Efedriinin ja kofeiinin yhdistelmä suosittu ruokahalun hillitsijä Tanskassa

Tanskan lääkevalvontaviranomainen (Danish Medicines Agency) on selvittänyt ruokahalua hillitsevien lääkkeiden käyttöä. Efedriiniä ja kofeiinia sisältävä yhdistelmä on selvästi suosituin (20,3 käyttäjää/1 000 asukasta) ja sen perässä tulevat amfepramoni (3,2 käyttäjää/ 1000 asukasta) ja orlistaatti (Xenical) (2,8 käyttäjää 1 000/ asukasta). Naiset käyttävät näitä lääkkeitä noin viisi kertaa yleisemmin kuin miehet, 68 % käytöstä jatkuu korkeintaan 3 kuukautta, vähäisintä käyttö on joulukuussa, mutta eniten hoitoja käynnistetään vuoden alkupuoliskolla. Tanskassa käytössä olevista lääkkeistä Suomessa on markkinoilla vain orlistaatti. Näyttö efedriinin ja kofeiinin tehokkuudesta painon laskijana lienee vaatimaton.

Juhana Idänpään-Heikkilä

Sosiaaliryhmittäisiä eroja suomalaisten ravitsemuksessa

Sosiaaliryhmien välisiä eroja on löydettävissä suomalaisten ruoankulutuksessa, antioksidanttien saannissa ja energiatasapainossa. Ylimmän sosiaaliryhmän ravitsemus näyttää olevan lähimpänä ravitsemussuosituksia, mutta johdonmukaisesti muita ryhmiä terveellisempiä eivät ruokatottumukset tässäkään ryhmässä ole.

Eva Roos

Sähköinen sairauskertomus - perusterveydenhuolto tietotekniikan hyödyntämisen kärjessä

Perusterveydenhuolto on ohittanut erikoissairaanhoidon uuden teknologian hyväksikäytössä yhdellä tärkeällä hoidon osa-alueella - potilashoidon dokumentoinnissa. Useassa perusterveydenhuollon yksikössä keskeisimmät osat potilastiedoista ovat elektronisessa muodossa lääkärin tai terveydenhoitajan nähtävissä ajasta ja paikasta riippumatta. Edistyneimmät terveyskeskukset käyttävät tietojärjestelmiä uusien toimintamallien tukena ja pystyvät käyttämään potilastietoja hoidon jatkuvan laadun parantamisen tukena. Samaan aikaan tilanne erikoissairaanhoidossa on pääosin sellainen, että kollegat tuskailevat perinteisten potilaskansioiden kanssa. Potilaan ongelmien hoito on asiantuntijatyötä, jossa tietojen hallinta on varmaankin tärkein hoidon laatuun vaikuttava tukitoiminto. Mistä erikoissairaanhoidon jälkeenjääneisyys voisi johtua?

Esa-Matti Tolppanen

Kouluterveydenhuollon järjestämisessä suuria eroja kuntien kesken

- Suomessa on jo kuntia, joissa kouluterveydenhuollossa ei järjestetä yhtään lääkärintarkastusta peruskoulun ensimmäisen ja yhdeksännen luokan välisenä aikana, sanoo kouluterveydenhuoltoa paljon tutkinut tutkimusprofessori Matti Rimpelä.

Suvi Sariola

Suomen Koulu- ja Nuorisolääketieteen Yhdistyksen hallituksen kannanotto: Hyvän kouluterveydenhuollon edellytykset

Suomen Koulu- ja Nuorisolääketieteen Yhdistyksen hallitus haluaa oheisella kannanotollaan muistuttaa, mitkä ovat hyvän kouluterveydenhuollon edellytykset. Samalla määritellään hyvätasoisen kouluterveydenhuollon tavoitteet.

Suvi Sariola

Juha Metso katsoo johtajuutta strategioiden lävitse

Espoon tuleva peruspalveluiden toimialajohtaja Juha Metso hahmottaa johtamista strategioiden ja laadun kautta.

Tuula Vainikainen

Sopimusohjaus lisää luottamusta

Kahden vuoden kokemus valaa tulevaisuudenuskoa erikoissairaanhoidon suunnitteluun ja ohjaukseen. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja yhteistyötahojen keskinäinen luottamus on muodostunut hyväksi. Kunnat kykenevät toteuttamaan terveyspolitiikkaansa aidosti sopimusohjauksen puitteissa. Sairaanhoitopiiri tietää puolestaan ennakkoon palvelujen tarpeesta ja kuinka paljon rahaa on käytettävissä.

Merja Koivuniemi

Kunnallisvaaleissa ehdokkaina olevia lääkäreitä

Lääkärilehden numerossa 31/2000 ilmoitettiin, että lehti tarjoaa sivuillaan esittelytilaa kunnallisvaaliehdokkaina oleville Lääkäriliiton jäsenille. Toivottiin, että esittelytekstin olisi hyvä painottua ehdokkaan terveyspoliittisiin tavoitteisiin. Määräaikaan mennessä saapui parisenkymmentä esittelyä.

Omalääkäritoiminnan vaikutukset palveluihin

Väestövastuisen omalääkäritoiminnan piirissä on keväällä 2000 laskettu olevan noin 3/5 maamme väestöstä ja lähes 1 600 perusterveydenhuollon lääkäriä. Toiminta ei kuitenkaan ole vakiintunut, vaan kunta- ja terveyskeskuskohtaiset erot ovat väliin huomattaviakin. Katsauksessa tarkastellaan käytettävissä olevien tutkimusten, havaintojen ja kokemusten pohjalta omalääkäritoiminnan vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja käyttöön, hoidon jatkuvuuteen, potilaiden ja väestön tyytyväisyyteen, lääkärissäkäyntien kustannuksiin sekä erikoissairaanhoidon ja laboratorio- ja kuvantamispalvelujen käyttöön.

Timo Pitkäjärvi

Telelääketiede kenttälääkinnässä

Monet telelääketieteen sovellukset on ensimmäisenä otettu käyttöön sotilaslääketieteessä. Viimeisimpänä esimerkkinä Bosnian sodan aikana tehdyt telekonsultaatioyhteydet Englantiin digitaalisen kameran, kannettavan tietokoneen ja satelliittipuhelimen avulla. Tulevaisuuden haasteita niin kenttälääkinnässä kuin muussakin telelääketieteellisessä yhteydenpidossa tulevat olemaan mm. luotettavien yhteyksien turvaaminen, erilaisten käyttöjärjestelmien yhteensovittaminen sekä tietoturvan varmistaminen käytettäessä julkisia tietoliikenneyhteyksiä.

Heikki Lamminen, Timo Sahi, Ville Voipio