Jovic, Inese Bolman, Anneli Putro, Pertti Soveri Lehti 41: Alkuperäistutkimus 41/2000 Kommentteja
Herkkyyttä ja tarkkuutta välikorvatulehduksen diagnostiikkaan Välikorva on tulehtunut, kun siellä todetaan hengitystieinfektion yhteydessä eritettä. Vaikka määritelmä on yksinkertainen, sitä tulkitaan eri tavoin. Oireiltaan otiitti ei juuri eroa tavallisesta nuhakuumeesta ja välikorvan tutkiminen on ainoa keino varmistua tulehduksesta. Välikorvaeritteen toteaminen ja hoito on tärkeää paitsi oireiden helpottamiseksi myös erityisesti siksi, että erite heikentää kuuloa ja voi viivästyttää kielellistä kehitystä. Tympanometrin tai akustisen reflektometrin tulisi mielestämme kuulua kaikkien lasten korvia tutkivien lääkärien työkaluarsenaaliin. Tero Kontiokari, Petri Koivunen, Marjo Renko, Matti Uhari Lehti 41: Katsausartikkeli 41/2000 Kommentteja
Seronegatiiviset spondylartropatiat Seronegatiiviset spondylartropatiat muodostavat ryhmän reumasairauksia, joiden patogeneesissä ja oireissa on runsaasti yhteneväisiä piirteitä, vaikka kliinisissä ilmenemismuodoissa on eroja. Yhteisenä piirteenä kaikille tämän ryhmän sairauksille ovat selkäoireet, jotka johtuvat enemmän tai vähemmän selvästi osoitettavissa olevasta reumaattisesta inflammaatiosta selän jänteissä ja pikkunivelissä. Spondylartropatioiden uudet määritelmät ovat tuoneet diagnostisia valmiuksia seronegatiivisten spondylartropatioiden varhaiseen tunnistamiseen terveydenhuollossa, vaikka kriteerit täyttyvät usein vasta pitkän seurannan jälkeen. Jorma V. Viitanen Lehti 41: Katsausartikkeli 41/2000 Kommentteja
Paraproteinemioiden diagnostiikka ja seuranta Paraproteinemioille on yhteistä seerumissa, virtsassa tai selkäydinnesteessä esiintyvä paraproteiini eli valkuaisaine, joka rakenteeltaan muistuttaa elimistön normaaleja immunoglobuliineja tai niiden osia. Paraproteiinia tuottaa yleensä rakenteeltaan ja toiminnaltaan poikkeava homogeeninen plasmasolukko, joka toisin kuin normaali plasmasolukko, ei kykene tuottamaan polyklonaalisia immunoglobuliineja, vaan tuottaa monoklonaalista paraproteiinia eli M-komponenttia. Petri Oivanen Lehti 41: Katsausartikkeli 41/2000 Kommentteja
Elämän lopunajan hoito aviopuolison näkökulmasta Kirjoitus pohjaa terveyskeskuksen vuodeosastolla käytyyn palautekeskusteluun, jossa kaksi hiljattain leskeytynyttä henkilöä kertoi kokemuksiaan kuolleen puolisonsa hoidosta. Aviopuolisot oli kutsuttu keskustelutilaisuuteen ja molemmat sanoivat ottaneensa kutsun mielellään vastaan. Tarkoituksena oli kerätä tietoa kuolemaan päättyneestä hoitojaksosta leskeytyneiden näkökulmasta. Gustaf Molander Lehti 41: Katsausartikkeli 41/2000 Kommentteja
Lyhyesti: Antibiootti tehoton sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiossa? Pieni asitromysiinillä tehty sekundaaripreventiotutkimus vähensi iskeemisiä sydäntapahtumia yli 50 %. ACADEMIC-tutkimuksessa tutkittiin kolme kuukautta kestävän asitromysiinihoidon vaikutuksia 302:n sepelvaltimotautia sairastavan potilaan taudinkulkuun. Asitromysiiniryhmässä ilmaantui 22 ja lumeryhmässä 25 sydäntapahtumaa kahden vuoden seurannan aikana. Ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä ja se sulkee pois melkoisen luotettavasti huomattavan (< 50 %) hyötyvaikutuksen. Antibioottihoito ei siis kuulu ainakaan toistaiseksi sepelvaltimotautipotilaan näyttöön perustuvaan hoitoon. Juhani Airaksinen Lehti 41: Lääketieteen maailmasta 41/2000 Kommentteja
Sairaalat puolustavat järjestöjä – leikkaukset riski myös terveydenhuollolle Terveydenhuolto Sairaalat puolustavat järjestöjä – leikkaukset riski myös terveydenhuollolle Jos järjestöjen toiminta sairaaloissa vähenisi, se voisi näkyä lääkäreiden mukaan myös hoitotuloksissa ja kustannuksissa. Avoin artikkeli
Vaihdevuosioireet ohjataan muualle – hyvinvointialueiden työterveys "kuulostaa muinaisjäänteeltä" Terveydenhuolto Vaihdevuosioireet ohjataan muualle – hyvinvointialueiden työterveys "kuulostaa muinaisjäänteeltä" Esimerkiksi hormonikorvaushoidot on monesti rajattu pois, mitä pääluottamusedustaja Päivi Slama pitää erityisen huolestuttavana. Avoin artikkeli
Enemmistö hyvinvointialueista hakee pisintä lisäaikaa alijäämille – katso kartta Terveydenhuolto Enemmistö hyvinvointialueista hakee pisintä lisäaikaa alijäämille – katso kartta Kolme uutta aluetta joutuu arviontimenettelyyn, Etelä-Karjalan Sally Leskisen mukaan ongelma on rahoitus. Avoin artikkeli
”En tiedä, jaksaisiko tätä työtä yksinään” Kliininen työ ”En tiedä, jaksaisiko tätä työtä yksinään” Uraa aloittelevalle Nella Edelmanille kollegalta kysyminen on elintärkeää – ylilääkäri Anne-Mari Kantanen pyrkii olemaan hyvä kollega arjen paineissa.
HPV-rokote hyödyttää myös lisääntymisterveyttä Tiede HPV-rokote hyödyttää myös lisääntymisterveyttä – Rokotetuilla esiintyi tilastollisesti merkitsevästi vähemmän keskenmenoja kuin rokottamattomilla, toteaa Tiina Koivisto.
Traumaperäinen stressihäiriö on aseellisen konfliktin raskas seuraus Katsausartikkeli Traumaperäinen stressihäiriö on aseellisen konfliktin raskas seuraus Oireita voi olla vielä 50 vuotta sodan jälkeen.