Suomalaistutkijat löysivät uuden lihastautigeenin

Suomalainen tutkijaryhmä on löytänyt uuden lihassolujen rakennetta säätelevän geenin, jonka virhe johtaa vallitsevasti periytyvään lihasheikkoustautiin. Geenin löysivät tutkijat Paula Salmikangas ja Olli-Matti Mykkänen dosentti Olli Carpénin johtamasta tutkimusryhmästä, joka toimii Helsingin yliopiston Haartman Instituutin patologian laitoksella.

Tyksin uudisrakennuksen maapohjan puhdistus alkaa

Turun yliopistollisen kekussairaalan uuden T-sairaalan rakentaminen alkaa maaperän puhdistamisella.

Soininvaara pitää WHO:n raporttia kuplana

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara kritisoi reippaasti WHO:n uutta raporttia Orionin Aesculapius-lehden haastattelussa. Enemmän tai vähemmän kupla, luonnehtii hän. Suomi jäi terveydenhuoltojärjestelmien vertailuraportissa sijalle 31.

Lapinlahdessa tutkitaan psyykkisten hoitojen vaikuttavuutta EU-rahalla

Lapinlahden sairaalassa toimiva Helsingin yliopiston psykiatrian klinikka on saanut merkittävän 6 mmk:n tutkimusrahoituksen EU:n Elämänlaatu-tutkimusohjelmasta. Klinikka johtaa eurooppalaisten sairaaloiden tutkimuskonsortiota, jonka tavoitteena on arvioida mielenterveysalan hoitomenetelmien vaikuttavuutta.

Päihdeongelmat eivät vähene, mutta palvelujen tarve kasvaa

Päihdebarometri 2000 mittasi terveydenhuollon johtajien näkemyksiä suomalaisesta päihdetilanteesta.

Osajulkaisuväitöskirja opinnäytteenä - yliopistojen julkaisukäytäntö vaihtelee

Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa julkaistiin hiljattain väitöskirja, jonka kuudesta osatyöstä ainoastaan kolme oli julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi ja kolme (50 %!) oli vasta käsikirjoitusvaiheessa. Oulun yliopistossa julkaistiin tänä vuonna väitöskirja, jonka viidestä osatyöstä kolme oli julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi ja kaksi (40 %!) oli vasta käsikirjoitusvaiheessa. Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Kuopion yliopiston lääketieteellisten tiedekuntien vakiintunut käytäntö on, että ainoastaan yksi väitöskirjan osatöistä saa olla käsikirjoitusvaiheessa, kaikkien muiden on oltava joko julkaistuja tai lopullisesti julkaistavaksi hyväksyttyjä. Helsingin, Tampereen ja Kuopion yliopistojenkin käytäntö on liberaali verrattuna aikaisempaan käytäntöön, jolloin kaikkien osajulkaisujen piti olla jo julkaistuja tai lopullisesti julkaistavaksi hyväksyttyjä eli painossa.

Jorma Paavonen

Artikelavhandling som lärdomsprov - universitetens praxis varierar

Vid Åbo universitets medicinska fakultet publicerades nyligen en doktorsavhandling av vilken endast tre av sex delarbeten var publicerade eller godkända för publicering. De övriga tre (50 procent!) var endast i manuskriptform. Vid Uleåborgs universitet publicerades i år en doktorsavhandling i vilken tre av fem delarbeten var publicerade eller godkända för publicering och två (40 procent !) endast i manuskriptform. Vedertagen praxis vid de medicinska fakulteterna i Helsingfors, Tammerfors och Kuopio är att endast ett av avhandlingens delarbeten får vara i manuskriptform, alla de övriga bör vara antingen publicerade eller slutgiltigt godkända för publicering. Förfarandet är liberalt jämfört med tidigare praxis då alla delpublikationer skulle vara redan publicerade eller slutgiltigt godkända för publicering, dvs. i tryck.

Jorma Paavonen

Lääkärin laillistaminen saatava kohdalleen

Vuonna 1994 kumottiin laki lääkärintoimen harjoittamisesta ja säädettiin uusi kaikkia terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskeva puitelaki. Kytkentä arvonlisäverosta vapautumiseen johti siihen, että lain piiriin pyrki ja pääsi suuri joukko ammattiryhmiä. Tässä yhteydessä kehitettiin nykyinen järjestelmä, jossa lääkäri laillistetaan perustutkinnon suorittamisen yhteydessä, mutta oikeus toimia itsenäisesti yleislääkärinä saavutetaan kaksivuotisen perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen jälkeen.

Hannu Halila, Santero Kujala

Gynekologisen syövän seuranta: potilaan kokemukset

Gynekologisen syövän hoitoon kuuluu pitkäaikainen seuranta, jonka tavoitteena on taudin uusiutumien löytäminen ja hoidon sivuvaikutusten hoitaminen, mutta myös potilaan tukeminen sairaudessaan. Kyselytutkimuksessa valtaosa potilaista piti seurantaa tarpeellisena tai erittäin tarpeellisena ja lähes yhtä moni oli tyytyväinen seurantaan yleensä. Vähiten tyytyväisiä oltiin lääkärien ja hoitajien kykyyn ymmärtää sairautta tunnetasolla sekä tiedonsaantiin tutkimustuloksista ja taudin uusiutumisesta.

Arto Leminen, Matti Forss, Pentti Lehtovirta

Akuutin haimatulehduksen diagnostiikka

Akuutin haimatulehduksen diagnostiikka perustuu potilaan oireistoon, muiden sairauksien poissulkemiseen, haimaentsyymien määritykseen ja kuvantamistutkimuksiin. Ylävatsakipu hallitsee taudinkuvaa, mutta taudin oireisto voi joskus olla varsin harhaanjohtava. Haimatulehduksen kliinisessä kuvassa ei ole mitään sairaudelle täysin spesifistä, joten ylävatsakivuista kärsivän potilaan koko erotusdiagnostiikka joudutaan käymään läpi. Käytännön työssä diagnoosi perustuu pitkälti haimaentsyymien määrittämiseen, joista yleisimmin käytettyjä ovat amylaasi ja lipaasi.

Esko Kemppainen, Pauli Puolakkainen, Ari Leppäniemi, Leena Kivisaari, Reijo Haapiainen