Aikuistyypin diabeetikoita on hoidettava laaja-alaisesti

Tyypin 2 eli aikuistyypin diabetesta ei enää voi pitää vain ruokavaliohoitoisena lievänä sokeritautina, sillä tutkimukset ovat osoittaneet taudin vakavuuden nimenomaan valtimosairautena. Hoidossa on puututtava laaja-alaisesti sekä hyperglykemiaan että valtimotaudin riskitekijöihin. Suomen Endokrinologiyhdistyksen syyskuun lopussa järjestämillä Endopäivillä käsiteltiin aikuistyypin diabeetikoiden hoidon näkymiä.

Marianne Jansson

Ministeriö selvitti erikoismaksuluokan käyttöä

Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistunut selvitys erikoismaksuluokan käytöstä. Ministeriön näkemyksen mukaan se vahvisti käsitystä erikoismaksuluokan merkittävistä haitoista. EML:n edut olisi ministeriön mielestä saavutettavissa esimerkiksi uudistamalla lääkärien palkkausta.

Koulujen huumetestauksessa oikeusturvaongelmia

Huumetestien järjestämisestä kouluissa pitäisi säätää laki, katsoo apulaisoikeuskanslerin sijainen Klaus Helminen päätöksessään koulujen huumetestauksista. Samalla hän kiinnittää vakavaa huomiota Lohjan ammattioppilaitoksen oppilaiden huumetestaukseen.

Mehiläinen ja Tohtoritalo 41400 yhteen

- Tehdään alalle yksi kunnon valtakunnallinen toimija, perustelee toimitusjohtaja Antti Kasi helsinkiläisen Mehiläinen-Yhtymän ja turkulaisen Tohtoritalo 41400:n aietta yhdistyä.

Neljännes lääkkeistä käytössä 25 vuotta sitten

Lääketietokeskus juhlisti neljännesvuosisataista taivaltaan seminaarissa puhumalla lääkehoidon historiasta ja kurkistamalla tulevaisuuteenkin.

Ulla Järvi

Maailman yhdeksäs mielenterveyspäivä: Teemana työ ja mielenterveys

Suomalaisten työkyvyn suurimpana uhkana ovat mielenterveyshäiriöt, jotka ovat tulleet merkittävimmäksi eläköitymistä ja pitkäaikaista työkyvyttömyyttä aiheuttavaksi sairausryhmäksi. Mielenterveyshäiriöt aiheuttavat yli 60 % sairausvakuutuksen uusista päivärahakausista, ja häiriöistä johtui 53 % alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyydestä. Suurin yksittäinen työ- ja toimintakyvyttömyyden aiheuttaja on masennus. Suomalainen terveyskehitys heijastaa viime vuosina muutenkin psyykkisen kuormittuneisuuden voimakasta kasvamista: voimattomuutta ja väsymystä tuntee lähes 45 % nuorista työikäisistä, ylirasittuneisuutta miltei 40 %. Mielenterveyspäivän taustavoimina ovat Mielenterveyden maailmanliitto, WHO ja Suomessa Mielenterveysseura.

Ulla Toikkanen

Kuka hoitaa nuorisoa?

Valtakunnallisten kouluterveyskyselyjen mukaan 70 % koululaisista voi hyvin. Lopuilla 30 %:lla on joko ilmeisiä riskitekijöitä, elämää haittaavia ongelmia tai välitöntä hoidon ja tuen tarvetta. Nuorten oireilun taustalla on usein sekä perheen sisäisiä että ympäröivään yhteiskuntaan liittyviä ongelmia.

Juhani Laakso

Vem sköter om ungdomarna?

Människans sociala anpassning håller inte jämna steg med utvecklingen i dagens samhälle. Ungdomarnas liv har ett mycket snabbt tempo. Internet, mobiltelefoner, satellitkanaler samt video och dataspelsvärldar kräver snabbhet och hetsig rytm. De unga vill allt tidigare prova på saker som förut tillhörde de vuxnas värld. Ungdomens problem tar sig olika uttryck. Endel är hämmade, ångestfyllda, rädda att gå till skolan medan andra inte når de resultat de har förutsättningar till i skolarbetet. Vissa lider av ätstörningar. Många unga är deprimerade, vilket i värsta fall leder till självmord. Några kanaliserar sitt illamående utåt med att skolka, bete sig våldsamt, stjäla eller göra ofog. Endel avbryter sin skolgång.

Juhani Laakso

Kirurgien kouluttajien uudet haasteet

Syksyllä 1998 annettu asetus käynnisti pitkään valmisteilla olleen erikoislääkärien uuden koulutusohjelman. Kirurgit olivat tämän hankkeen aloitteentekijöinä. Suomen Kirurgiyhdistyksen työryhmä oli valmistellut koulutusmallin, jossa tavoitteena oli koulutuksen sisällön parantaminen, silloisten suppeiden erikoisalojen muuttaminen pääspesialiteeteiksi, koulutuksen keston lyhentäminen ja koulutusohjelmien sopeuttaminen EU:n pelinsääntöihin sopiviksi. Nämä periaatteet on otettu huomioon pääosiltaan kaikkia erikoisaloja koskevassa koulutusuudistuksessa, josta on nyt pian kahden vuoden kokemus.

Antero Palmu

Laskuputken profylaktinen käyttö vatsaontelon leikkauksissa

Laskuputken asettaminen on koeteltu keino syvien märkä- ja nestekertymien hoidossa. Tämän terapeuttisen käytön lisäksi sitä käytetään runsaasti myös ehkäisevästi, yrityksenä estää komplikaatioiden kehittyminen. Tähän katsaukseen on käyty läpi käsi- ja Medline-haulla kerätty kirjallisuus, joka käsittelee profylaktista laskuputken käyttöä vatsaontelon leikkauksissa. Ehkäisevän käytön hyödystä näissä leikkauksissa ei ole näyttöä.

Juhani Kellosalo