Lääkärikin tarvitsee kuntoutusta

- Lääkärien työn kuormittavuus on jatkuvasti kasvanut ja työuupumus on yhä yleisempi ongelma kollegakunnassa, mutta kynnys hakea apua on liian korkea, toteaa Seppo A. Salo, ammatilliseen kuntoutukseen juuri itse osallistunut lääkäri. Hän ja viisi muuta Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa järjestetyn työkykyä ylläpitävän ja parantavan TYK-valmennuksen läpikäynyttä lääkäriä ottivat yhteyttä Lääkärilehteen, koska he halusivat herättää keskustelua työssä jaksamisesta ja kuntoutuksen tarpeesta. Kaikilla on lähipiirissään kollegoja, joiden työkunto olisi kipeästi huollon tarpeessa.

Marit Henriksson

Työkyvyn kehittäminen on työn kehittämistä

Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa Oulussa on kehitelty ammatillisen kuntoutuksen uutta ideologiaa, jonka ydin on työn ja työyhteisön kehittämisessä, ei vain kuntoutujan oman suorituskyvyn vahvistamisessa. Uutta lähestymistapaa on valmisteltu yhteistyössä Helsingin yliopiston Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikön kanssa. Työterveyshuollon erikoislääkäri Jorma Mäkitalo, joka normaalisti työskentelee Merikoskella tutkijan tehtävissä, on toiminut ensimmäisen laitoksessa lääkäreille järjestetyn TYK-kurssin vetäjänä.

Marit Henriksson

Toimiva terveydenhuolto vahvistaa taloudellista kilpailukykyä

Onko terveydenhuolto kansakunnan taakka vai kilpailuetu? Hyvä terveydenhuoltojärjestelmä vaikuttaa sairauspoissaolojen määrään, hyvinvointiin sekä työtehoon. Polttava ja ajankohtainen aihe on: kuinka pitkään ihmiset jaksavat työelämässä? Vanhentuva Suomi on mittavien haasteiden edessä, sillä terveydenhuoltomenot kasvavat väestön ikääntyessä.

Merja Koivuniemi

Muutosjohtamisen haasteet yliopistosairaalassa

Yliopistosairaala on sekä asiantuntija- että palveluorganisaatio: sairaalan tehtävänä on tuottaa terveyttä, kun taas yliopisto kartuttaa terveyden tuottamiseen tarvittavaa tietopääomaa. Kahden suuren organisaation roolien yhteensovittaminen ja tuloksellinen toiminta edustaa poikkeuksellisen haastavaa johtamistehtävää, joka asettaa suuria vaatimuksia lääkärikunnan johtamisvalmiuksien kehittämiselle. Tehokkaan rekrytoinnin avulla tulisi tunnistaa ne henkilöt, joilla on valmiuksia kehittyä johtajiksi. Johtamistyön tulisi kilpailla parhaista kyvyistä ammatillisen uran rinnalla.

Anja Tuulonen, Jouko Isolauri, Heikki Paavilainen

Imatran psykiatrisen hoito-organisaation muutos Asiakkaan näkemyksiä

Imatralla yhdistettiin vuonna 1998 kaupungin ja sairaanhoitopiirin tuottamat mielenterveys- ja päihdepalvelut lähes kokonaisuudessaan vuodeosastohoitoja myöten Imatran kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen mielenterveystyön vastuualueeksi. Muutosprosessin suunnittelun ja toteutuksen aikana ilmeni monenlaista mielipidettä asiakkaiden heitteille jätöstä alkaen. Asiakaskyselyllä kartoitettiin asiakkaiden kokemuksia muutoksesta. Asiakkaat eivät kokeneet hoidon huonontuneen.

Raili Korhonen, Kari Korhonen, Pekka Utriainen

Yhteinen käytäntö tiedekuntiin

Jorma Paavonen kiinnitti pääkirjoituksessaan (SLL 35/2000, s. 3431) huomiota tärkeään seikkaan, joka koskee osajulkaisuväitöskirjojen käytäntöä. Hän toteaa, että Helsingin, Tampereen ja Kuopion yliopistojen lääketieteelliset tiedekunnat noudattavat liberaalia käytäntöä, jonka mukaan yksi väitöskirjan osajulkaisuista saa olla käsikirjoitusvaiheessa. Hän referoi Turun ja Oulun yliopiston lääketieteellisissä tiedekunnissa julkaistuja yksittäisiä väitöskirjoja, joissa on noudatettu vielä liberaalimpaa käytäntöä. Paavonen peräänkuuluttaa keskustelua asiasta ja ehdottaa yhtenäistä käytäntöä. Hänen ehdotuksensa on, että osajulkaisuväitöskirjoissa korkeintaan yksi osatyö viidestä saa olla käsikirjoitusvaiheessa.

Amos Pasternack

Väitöskirjan osajulkaisujen tulee olla julkaisuja

Lääkärilehden pääkirjoituksessa 15.9. (SLL 35/2000) professori Jorma Paavonen puuttui tärkeään asiaan, josta olen kirjoittajan kanssa täsmälleen samaa mieltä. On käsittämätöntä, että maassamme hyväksytään lääketieteellisissä tiedekunnissa väitöskirjoja, joiden kaikki osajulkaisut eivät ole julkaistuja, vaan pelkkiä käsikirjoituksia! Minun mielestäni jok'ikisen väitöskirjaan otetun osajulkaisun tulee olla oikeasti julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi in print; ei opinnäytetöiden tason madaltaminen ammattikuntaamme hyödytä. Lääketieteilijöitä on ennenkin syytetty väitöskirjatehtailusta.

J.H. Meurman

Järkevyyden ja järjettömyyden tasapaino

Johan Cullberg on psykiatrian professori, psykoanalyytikko ja Ruotsin sosiaalihallituksen monivuotinen pysyvä asiantuntija, jonka ensimmäinen kirja Tasapainon järkkyessä käännettiin suomeksi 1970-luvulla. Kirjassa enteiltiin kriisien hallintapyrkimystä, joka on tämän päivän todellisuutta. Cullberg on kirjoittanut myös yleiskatsauksen dynaamiseen psykiatriaan ja tarkastellut luovan taiteilijan elämänkriisiä mallinaan August Strindberg ja Stig Dagerman.

Erkki Väisänen

Yleislääketieteen historiaa: aluelääkärinä Kuusamossa

Helsingissä lääketiedettä 1920 opiskeleva Lennart Gabriel Fortelius halusi ansaita rahaa opintojaan varten sekä saada käytännön lääkärin kokemusta. Tämän takia hän syyskesällä 1920 matkusti Kuusamoon toimiakseen aluelääkärin viranhoitajana alueella, jossa kahteen vuoteen ei ollut toiminut lääkäriä ja jossa yksikään hammaslääkäri ei ollut koskaan työskennellyt. Kirjan ensimmäinen osa sisältää Lennart Gabriel Forteliuksen kirjeitä Kuusamosta koti- väelleen Helsinkiin ja Turkuun syksyn ja talven 1920 aikana.

Sirkka-Liisa Kivelä

Kaksi skorpionia Vierailu taidenäyttelyssä

Harvoin pääsee tutustumaan kollegan taideharrastuksien tuloksiin. Ehkäpä haluamme tuoda itseämme esille ensisijassa tieteenteon ja ammattimme kautta. Usein tuomme harrastuksemme vain läheistemme arvioitaviksi. Onkohan takana ujous vai jonkinlainen leimautumisen pelko. Vai onko meihin iskostunut tiukasti täydellisyyden vaatimus jonkinlaisen tiedemieskoulutuksen seurauksena? Mene ja tiedä.

Veikko Karskela