Raision sosiaali- ja terveysjohtaja Marjatta Satokari: Ihmisten johtaminen on suuri haaste

Raision ensi vuoden alussa eläkkeelle lähtevä sosiaali- ja terveysjohtaja Marjatta Satokari astui yhteisen sosiaali- ja terveystoimen johtoon pyydettäessä laman syvimpinä vuosina. Sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin, kun sosiaalijohtaja jäi eläkkeelle. Satokarin jälkeen virat jälleen eriytyvät: uusi sosiaalijohtaja on jo valittu, terveyspuolen ylilääkärin virka tulee hakuun alkuvuodesta.

Tuula Vainikainen

Nuorisopsykiatrian kehittäminen Helsingin kaupungissa 1974-1999

Motto: Jokainen potilas on ainutkertainen opettaja. Henkilökunnan rakastava, eläytyvä suhtautuminen voi tuoda tämän ainutkertaisuuden ja yksilöllisyyden esille. Potilaan elämäntarina avautuu koko hoidon ajan. Rakastava suhtautuminen voi syntyä vain jos hoitava henkilö rakastaa ja arvostaa itseään. Ylilääkärin tehtävänä on löytää tuo ainutkertaisuus työtovereissaan. Erilaiset elämänhistoriat ja koulutukset saattavat työyhteisön jäseneksi. Kun työntekijä voi tuntea olevansa sellaisenaan hyväksytty voi uteliaisuus ja kasvu yhteiseen tavoitteeseen ja muuttumiseen alkaa.

Pirkko Turpeinen

Sairaanhoitajien tupakointi 1990-luvulla Kyselytutkimus 1991 ja 1998

Hoitotyöntekijöiden tupakointi on lisääntynyt viime vuosikymmenen aikana ja se on muuttunut avoimemmaksi. Potilaiden sekä terveydenhuollon opiskelijoiden läsnäollessa tupakoidaan enemmän kuin aikaisemmin. Myös savuttoman työympäristön kannattaminen on vähentynyt, mikä on selvästi ristiriidassa yhteiskuntamme tupakkavastaisen ilmapiirin kanssa. Toisaalta tupakoinnin lopettamiseen liittyvä potilasohjaus oli muuttunut aktiivisemmaksi, mutta lasten ja vanhempien ohjaus on vähentynyt ja pitkäaikaissairaiden ohjaus on lisääntynyt. Artikkelissa kuvataan vuosina 1991 ja 1998 hoitotyöntekijöille suunnatun kyselytutkimuksen tuloksia.

Marjaana Pelkonen, Päivi Kankkunen

Asklepioksen tyttäristä nykypäivään

Länsimaisen lääketieteen kehdossa antiikin ajan Kreikassa oli luotu hyvä pohja sukupuolten tasa-arvolle lääkäreiden ammattiryhmässä. Lääkärinvala vannottiin kahden miespuolisen ja kahden naispuolisen arvofiguurin nimiin. Kuitenkin naisten tie tasa-arvoon lääketieteenkin sektorilla oli pimeä ja kivinen kestäen yli kaksi vuosituhatta. Merkittävät edistysaskeleet tapahtuivat vasta 1800-luvun lopulla. Suotuisa kehitys kytkeytyi silloin yliopistolaitoksen piirissä syntyneeseen naisliikkeeseen. Suomi näyttää olevan jopa edelläkävijämaa.

Kauko Kouvalainen

Loppuisiko lääkäripula rahalla?

Kansanedustajien huimista palkankorotuksista ja kulukorvauksista on noussut kova kohina. Uskotaan että kovalla palkalla eduskuntaan saadaan pätevämpiä kansanedustajia entisten urheilijoiden ja missien tilalle. Hämmästyttävää on se, että kansanedustajat itse tekivät aloitteen jättipalkankorotuksesta sillä perusteella, että kansanedustajan palkka ja korvaukset ovat Suomessa alhaisemmat kuin muissa EU-maissa!

Jorma Paavonen

Yksityislääkärit palkkiokuopassa

Liiton juristi Matti Koivistoinen esitti Lääkärilehden numerossa 10/2000 yleisen ansiotasoindeksin kehityksen. Tämä indeksi nousee 1.5.1991 ja 31.12.2000 välisenä aikana noin 27,5 %. Lääkäriliitto antoi viimeisen palkkiosuosituksensa 1.5.91, joka yleislääkärin osalta oli 145 ja erikoislääkärin osalta 217,50 markkaa. Jos näihin lukuihin lisätään 27,5 % päästään lukuihin 185 ja 277 markkaa. Usealla lääkäriasemalla esimerkiksi yleislääkärin palkkio on noin 165 markkaa, mikä merkitsee sitä, että kyseisten kollegojen lompakko vuostittain on keventynyt 1,5 %:lla.

Ralf Nyman

Kirje Yhdysvalloista

AMA:n vuosikokouksessa Chicagossa kesäkuussa tärkeimpiä tapahtumia oli valtuuskunnan vilkkaan keskustelun jälkeen antama hyväksyntä maallikkojäsenen mukaantulolle hallitukseen. Eräissä lääkärijärjestöissä tällainen käytäntö on jo voimassa.

Tuula Fabrizio

Mitä lääkärille oikeasti kuuluu?

Pekka Vuoria esittää kysymyksen kahdeksalle lääkärille. Osa lääkäreistä työskentelee terveyskeskuksessa tai sairaalassa ja osa on yksityisellä puolella. Yksi vastaajista on eläkeläinen.

Suomenkieliset kuolevat nuorempina kuin ruotsinkieliset

Kirjoittaja kiinnostui aiheesta nähtyään Suomen Lääkärilehdessä (1997; 52:3237-3240) Markku T. Hyypän kirjoituksen Suomenruotsalaisen väestön hyvä terveys ja toimintakyky säästävät miljardeja. Mononen tutki viime vuonna eräissä pohjalaisissa sanomalehdissä kaikki julkaistut kuolinilmoitukset, joista tallensi syntymä- ja kuolinpäivät. Seinäjoella ilmestyvän Ilkan kuolinilmoitukset edustivat suomenkielisen väestön tietoja ja ruotsinkielisten tiedot saatiin useasta alueella ilmestyvästä ruotsinkielisestä paikallislehdestä. Yhteensä aineistossa oli yli 3000 kuolin-ilmoitusta.

Kun et saa suutasi auki kokouksessa

Sosiaaliset tilanteet ovat monelle ahdistuksen paikka. Vaikka ajatuksia olisi, moni ei saa niitä puetuksi sanoiksi muiden läsnäollessa. Kirjassa esitellään ryhmäterapiaohjelma, jonka tarkoituksena on opettaa yksilöä tarkastelemaan omia tunteitaan ja käyttämään niitä positiivisena voimavarana ja hyödyllisen tiedon välittäjänä erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Yhteistyö ja tiimissä toimiminen on välttämätön osa sosiaalisia taitojamme, oli sitten kyseessä työ tai vapaa-aika.