Joka kolmas saattaa puijata lääketutkimuksissa

Jopa noin joka kolmas tutkimuspotilas saattaa laiminlyödä lääkkeen ottamisen kliinisessä lääketutkimuksessa. Tähän hämmästyttävään tulokseen päädyttiin Yhdysvalloissa obstruktiivisen keuhkosairauden oireita selvitelleessä tutkimuksessa. Siinä käytettiin erityisinhalaattoria, joka rekisteröi lääkkeenoton päivämäärän ja kellonajan. Osalle tutkimuspotilaista (135/236) selostettiin inhalaattorin todellinen toiminta, mutta osalle (101/236) kerrottiin sen vain rekisteröivän käytetyn lääkemäärän. Näistä potilaista peräti 29 % (30/101) laiminlöi lääkkeen ohjeenmukaisen käytön. Moni heistä laukaisi inhalaattorin jopa yli 100 kertaa kolmen tunnin kuluessa juuri ennen kontrollikäyntiään luullen, että klinikan henkilöstö uskoisi lääkkeen käytön jatkuneen ohjeen mukaan. Ne potilaat, jotka tiesivät inhalaattorin toiminnan yksityiskohtaisesti ottivat lääkkeen ohjeen mukaisesti ja vain yksi potilas laiminlöi ohjeet. Löydös panee epäilemään, että kliinisissä lääketutkimuksissa löytyvä hoidon heikko teho saattaa johtua siitä, että melkoinen osa potilaista ei ota lääkitystä ohjeen mukaisesti.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Perifeeristen verenkiertolääkkeiden korvattavuus alas Ranskassa

Ranskan terveysviranomaiset ovat laskeneet usean lääkkeen korvausastetta 65 %:sta 35 %:iin. Kyseessä on valmisteita, joiden väitetään parantavan perifeeristä verenkiertoa. Päätös koskee noin 150 lääkevalmistetta, jotka sisältävät mm. pentoksifylliiniä, dihydroergotoksiinia, syklandelaattia, ginkgo bilobaa, dihydroergokristiinia, nisergoliinia ja vinkamiinia. Toimenpide on osa tavoitetta, jossa useita hoidolliselta hyödyltään vaatimattomia tuotteita poistetaan korvattavuuden piiristä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Yhteistyön sietämätön välttämättömyys

Hajota ja hallitse -periaatteeseen eli kentällä toimivien usuttamiseen toistensa kimppuun uskoivat jo muinaiset roomalaiset. Liekö viime aikoina julkisuudessa viritellyssä keskustelussa terveydenhuollon menojen jakautumisesta osittain sama päämäärä? Erikoissairaanhoidon pelätään nielaisevan liian suuren osan terveydenhuollon kokonaismenoista. Fifty-fifty-periaate on luiskahtamassa erikoissairaanhoidon ansaitsemattomaksi (?) eduksi 60-40-prosenttiosuuksin. Vaikka onkin tärkeää miettiä tarkasti, mihin terveysmarkat käytetään, voi numeropeli jättää varjoonsa sen, että jaettavaa rahaa on terveydenhuollon kentällä yksinkertaisesti liian niukasti tarpeisiin nähden.

Tuula Vainikainen

Filosofia kohtasi lääketieteen: Jokainen potilaan ja lääkärin kohtaaminen on ainutkertainen tapahtuma

Filosofiaa pidetään usein asiana, joka kuuluu vain pölyisten kirjastojen kätköihin. Oikeasti filosofiaa suorastaan tihkuu arjen jokaisessa hetkessä; myös uupuneen päivystävän lääkärin kohdatessa outoja kipujaan valittavan potilaan. Ainakin näin ajattelevat lääketieteellisen filosofian harjoittajat.

Ulla Järvi

Yliopistosairaalan lastenneurologisten palvelujen käyttö

Lastenneurologisia erikoissairaanhoidon palveluja tarvitsevien potilaiden määrä on lisääntynyt viime vuosina. Kasvaneeseen konsultaatiotarpeeseen on pyritty vastaamaan lisäämällä ja kehittämällä yliopistosairaalan polikliinistä toimintaa. Tulevaisuuden haaste on lastenneurologisten ongelmien käsittelyvalmiuksien lisääminen perusterveydenhuollossa lievempien ongelmien hoidon ja kuntoutuksen toteuttamiseksi.

Leena Haataja, Matti Sillanpää

Lisäaineet ja ruoan kokonaisturvallisuus

Ruoan lisäaineet ovat saaneet jatkuvasti runsaasti julkisuutta. Kuluttajat ovat olleet huolissaan elintarvikkeiden turvallisuudesta ja etenkin lisäaineista, joiden käyttöön tuli muutoksia Euroopan unioniin liittymisen mukana. Lisäaineiden saanti on Suomessa yleensä hyväksyttävällä tasolla. Ainoat poikkeukset ovat makkarasta ja lihavalmisteista saatava nitriitti ja mehutiivisteistä saatava bentsoehappo, joiden päivittäinen saanti saattaa ylittyä pienillä lapsilla. Lisäaineiden saantia voi vähentää monella tavoin, esim. välttämällä pitkälle jalostettuja elintarvikkeita ja vähentämällä ympäristön saastumista.

Pirjo-Liisa Penttilä

Sikiön raskauden tai synnytyksen aikainen hapenpuute potilasvahinkona

Raskauden tai synnytyksen aikainen hapenpuute johtaa usein lapsen pysyvään vammautumiseen. Hapenpuutteen diagnoosin viivästyminen tai laiminlyönti ryhtyä toimenpiteisiin todetun hapenpuutteen takia on peruste maksaa korvausta aiheutuneesta vahingosta. Näihin vahinkoihin liittyvät korvaukset ovat myös merkittävän suuria (käytännössä useita miljoonia markkoja), koska aiheutuneeseen vammaan liittyy alkuvaiheessa lisääntynyt hoidon ja kuntoutuksen tarve ja sittemmin usein pysyväksi jäävä kyvyttömyys yksin selvitä päivittäisistä toiminnoista tai hankkia elatusta ilman, että lapsen elinikäennuste merkittävästi lyhenisi.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Pitkäsoittoa puolijohteista

Nykyiset nauhurit eivät tarvitse enää kasettia. Flashmuistia käyttävä sormenmittainen sanelukone tallettaa kahdeksan tuntia puhetta ja puheluita.

Erkki Karjalainen

Kirje Yhdysvalloista

Viimetalvinen influenssaepidemia olisi sinänsä ollut Yhdysvalloissa hyvinkin keskinkertainen, elleivät kuolleisuusluvut olisi olleet suuremmat kuin vertailukohteina tarkastelluissa viiden aiemman vuoden epidemioissa. Potilasmäärät vastaanotoilla olivat suurimmillaan joulunpyhien välillä, mutta kuolleisuushuippu 11,2 % osui tammikuun puolivälin viikolle. Aiempien vuosien kuolleisuushuiput ovat olleet 7,6-9,1 %.

Tuula Fabrizio

Lentävät lääkärit tuovat apua autiomaahan

Jos sinulla on idea, mikään ei voi estää sen toteutusta. Näin lausahti vuonna 1919 lähetyssaarnaaja John Flynn, Australian Lentävien lääkäreiden perustaja. Ja niinhän siinä kävi: jo vuonna 1928 idea oli totta ja ensimmäinen Lentävien lääkäreiden tukikohta perustettu Cloncurryyn, läntiseen Queenslandiin.

Erja Ekholm