Internet korva-, nenä- ja kurkku- tautien kurssilla

Internetin hyödyllisyydestä lääketieteen perusopetuksessa on varsin vähän tietoa. Helsingin yliopiston Korvaklinikassa tehtiin korva-, nenä- ja kurkkutautien propedeutiikan verkkosivut loppuvuodesta 1999 (http://www.kll.helsinki.fi/osastot/personal/siko/korkl/Pro/index.htm). Selvitimme verkkosivujen hyödyllisyyttä lääketieteen opetuksessa korva-, nenä- ja kurkkutautikurssilla kevätlukukaudella 2000. Kokemuksemme rohkaisevat jatkamaan verkkosivujen edelleen kehittämistä lääketieteen opetuksen osana.

Anne Pitkäranta, Erna Kentala, Erkki Hopsu, Taina Haavisto, Timo Lahin

Miksi väitöskirjan kaikki osatyöt pitäisi saada julkaistuiksi?

Suomen Lääkärilehden pääkirjoitus 15.9.2000 (Jorma Paavonen, SLL 35/2000, s. 3431) ihmettelee Turun ja Oulun lääketieteellisten tiedekuntien liberaalia linjaa osajulkaisuväitöskirjojen hyväksymisessä. Pääkirjoitus pitää epäkohtana, että väitöskirjan julkaisuvaiheessa näissä tiedekunnissa jopa puolet osatöistä saa olla vasta käsikirjoitusasteella, vailla hyväksymispäätöstä tulla julkaistuksi tieteelliseen aikakauslehteen. Mitään kontrollia ei ole sen suhteen, painetaanko näitä käsikirjoituksia koskaan missään lehdessä. Tästä voi Paavosen mukaan olla seurauksena koko väitöskirjainstituution inflaatio.

Mika Scheinin, Ilkka Välimäki

Hevosurheiluvammat Suomessa

Kiitämme kollega Raimo Niskasta mielenkiinnosta ja huomautuksesta hevosurheiluvammoja koskevan artikkelimme johdosta (Suom Lääkäril 2000;55: 2994).Valitamme julkaisumme laadinnassa tapahtunutta laiminlyöntiä. Emme olleet onnistuneet tavoittamaan hänen työryhmänsä vuonna 1994 julkaisemaa raporttia, emme myöskään toista Suomessa aiemmin tehtyä tutkimusta (1,2). Syynä on ilmeisesti ollut oman artikkelimme laatimisen alkuvaiheessa toteutettu kattamaton hakusanojen käyttö.

Carita Pamilo, Timo Parvinen, Ilkka Välimäki

Julkiseen laboratorioon huomattavasti halvemmalla

En olisi koskaan uskonut näkeväni Lääkärilehden päätoimittajan kirjoittavan ammattiliittomme pää-äänenkannattajassa sellaista tekstiä kuin jouduin lukemaan 8.9.2000 päivätyssä pääkirjoituksessa (SLL 34/2000).

Kalle Willman

Rehellisyyttä kilpailuun!

Laman aiheuttamat rationalisoinnit julkisella sektorilla aiheuttivat osassa toimintoja ylikapasiteetin syntymisen. Toiminnan supistamisen välttämiseksi TAYS:n laboratoriossa ongelmaa lähdettiin purkamaan liikelaitostamisen kautta. Vuoden 98 aikana ajettiin tamperelaisvoimin STM:n myötäsuitsutuksella läpi ns. terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevan lain ja asetuksen muutokset. Muutoksia perusteltiin sillä, että ne turvaisivat yksityislääkärien lähetteellä tutkimuksiin pääsyn myös maan syrjäisimmillä seuduilla. Ilmeisen tarkoituksellisesti asetuksen muutoksella haluttiin parantaa Tampereella toteutetun laboratoriohankkeen ja jatkossa muidenkin julkisten suurlaboratorioiden toimintaedellytyksiä yksityisten laboratorioiden kustannuksella. Näin veromarkoin rakennettu julkinen yksikkö lähti kilpailemaan yksityistä palvelutuotantoa vastaan. Pelin reiluutta korostaa vielä hinnoittelu; kuntatoimija tulee markkinoille enintään omakustannushintaisilla tuotteilla, joiden laskentaperusteita ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu.

Pentti Parkkinen

Lähihoitaja - vielä edelleenkö outo nimi tutulla hoitajalla

Osuuko koulutus tarpeeseen? kysyy Martti Häikiö lähihoitajan tapauksesta sosiaali- ja terveysalan koulutusammattina (SLL 34/2000). Noin kymmenen vuotta sitten alkoi koulutussuunnittelu, jossa lähihoitajakoulutus yhdisti aikaisemmat ns. kouluasteen sosiaali- ja terveysalan ammatilliset tutkinnot, kuten perushoitaja, kodinhoitaja, lastenhoitaja, hammashoitaja ja lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja, yhdeksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinnoksi. Lähihoitajakoulutuksen uudistuksen perusteluina pidettiin sitä, että sosiaali- ja terveysalan työelämä tarvitsee laaja-alaisen ammattitaidon omaavia hoiva- ja hoitotyön ammattilaisia, jotka pystyvät joustavasti toimimaan sosiaali- ja terveysalan erilaisissa tehtävissä. Tähän työelämän tarpeeseen koulutus on pystynyt vastaamaan erinomaisesti, kun vertaa koulutusta esimerkiksi kaksikymmentä vuotta sitten toteutuneeseen apuhoitajakoulutukseen.

Katri Luukka

Överdödlighet bland psykiatriska patienter

Dödligheten bland schizofrenipatienter i Stockholms län har ökat under 20-årsperioden 1976-95 så att relativa risken att dö är 1,7 gånger så stor under slutet av perioden som under början. Detta rapporterades i en kort artikel i BMJ (Ösby och medarbetare, BMJ 200; 321: 483-84) och författarna drog slutsatsen att ökningen är förknippad med, kanske till och med en orsak av, omläggningen av den psykiatriska vården i Sverige. Denna inleddes på 1970-talet då man började stänga de stora mentalsjukhusen och antalet tjänster inom psykiatrin minskade. Sedan 1995, den bakre tidsgränsen för den anmärkningsvärda studien, har man gjort ytterligare inskränkningar. Från 1994 till 1998 minskade antalet psykiatriska kliniker från 120 till 100 och antalet tjänster inom psykiatrin minskade med 6 procent.

Svante Stenman

Uusi laaja suomenkielinen kardiologian oppikirja

Uusi kardiologian suomenkielinen oppikirja ilmestyi kuusi vuotta Kliininen kardiologia -oppikirjan (Orion) jälkeen. Kyseessä ei siis ole kirjan toinen painos, vaan uuden oppikirjan 1. painos. Näiden kirjojen välillä on kuitenkin paljon yhteistä ja samoja tekijöitäkin on 17 kpl, kaikkiaan kirjoittajia on 65.

Matti Nikkilä

Hypnoosi - kummajainen vai hoitomuoto?

Hypnoosia ja hypnoterapiaa on pidetty maassamme kummajaisena, hoitomuotona jopa kyseenalaisena. Syitä lienee useita. Sitä on pidetty katarktisena purkauksena ilman pysyvää vaikutusta, sitä on käytetty ihmisten viihdyttämiseen ja naurattamiseen jne. Yleinen tietämättömyys ja oudon pelkokin ovat usein tämän hoitomuodon käytön esteenä.

Veikko Karskela

Vaalisyksyä

Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalien äänestys on käynnistynyt. Myös syksyn kunnallisvaalien ennakkoäänestys on käynnissä, eikä varsinaiseen vaalipäivään ole kuin reilu viikko. Molemmissa vaaleissa haetaan luottamusmiehiä päättämään lääkärienkin kannalta tärkeistä asioista. Itse asiassa, lääkärien kannalta samat teemat ovat keskeisiä molemmissa vaaleissa. Kun siis teet päätöstäsi, mieti seuraavia seikkoja, esitä ne ehdokkaallesi, vaadi häntä vastaamaan!

Heikki Pärnänen