Rintarauhaskirurgian hoidon tulevaisuus ja työnjako Suomessa

Kirurgian erikoistumiskoulutusuudistuksen myötä on herännyt kysymys rintarauhaskirurgian asemasta. Perinteisesti rintarauhaskirurgiaa on pidetty tyypillisenä yleiskirurgiana. Erikoistumisuudistuksen myötä on muodostettu yleiskirurgian erikoisala. Tämän erikoisalan asema on kuitenkin epävarma ja epämääräinen. Kirurgiaan erikoistuvat eivät näytä olevan kiinnostuneita yleiskirurgiasta, ja yliopistosairaaloidenkin suhtautuminen koulutukseen ja koko erikoisalaan on ollut vaihteleva. Saattaakin käydä niin, että yleiskirurgian osa-alueet sulautuvat muihin erikoisaloihin.

Karl von Smitten, Tiina Jahkola, Erkki Nylamo, Rauni Saaristo

Framtid och arbetsfördelning inom bröstkirurgisk vård i Finland

I och med specialistutbildningsreformen inom kirurgin har frågan väckts om bröstkirurgins ställning. Traditionellt har området betraktats som typisk allmänkirurgi. Specialistreformen resulterade i att en specialitet i allmänkirurgi skapades, men dess ställning är osäker och oklar. De som specialiserar sig på kirurgi förefaller inte vara intresserade av allmänkirurgi och även universitetssjukhusens inställning till utbildningen och själva specialiteten har varierat. Det kan även hända att allmänkirurgins delområden går upp i övriga specialiteter. Mammarcancerkirurgi är den viktigaste sektorn när det gäller bröstkirurgi. Denna form av kirurgi har i allmänhet ansetts tekniskt enkel och har därför haft låg status. Anspråksnivån har emellertid stigit när det gäller bröstkirurgi. I dagsläget krävs ett gott kosmetiskt resultat vid mammektomi. Allt oftare görs omedelbart behövliga rekonstruktioner och kirurgisk bröstplastik. Man talar om onkoplastisk bröstkirurgi. Dessa nya utmaningar inom området bröstkirurgi har lett till att förstklassig bröstkirurgi inte kan utföras utan plastikkirurgiskt kunnande.

Karl von Smitten, Tiina Jahkola, Erkki Nylamo, Rauni Saaristo

Akuutin veripolven tutkiminen

Veripolven tavallisimpia aiheuttajia ovat eturistisiteen repeämä, polvilumpion sijoiltaanmeno, merkittävä kierukkarepeämä ja polven nivelpintaan asti ulottuvat murtumat. Yleislääkärin on tärkeintä pystyä erottamaan välitöntä sairaalahoitoa vaativat vammat lievemmistä vammoista, joita voidaan seurata terveyskeskuksessa tai tarvittaessa lähettää myöhemmin ortopedin konsultaatioon. Jos polvessa on eturistisiteen vamma ilman muita vammoja, sen hoito voidaan toteuttaa myöhemmin hyvin tuloksin. Dislokoituneet murtumat, lateraaliset kollateraaliligamentit ja vammayhdistelmät tulee kuitenkin hoitaa heti.

Timo Järvelä, Seppo E. Honkonen

Amenorrean syyt ja tutkiminen

Kuukautisten puuttuminen on merkki terveydentilan häiriöstä ja sen syy on selvitettävä. Usein kyseessä on tilapäinen, itsestään korjautuva häiriö, mutta taustalta voi löytyä naisen koko loppuelämään vaikuttava sairaus.

Helena Tinkanen

Syömishäiriöiden tunnistaminen ja hoidon pääperiaatteet

Syömishäiriöt ovat nuorten naisten yleisiä ja usein pitkäkestoisia mielenterveyden häiriöitä, joiden vaikeusaste vaihtelee lievästä äärimmäisen vaikeaan. Varhainen hoitoon ohjaus parantaa ennustetta, mutta koska syömishäiriöt tunnistetaan huonosti, voi hoidon aloitus viivästyä. Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että sairastunut itse on motivoitunut hoitoon ja valmis muuttamaan käyttäytymistapojaan. Aluksi ensisijainen tavoite on ravitsemustilan korjaaminen ja syömiskäyttäytymisen normalisoiminen. Vasta tämän jälkeen hoitoon liitetään psykoterapia.

Laskimokirurgian mahdollisuudet säärihaavan hoidossa

Kroonisen säärihaavan hoidossa on laskimokirurgiaa totuttu pitämään viimeisenä keinona, johon on turvauduttu vain jos potilaan oireet ovat vaikeat. Laskimokirurgialla saadaan kuitenkin pysyviä tuloksia tehokkaammin ja edullisemmin kuin pitkäaikaisella konservatiivisella hoidolla. Laskimokirurgiassa korjataan säärihaavan taustalla oleva laskimoiden takaisinvirtaus. Näin voidaan helpommin estää työläästi hoidettavan säärihaavan uusiutuminen. Hoidon onnistumisen edellytyksenä on toimiva hoitoketju, joka kykenee ohjaamaan potilaat laskimokirurgisiin osaamiskeskuksiin.

Aarno Lehtola

Kroonisten laskimosairauksien tutkimuksen ja hoidon järjestäminen HUS-piirin alueella

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella on otettu käyttöön laskimosairauksien hoitoonohjausjärjestelmä, jossa pyritään hoitamaan mahdollisimman suuri osa potilaista perusterveydenhuollossa ja lähettämään vain mahdollista leikkaushoitoa vaativat kirurgiseen arvioon. Järjestelmän toivotaan suuntaavan laskimokirurgian käytettävissä olevat niukat resurssit tarkoituksenmukaisella tavalla.

Aarno Lehtola, Vesa Perhoniemi, Anders Albäck, Mikael Railo, Caj Haglund, Markku Turunen, Mauri Lepäntalo

Lyhyesti: Olympialaisissa erityishuomiota allergiaan

Sydneyn kisat pidetään paikallisen vuodenajan mukaan keväällä, jolloin siitepölyt ovat valloillaan. Australialaisista urheilijoista (n = 214) selvitettiin oireiden esiintyvyyttä ja aikaisempia siitepölymääriä suoritusalueilla. Havainto oli selvä: varsinkin heinien siitepölyille herkät kärsivät Sydneyn alueella tähän aikaan oireista. Australialaisista 56 %:lla oli allergisen nuhan tausta ja 41 %:lla oireita; ongelmasta kärsiviä löytyi etenkin vesiurheilun parista. Toivottavasti asiaan on kiinnitetty huomiota Suomen joukkueen valmistautumisessa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Donepetsiili saattaa aiheuttaa inkontinenssia

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke donepetsiili estää asetyylikoliiniesteraasia. Siltä osin kuin kolinerginen tonus lisääntyy myös perifeerisessä hermostossa, on mahdollista, että tästä seuraa mm. virtsainkontinenssi. Japanissa on eräässä sairaalassa hoidetuista 94 potilaasta 7:llä (7 %) oli todettu inkontinenssia. Viidellä potilaalla inkontinessi oli ohimenevää ja ilmaantui tyypillisesti annosta suurennettaessa. Kun lääkitys jouduttiin yhdeltä potilaalta lopettamaan, katosi myös inkontinenssi. Nämä havainnot viittaavat siihen, että inkontinenssihaittavaikutus on syy- ja annossuhteessa donepetsiiliin. Ongelma ei välttämättä ole suuri, jos haitta on ohimenevä. Kirjoittajat ehdottavat tilanteen pitkittyessä hoidoksi annoksen pienentämistä tai perifeerisesti vaikuttavaa antikolinergiä.

Robert Paul

Lyhyesti: Probiootti estää suolitulehdusta

Sata vuotta sitten Ilja Metshnikov esitti, että maitohappobakteerit estävät suolen mätänemistä ja ehkäisevät vanhenemista. Vanhenemisesta on vaikea sanoa, mutta muuten hän saattoi olla aika lailla oikeassa. Tuore todiste tästä tulee Italiasta, jossa on annettu laktobasillien, bifidobakteerin ja streptokokin sekoitusta haavaiseen paksusuolitulehdukseen. Tämä probioottivalmiste esti taudin uusiutumisen 9 kuukauden seuranta-aikana 17 potilaalla 20:stä, kun lumeryhmässä kaikki saivat relapsin. Potilaat olivat paksusuolen poiston jälkeisen ohutsuolisäiliön tulehdusta (pouchitis) sairastavia, mutta hoito voisi tehota myös yleisesti tulehduksellisiin suolistosairauksiin.

Heikki Arvilommi